Kari Tapion ja Pia-vaimon rakkaustarina alkoi tanssilavalta – rehtori-isä kielsi tyttärensä seurustelun ”katulaulajan” kanssa jyrkästi

Julkaistu:

Myrskyn jälkeen
Kari Tapion ja Pia Viheriävaaran pitkä avioliitto kuuluu suuriin suomalaisiin rakkaustarinoihin. Parin luja lempi kesti elämän kipeimmätkin kolhut ja koettelemukset.
Vuosi 1964. Lasse Mårtenson on herättänyt huomiota Kööpenhaminassa järjestetyissä euroviisuissa letkeällä Laiskotellen-kappaleella, tekstiilitaiteilija Maija Isola on suunnitellut Marimekolle ikonisen Unikko-kuosin ja Veikko Kankkonen on leiskauttanut kultaa normaalimäessä Itävallan Innsbruckissa järjestetyissä talviolympialaisissa. Jälkimmäinen tapaus lienee erityisesti lämmittäneen innokkaana mäkihyppääjänä tunnetun nuoren Kari Tapani Jalkasen mieltä.

Mutta tapahtui tuona vuonna muutakin mullistavaa. Kaikki sai oikeastaan alkunsa, kun Brita ”Pia” Viheriävaara muutti Hyvinkäältä perheensä mukana Karin silloiselle kotipaikkakunnalle Pieksämäelle. Sitä silti tuskin kukaan osasi arvata, että sinä kesänä syvällä Savossa kirjoitettaisiin ensimmäinen luku suurta suomalaista rakkaustarinaa.

Tuona päivänä paikallisella tanssilavalla lauloi artistin urasta haaveileva Kari Jalkanen ja tulkitsikin kappaleita niin, ettei yleisössä ollut vasta 17-vuotias Pia voinut olla laittamatta merkille samettiäänistä komeaa miestä.

Suhde alkoi kuitenkin vasta syksymmällä, kun nuoret päätyivät illanvieton lopuksi yhdessä nakkikioskille.

– Kari kyllä kiinnosti minua heti. Hän esiintyi seurassa rehvakkaasti. Hän oli erilainen kuin muut pojat, Pia kuvaili Vexi Salmen kirjoittamassa Kari Tapio, Olen suomalainen -kirjassa (WSOY 2002).



Pian vanhemmat olivat toivoneet vävypojaksi ”normaalia työtä” tekevää miestä ja tytärtä jännittikin tunnustaa heille, että hän oli retkahtanut laulajaan. Sillä rakkautta se oli, aivan ehdottomasti. Siitä Kari ja Pia olivat täysin varmoja.

Pian rehtori-isä haukkui suonenjokelaisessa duunariperheessä kasvanutta Karia katulaulajaksi ja kielsi seurustelun jyrkästi. Kaksikko jatkoi tapailua salassa ja vaihtoi kihloja 1. heinäkuuta 1968 Pian tultua täysi-ikäiseksi.

Pari vihittiin 19. huhtikuuta 1969 Pieksämäen kirkossa. Vielä tuolloin Raamattuja latomalla elantonsa ansainnut Kari oli varannut hääyöksi huoneen Kuopiosta kartanohotelli Rauhalahdesta. Pian häiden jälkeen pari muutti ensimmäiseen yhteiseen asuntoonsa Kuopioon.

Alussa talous oli tiukilla, mutta kun Kari Tapio sai pikkuhiljaa mainetta ja jalansijaa maamme musiikkipiireissä, elo hiukan helpottui. Tarmokas Kari puuhasi kaikenlaista, yhden kesän hän oli jopa Dannylla boan kantajana.

Läpimurtona voidaan pitää Laula kanssain -singleä, joka ilmestyi vuonna 1976. Maalaispojan, ”Juankosken Elviksen”, suuresta unelmasta oli tulossa viimein totta.



Perheen esikoinen, Jiri, syntyi 1970. Kaksi muuta poikaa, Jani ja Joona, syntyivät vuosina 1972 ja 1978 perheen jo muutettua pääkaupunkiseudulle.

Jos elanto oli uran alkuaikoina koetuksella, niin oli myös parisuhteen luottamus: Kari paljasti elämäkertakirjassaan sortuneensa syrjähyppyihin. Yhdestä naisseikkailusta syntyi jopa avioliiton ulkopuolinen lapsi.

– Joskus nuorempana tuli käytyä matkoilla vieraissa, mutta en silloinkaan omasta mielestäni pettänyt Piaa. En rakastanut niitä naisia. Kaikki tapahtui humalassa, ”Klabbi” sanoi kirjassa.

1980-luku ja etenkin sen loppupuoli olivat raskaita ja kosteita. Kari Tapio lauloi eri bändien solistina, kittasi runsaasti alkoholia ja hassasi rilluttelureissuillaan runsaasti rahaa.

Mutta hän oli myös vastoinkäymistensä keskellä rehellinen. Kari Tapio pyysi henkilökohtaisesti anteeksi yleisöltään humalaisuuttaan, järjesti tuuraajan ja lupasi uuden konsertin.

Juuri tämä oli osasyy hänen suosiolleen: suomalaiset arvostivat sitä, että Kari puhui avoimesti elämänsä alhoista, viinan piruista ja myönsi omat virheensä. Häntä pidettiin karismaattisena kansanmiehenä ja suomalaisten tunteiden suurena tulkkina.

1980-luvulla Pia-vaimo keksi laittaa perheen pikkuisen Joona-pojan isänsä seuraksi tien päälle. Tämä konsti suitsi jonkin verran maestron juomista ja ennen kaikkea sitä, ettei Kari Tapio niin herkästi kadonnut omille teilleen.

Aina homma ei mennyt niin kuin piti.

– Olimme Seinäjoella, kun isä jäi keikan jälkeen viihteelle, Joona kertoi Seura-lehdelle 2017.

– Äiti järjesti kotoa käsin minut taksilla Vaasaan, mistä lensin Helsinkiin. Olin 4-vuotias, Joona muisteli.

Joskus Klabbi viipyi reissuillaan viikkoja ja silloin Jalkasten perheen läheinen ystävä Junnu Vainio loi uskoa Piaan ja poikiin: kyllä se Kari vielä palaisi, mutta sillä välin perheen oli yritettävä jatkaa normaalia arkeaan.

Olen suomalainen -kultalevyä (1983) seurasi pitkä taantuma. Niin fanien kuin keikkajärjestäjien mitta alkoi täyttyä. Luottamus oli mennyttä ja Kari Tapion suosio hiipui pikkuhiljaa.



Herkkänä miehenä tunnettua Karia kadutti syvästi, sillä juopon leima pysyi tiukassa. Hän pyysi anteeksi ja Pia antoi. Moni saattoi miettiä, miksi.

Mikään kynnysmatto Pia ei silti ollut. Hän oli vahva nainen, joka piti pojat järjestyksessä ja tarvittaessa hän komensi myös Karia.

Laulaja pitikin pitkää avioliittoaan elämänsä suurimpana saavutuksena.

– Minun on hyvä olla Pian kanssa. Meitä yhdistää huumori. Pitkän liiton salaisuus on mielipiteet. Niitä pitää olla kummallakin. En voisi elää nynnyn kanssa, Kari kertoi Vexi Salmen kirjassa.

Myös Pia sanoi Karin olevan hänelle ainoa oikea rakkaus.

– En tiedä, olisinko kestänyt toisenlaista ammattia harjoittavan miehen kanssa. Karilla on monia hyviä ominaisuuksia. Hän on huumorintajuinen ja hänellä on hyvä tilannekomiikan taju. Kari on kyllä äkkipikainen ja impulsiivinen, mutta hän on myös itsenäinen. Karin kanssa ei tule ikävä. Hän on nopea käänteissään, mutta samalla myös turvallinen, Pia pohti kirjassa.

Vaikka Kari ja Pia asuivat välillä eri osoitteissa, kesti heidän liittonsa vuosikymmenten kolhut. Pia tuki miestään tämän alkoholiongelman kanssa ja suhtautui asiaan avoimesti.

– En ymmärtänyt alkuun, että alkoholi voi olla Karille ongelma. Joskus räksytin juomisesta. Joskus taas pelkäsin, että syy on minussa. Kannoin siitäkin huonoa omaatuntoa. Kun Kari hakeutui hoitoon, tunsin helpotusta, hän kertoi elämäkerrassa.

Vuonna 1995 Kari Tapio sai uransa uuteen nosteeseen. Silloin julkaistiin Myrskyn jälkeen -laulu, josta tuli hänen uransa suurimpia hittejä. Sanat Kari oli kirjoittanut ruutupaperille jo tammikuussa 1991.

Kun Kari sai sydänkohtauksen 1996, Pia päätti normaalin päivätyönsä hammashoitajana ja alkoi kulkea miehensä mukana keikkamatkoilla.

Terveysongelmat kurittivat myös Piaa. Hän sai kaksi aivoinfarktia loppukesästä 2009, mutta selvisi molemmista.

Vaimo kiersi ahkerasti miehensä mukana kiertueilla myös siksi, että vanhemmalla iällä Kari ei enää sietänyt yksinäisiä öitä hotelleissa. Välillä he ottivat keikkamatkoille mukaansa myös perheen koiran Santun.

Aplodit loppuivat aina kotiovelle, ja Jalkasilla elettiin hyvää ja tasaista arkea. He istuivat flanellisissa kotiasuissa sohvalla ja katselivat yhdessä televisiota.



Kari ja Pia ehtivät asua useissa kodeissa ympäri pääkaupunkiseutua. He viihtyivät pitkään Kirkkonummen Masalassa, josta he muuttivat Espoon Haukilahteen vuoden 2010 huhtikuussa.

Suursuosion vasta viisikymppisenä saavuttanut Kari Tapio suhtautui muuttoon itselleen ominaisella matalalla profiililla. Hän ei ollut kovinkaan ilahtunut siitä, että tieto talokaupoista levisi julkisuuteen.

– Tällaisista asioista puhuminen koetaan niin helposti rehvasteluksi. Rehvasteleminen ei ole koskaan kuulunut tyyliini. Ja varsinkin nyt lama-Suomessa on ihmisiä, joilla on oikeasti vaikeaa, enkä senkään takia haluaisi, että tällaisista asioista puhutaan, hän totesi tuolloin IS:lle.

Jo saman vuoden joulukuussa suuri sinivalkoinen ääni yllättäen vaimeni, kun Kari Tapio kuoli taksiin oman kotitalonsa edessä. Vain 65-vuotias laulaja oli saanut sydänkohtauksen kesken Vieras paratiisissa -konserttikiertueen.

Tie huipulle oli ollut kivikkoinen ja vaatinut sitkeää yrittämistä. Suonenjoen suuri poika lähti saappaat jalassa parhaassa laulukunnossa.

Elämän rakkauden menettäminen oli Pialle ja pojille kova paikka. Pariskunta ehti pitää yhtä yli 45 vuotta ja kulkea yhdessä pitkän matkan sisämaasta meren rantaan. Kunnes kuolema heidät erotti.

– En mahda sille mitään, että mietin Karia jokainen minuutti. Elimme vuosikymmeniä yhdessä, ja hänen henkensä elää niin minussa kuin yhteisessä kodissammekin. Ei pitkä yhteiselämä toisen lähdetty tuosta vain pyyhkiydy pois. Eikä saakaan pyyhkiytyä. Kari elää kanssani ikuisesti, leski sanoi vuosi miehensä kuoleman jälkeen.

– Vaikka yhteiselo oli joskus vaikeaa, vaaka kyllä kallistuu hyvien asioiden puolelle. Kari oli, ja on edelleenkin, elämäni mies, Pia jatkoi.

Tämän jälkeen Pia kulki elämässään eteenpäin, miestään kaivaten. Hän ei oikein koskaan päässyt surusta yli.

Huhtikuussa 2015 ikävä sai Piasta otteen ja hän menehtyi.

– Isä tuli hakemaan äitiä, Joona-poika sanoi.

Perheystävä Ilkka Vainion mukaan kyseessä oli hyvin poikkeuksellinen parisuhde.

– Pialla ja Karilla oli uskomaton rakkaustarina. Se oli kuin suomalainen Love Story -elokuva. Pia oli Karin suuri kannustaja. He myös kannustivat toinen toisiaan. Pia ja Kari uskalsivat elää täyttä elämää, Vainio kuvaili Pian hautajaisissa.

Uurnalehdon rauhassa rakastavaiset pääsivät jälleen rinnakkain.

Kari Tapion elämästä kertova Olen suomalainen nyt elokuvateattereissa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt