Franz Ferdinand taas Suomessa – Sittenkin enemmän kuin yhden hitin nostalgiaa?

Julkaistu:

Skotlantilaisyhtye toi Helsingin Kaisaniemessä järjestettyyn brittipop-tapahtumaan terveisiä 2000-luvulta.
In The Park -konsertin nuorin artisti, vasta parikymppinen Jade Bird perui esiintymisensä vain päivää ennen lauantain tapahtumaa. Skotlantilaisyhtye Franz Ferdinandin harteille jäi tämän seurauksena viitta tuoreimman musiikintekijän viitta.

Pääesiintyjä Liam Gallagher oli Oasis -yhtyeineen ja illan kolmas nimi Richard Ashcroft Verven keulahahmona tekivät merkittävimmät työnsä 1990-luvulla.

Mutta glasgowlaisyhtye Franz Ferdinand oli parhaimmillaan viime vuosikymmenen puolivälissä. Tai silloin heihin kohdistui odotuksia ”brittipopin pelastajina”. Edellisen vuosikymmenen ilmiö oasiksineen, verveineen ja blureineen oli väkisinkin väljähtynyt. Vaikka osa bändeistä jatkoi, suurimmat hittinsä ne olivat jo levyttäneet ja yleisö oli kasvanut

Hetken näytti, että Franz Ferdinand onnistuu. Sen tanssittava indie rock ammensi 1980-luvun alun post-punkista ja oli jotain uutta. Samantyyppisiä aikalaisiakin löytyi jopa Atlantin toiselta puolelta. Tuli Mercury -palkinto kotisaarella ja Grammy -ehdokkuuksia Yhdysvalloista.


Läpimurtohitti Take Me Out on kuitenkin yhä 15 vuotta ilmestymisensä jälkeen Franz Ferdinandin tunnetuin kappale.

Yhtyeen ainoa biisi monille.

Kaisaniemen pimenevässä illassa nähtiin, että toisinkin voisi olla. Laulaja-kitaristi Alex Kapranos oli mustassa puvussaan ja kapeassa solmiossaan vimmaisesti esiintyessään karismaattinen ja kiehtova ilmestys. Kuin musiikin riivaama virkamies, joka lietsoi väkisin yleisön tanssimaan ja laulamaan mukana.

Nyt skottibändi oli kuitenkin omiensa joukossa. Yleisö tunsi brittipoppinsa ja muutkin kappaleet kuin Take Me Outin, joka toki räjäytti potin samaan tapaan kuin aiemmilla Suomen-keikoilla, esimerkiksi viime vuonna Altaalla Helsingissä.

Mutta keikkaa seuratessa mietti, miksi muun muassa biisit Lazy Boy ja Evil Eye ole yhtä isoja hittejä kuin Take Me Out?

Hyvän bändin esiintyessä ei ole kyse nostalgiasta, vaan siitä, että musiikki elää ja löytää yleisön – vaikka biisit olisi levytetty vuosia sitten. Franz Ferdinandia ei kannata vähätellä yhden biisin nostalgiabändiksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt