Kaikkea sitä keksitäänkin: uudessa musiikkimuseossa pääsee ryypylle Kotiteollisuuden keikkabussiin tai esiintymään Haloo Helsingin kanssa

Julkaistu:

Helsingin Pasilassa ovensa avaava musiikkimuseo Fame taistelee asiakkaista uusien innovaatioiden voimalla.
Jo pitempään on tiedetty, että suomalaiselle musiikille on räätälöity oma kunniagalleriansa. Nyt tämä Suomen musiikin Hall of Fame avaa myös fyysisesti ovensa yleisölle – kauppakeskus Triplan yhteydessä sijaitsevassa uudessa musiikkimuseo Famessa.

Galleriaan toistaiseksi valitut 14 tähteä – muun muassa Jean Sibelius, Olavi Virta, Katri Helena, Juice Leskinen ja Nightwish – ovat esittelypisteineen keskeisessä roolissa Helsingin Pasilaan kyhätyssä museossa, mutta erityisesti siellä luotetaan uusien innovaatioiden voimaan.

Museohankkeen isä, Suomen johtaviin tapahtumatekijöihin lukeutuva Mikko Vanni kertoo ammentaneensa ideoita esimerkiksi Tukholmassa sijaitsevasta ABBA: The Museum -museosta.


– Fame on täysin uudenlainen, nimenomaan innovatiivinen konsepti, jolla yritetään tuoda Helsingin kaupunkikulttuuriin sekä ylipäätään Suomen ”museoskeneen” jotain poikkeuksellista ja uniikkia. Se tarkoittaa, että luomme tarinankerronnallisen elämysmaailman huipputekniikkaa ja virtuaalitodellisuutta hyödyntäen, museon hallituksen puheenjohtajana toimiva Vanni linjaa.

– Suomalainen musiikki ansaitsee oman tarinansa ja museonsa.


Yksi museon erikoisuuksista on 360-tekniikkaan perustuva virtuaalitila, jossa yleisö pääsee VR-lasien avulla ikään kuin autenttisesti kymmenkuntaan erilaiseen paikkaan. Itsensä voi kuljettaa virtuaalisesti muun muassa Haloo Helsingin keikkalavalle Turun Ruisrockissa järjestettävälle keikalle tai Kotiteollisuuden keikkabussiin, jossa Vannin mukaan myös rööki sauhuaa ja viinakin tekee kauppansa.


Famessa voi tanssia virtuaalisesti vaikkapa Aira Samulinin tahdissa tai laulaa karaokea VR-lasien avulla ikään kuin suoraan Hartwall Arenan tai Musiikkitalon lavalta suoraan tuhansille virtuaalikatsojille.

– Olemme satsanneet teknisesti tosi paljon siihen, että yleisö voisi päästä mahdollisimman aidontuntuisesti erilaisten artistien arjen äärelle. Uudenlaisen äänitekniikan avulla yleisö pääsee myös esimerkiksi tutustumaan suomalaisen musiikin historiaan, Vanni selvittää.

– Esimerkiksi Kotiteollisuuden keikkabussissa piipahtaminen lienee monelle omanlaisensa elämys. Meno siellä on aika häjyä, hän jatkaa hymähdellen.


Museon rakentaminen ei ollut mikään simppeli projekti. Rahoituksen kasaamisessa riitti pitkään haasteita, mutta lopulta Vanni löysi ratkaisut. Museo maksoi noin 4,3 miljoonaa euroa, ja se on pääosin yksityisrahoitteisesti rakennettu. Isojen yritysten lisäksi hankkeeseen on sijoittanut joukko piensijoittajia, kuten kiekkolegenda Juhani ”Tami” Tamminen.

– Olin yllättynyt, ettei suomalaisella musiikilla ollut aiemmin omaa uskottavaa museotaan. Eikä muuten ole elokuva-alallakaan. Sillekin olisi varmasti oma tilauksensa olemassa, Vanni summaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt