Savonlinnan oopperajuhlien taiteellisen johtajan tehtävän jättävä Jorma Silvasti alentaisi festivaalin lippujen hintoja: ”Ajatus oli, ettei oopperajuhlia tehdä sikariportaan ihmisille”

Julkaistu:

Ooppera
Jorma Silvastin, 60, kuusi vuotta Savonlinnan oopperajuhlien taiteellisena johtajana on ohi. Se vain harmittaa, että liput ovat monelle liian kalliita.
Vain neljä päivää sen jälkeen, kun maailmankuulun Wienin Volksoperin Lepakon suosionositukset Olavinlinnassa elokuun alussa vaikenivat, Jorma Silvasti kipusi moottoripyöränsä selkään ja suuntasi sen sarvet kohti Norjan rannikkoa.

– Minun oli määrä lähteä kalastusmatkalle Ponoi-joelle Venäjän Kuolaan, mutta se jäi nyt terveydellisistä syistä. Siellä kalastettaisiin kahdeksan tuntia päivässä vedessä seisten ja kihti ei siitä pitäisi, oopperajuhlapestinsä päättänyt Silvasti sanoo.

Silvastin ura yhdeksi kansainvälisesti tunnetuimmista oopperalaulajistamme ja oopperajuhlien taiteelliseksi johtajaksi alkoi 1970-luvulla nimenomaan Savonlinnan Oopperajuhlilta.

Oikeastaan hänen laulunlahjansa huomattiin jo aikaisemmin, kun viisivuotias Jorma-poika pääsi esiintymään Orvo Kontion Sirkus Papukaija -ohjelmaan televisioon.

Silvastin esiintyminen televisiossa oli menestys. ”Vallan ponnekkaasti lauloi Jorma-poika ketusta ja korpista” otsikoi paikallinen sanomalehti hänen esitystään.

Nykymuotoiset Savonlinnan oopperajuhlat alkoivat vuonna 1967.

Vuoteen 1973 saakka Silvasti ei tiennyt kotikaupunkinsa juhlista juuri mitään. Kiinnostus oli jalkapallossa, jääkiekkoharrastukseen ei vanhemmilla ollut varaa.

Poikakuoroon hän kuitenkin meni. Oopperakuoro koottiin juhlien alkuaikoina paikallisista laulajista. Silloin kaikki kynnelle kykenevät ohjattiin eri kuoroihin, joiden laulajista juhlakuoro rakennettiin.

Silvastin ensiesiintyminen oopperajuhlilla oli 1975 Aulis Sallisen Ratsumiehen kuorossa. Samaan aikaan hän työskenteli myös oopperan puvustamossa ja tekniikassa, mutta laulaminen vei voiton.

– Lavasteiden kantaminen oli raskasta. Ajattelin, että laulamalla pääsen helpommalla.


Silvastin ensimmäinen solistitehtävä oopperajuhlilla oli 1983 Mozartin Taikahuilun Tamino. Hänellä oli tuolloin jo kiinnitys oopperassa Saksassa. Vuotta aikaisemmin hän oli voittanut Timo Mustakallio -laulukilpailun Savonlinnassa.

Silvasti sanoo muistavansa hyvin, kun oopperan legendaarinen ohjaaja August Everding sanoi ensi-illan jälkeen, että kyllä hänestä vielä Tamino tulee.

– Olen aina osannut lukea rivien välistä. Kun Bayerin valtionoopperan johtaja sanoi niin, siinä oli kannustusta, mutta myös muistutus siitä, etten vielä ole valmis.

Taikahuilun Taminosta tulikin sitten Silvastin eniten laulama oopperarooli. Hän on tulkinnut Taminoa oopperalavoilla eri puolilla maailmaa kaikkiaan 248 esityksessä.

Savonlinnan Taminosta on jäänyt mieleen esitys, jossa rooliasuna olleiden sukkahousujen kuminauha katkesi kesken laulun.

– Ole siinä sitten yleisön edessä rohkea ja ylevä prinssi, kun housut meinaavat pudota. Hakaneuloilla niitä sitten kursittiin sen verran, että kestivät päällä esityksen loppuun.


Silvasti oli ehdolla oopperajuhlien taiteelliseksi johtajaksi ensimmäisen kerran jo vuonna 2001. Muun muassa Jorma Hynninen lobbasi häntä tehtävään vahvasti.

Aivan nimityksen loppusuoralla tuli kuitenkin mutkia matkaan. Silvasti aisti, että päätöksenteon kulisseissa pelattiin jotain peliä.

– Tuli täydellinen radiohiljaisuus. Soitin Jormalle ja kysyin, missä mennään. Hän sanoi olevansa pahoillaan, mutta ei jaksa enää puolestani taistella. Sanoin hänelle, että ei tarvitsekaan.

Lennolla Saksasta kotiin Silvasti luki Helsingin Sanomista, mihin kaikkeen hän ei olisi tehtävässä kykenevä.

– Yhtenä kriteerinä mainittiin, että minä olisin myös vaikeasti tavoitettavissa, ”kun se Silvasti vaan ajelee moottoripyörällään ympäri Eurooppaa”.

Silvasti ei tullut valituksi. Tehtävään nimitettiin oopperalaulaja Raimo Sirkiä. Häntä Silvasti ei syytä pelaamisesta selkänsä takana.

– Raimo pyysi minua useasti solistiksi oopperajuhlille, mutta oli niin pettynyt ja kyllästynyt siihen tapaan, millä nimitysasiaa kotikaupunkini juhlien organisaatiossa juonittiin, etten suostunut pyyntöihin.

Episodin jälkeen Silvasti on esiintynyt oopperajuhlilla vain kahdesti, 2009 Martti Talvelan muistokonsertissa ja vuonna 2014 Tom Krausen muistokonsertissa.

Jälkeenpäin ajatellen hän on kiitollinen siitä, ettei tullut 2001 valituksi taiteelliseksi johtajaksi.

– Sisuunnuin siitä ja päätin, että minä vielä näytän. Siitä alkoivatkin laulajanurani kultavuodet. Jos minut olisi valittu, niin Covent Garden ja Metropolitan olisivat voineet jäädä kokematta sekä Grammy-pysti saamatta.

Silvastille myönnettiin vuonna 2004 Grammy hänen yhdessä Karita Mattilan kanssa tekemästä parhaasta oopperalevytyksestä.


Tultuaan valituksi oopperajuhlien taiteelliseksi johtajaksi 2014 Silvasti jäi eläkkeelle Kansallisoopperan solistikunnasta ja lopetti julkisen laulamisen kokonaan.

– Halusin keskittyä uuteen tehtävääni täysillä ja olla mahdollisimman paljon läsnä Savonlinnassa.

Hän mielestään on sen kuuluisan Savonlinna-hengen ansiota, että juhlat ovat saavuttaneet asemansa suomalaisen oopperan näyteikkunana maailmalle.

– Savonlinna-henki tiivistyy tietysti esiintyjiin, kuoroon ja orkesteriin, mutta siihen kuuluu myös juhlien työntekijöiden suhde seutukunnan ihmisiin ja kaupunkilaisiin. Jos se on kunnossa, Savonlinna-henki huokuu Olavinlinnan muurien läpi kaupunkiin ja päinvastoin.

Silvasti muistuttaa, että oopperajuhlia ei olisi ilman savonlinnalaisia, mutta ei myöskään ilman Kansallisoopperaa.

– Savonlinnalaiset vapaaehtoiset ja urheiluseurat ovat olleet alusta alkaen rakentamassa oopperajuhlia. Ensimmäiset nykyiset oopperajuhlat eivät puolestaan olisi syntyneet ilman Kansallisoopperan apua ja ammattitaitoa.

Aika ajoin vuosien varrella onkin herätelty ajatusta, että oopperajuhlat ja Kansallisooppera olisivatkin yhtä, juhlat olisivat eräänlainen Kansallisoopperan kesätapahtuma.

Tätä ajatusta Silvasti vierastaa.

– En tiedä, miten vakavasti asiasta on puhuttu, mutta oopperajuhlat on meidän juttu, ja niin kauan kuin se on mahdollista, ne on myös pidettävä meidän juttuna. Niin hieno Kansallisooppera kuin meillä onkin, niin haluan uskoa, että oopperajuhlat on sitä valovoimaisempi maailmalla. Sen takia ei ole mitään mieltä lähteä tätä avioliittoa tekemään.

Yhdessä asiassa Silvasti myöntää, ettei oopperajuhlat ole saavuttanut Martti Talvelan sille asettamaa tavoitetta säilyä festivaalina, johon kaikkien on mahdollista tulla – myös taloudellisesti.

– Siinä emme valitettavasti ole onnistuneet näinä 40 vuotena, sitä on turha kieltää. Nyt aletaan olla siinä tilanteessa, että jotain on tehtävä. Tämä kehitys ei voi jatkua. Se alkaa näkyä meidän kävijämäärässämme.

– Martti Talvelan ajatus oli, ettei oopperajuhlia tehdä sikariportaan ihmisille. Luoja varjelkoon meitä siitä, että tästä aletaan puhua korkeakulttuurin mekkana, koska siitä alkaa alamäki.


Päättyneen Savonlinnan oopperajuhlakauden suurmenestys tänä kesänä oli Milanon La Scalan vierailu Olavinlinnassa. Se esiintyi täysille katsomoille ja yleisö oli haltioissaan. Myös italialaiset ihastuivat Savonlinnaan ja ilmaisivat halunsa tulla uudelleen.

Yhden maailman arvostetuimpiin kuuluvan oopperatalon vierailu oli Jorma Silvastin aikaansaannos.

– Kun puhuin päättäjillemme La Scalan vierailusta, minulta kysyttiin, että miksi se on minulle henkilökohtaisesti niin tärkeä. Vastasin, että se on tärkeä oopperajuhlille ja tulen tekemään kaikkeni sen toteutumiseksi.

Silvasti kertoo käyneensä keskusteluja myös muun muassa New Yorkin Metropolitan-oopperan vierailusta Savonlinnaan.

– Siellä ajattelivat, ettei meillä ole varaa maksaa sitä mitä he pyytävät. Mutta enpä tiedä, mitä siellä nyt ajattelevat, kun La Scala kävi meillä. Ja se oli menestys.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt