Children of Bodom palasi Suomeen pitkältä kiertueelta – edessä odottaa oma jättikeikka Helsingissä: ”Vähän eeppisempi show luvassa”

Julkaistu:

CoB
Children of Bodom on palannut maailmalta ja vuorossa on bändin isoin keikka koskaan kotimaan kamaralla, kun ryhmä valtaa ensi perjantaina Kaisaniemen.
Suomen heviylpeys Children of Bodom julkaisi viime keväänä jo kymmenennen studioalbuminsa. Hexed ei ehtinyt olla ulkona päivääkään, kun rytmiryhmä jo suuntasi Pohjois-Amerikan kiertueelle. Kesä kului festareilla rymytessä, mutta nyt urakka on – kitaristi Alexi Laihon sanoin onneksi – ohi.

Jäävätkö sankarimme makoilemaan tyytyväisinä? Ehei. Tämän viikon perjantaina Children of Bodom luotsaa jättikonserttia Helsingin Kaisaniemessä. Kovan metallipäivän täydentävät Katatonia, Hardcore Superstar sekä Lost Society.

No, sen jälkeen ainakin on aikaa levätä? Mitä vielä. Lokakuussa Bodomit soittavat 12 keikan mittaisen Venäjän rundin.

Kuinka tähän on tultu? Sitä pitää kysyä Laiholta ja bändi toiselta kitaristilta Daniel Freybergiltä.

Hexed on ollut tovin ulkona. Ovatko uudet biisit jo löytäneet paikkansa settilistassa?

– Me olemme soittaneet niitä aika reilusti. Jopa neljää tai viittä biisiä, eli on niillä aika iso edustus setissä, Daniel laskeskelee.

– Fakta on, että jengi haluaa kuulla myös vanhaa kamaa, Alexi huomauttaa.

– En ole siitä mitenkään katkera, niinhän se menee, että halutaan kuulla vanhoja hittejä. Uudet biisit on siihen nähden menneet hyvin läpi. Neljä uutta kappaletta setissä on hyvä suoritus. Meillä on kuitenkin levyjä, joilta soitetaan tosi harvoin mitään. Relentless Reckless Forever on sellainen albumi, miltä ei ole soitettu yhtään biisiä.

Alexi on itsekin fani. Hän tietää miltä tuntuu, jos omat suosikit eivät kuulu lavalta. Näin kävi miehelle, kun hän tepasteli Tuskassa tarkistamaan Europen kisakuntoa.

– Piti mennä fiilistelemään lapsuuden hittejä. Ahdisti, että 80 prosenttia olikin uusia biisejä. Ei sieltä tullut kuin Cherokee ja Final Countdown.



Jos Hexedin biisit ovat kelvanneet yleisölle, ovat ne kelvanneet myös kriitikoille. Yhdysvaltalainen suuri musiikkisivusto Loudwire listasi kesällä tähän mennessä parhaita kappaleita vuodelta 2019. Bodomeilta listalle nousi Under Grass and Clover. Lehti luonnehti biisiä suoraviivaiseksi rockbiisiksi, jonka avausriffi on kunnianosoitus 80-luvulle. Lehden mukaan siinä on rutkasti purkan makua ja Laihon kitarointi sai taas ylistystä.

”Emme todellakaan valita, että Alexi Laiho priorisoi biisissä hauskuutta teknisen osaamisen sijaan”, lehti hehkuttaa.

– Hyvä, jos menee läpi, Laiho itse nauraa kuultuaan ensimmäistä kertaa koko listauksesta.

– Tulee hyvä fiilis ja on ihan ok olla hetken aikaa tyytyväinen, että olen mä sittenkin aika hyvä jätkä, palkittu kitaristi hekottelee.

– Mutta siitä tunteesta pitää päästä ohi, eikä siinä oikeasti mene sen pidempää aikaa kuin kahvikupin juomisessa. Palkinto on merkki, että on saanut jotain aikaan, mutta siihen ei saa jämähtää, kitaralehtien monta kertaa noteeraama kepittäjä pohtii.

Hexed tarkoittaa vapaasti suomennettuna joko kirottua tai noiduttua.

Levy ei kuitenkaan taida olla nykyvalossa noiduttu?

– No ei näin loppupeleissä, mutta sen julkaisuprosessi oli noiduttu. Siinä ei tapahtunut välillä mitään.

– Me kaikki odotimme sitä julkaisua kyllä aika pitkään, Daniel komppaa.

– No, se viivästyi moneen otteeseen. Alun perin levyn julkaisua lykättiin kun tuli hyvä runditarjous. Sitten sille oli asetettu jo deadline, mutta se venyi. Levy oli jo äänitetty, miksattu ja masteroitu, mutta sitten saimme tietää, että se tuleekin ulos vasta seuraavana vuonna. Alkoi vähän ”veettämään”, kun se ei tullut kirveelläkään pihalle. Hirveä duuni oli tehty.

Levyllä kuullaan ensimmäistä kertaa uutta kitaristia Daniel Freybergiä, joka astui erotetun Roope Latvalan saappaisiin.

Joko tunnet olevasi osa Bodomia?

– Pikkuhiljaa alkaa olla sellainen fiilis, mies hymyilee.

– Ulkopuolisille saatan olla se uusi kitaristi vielä 10 vuodenkin päästä, mutta bändin puolesta minut on otettu todella hyvin vastaan.

Laiho on samaa mieltä. Freyberg ei ole mikään Jason Newsted, joka oli Metallican muille jäsenille Jason Newkid (uusi poika) monia vuosia bändiin liittymisen jälkeen.

– Yleisfiiliksen puolesta Daniel on tärkeä osa meitä. Ei hän ainakaan mun päässä ole mikään newkid. Se on eri asia, mitä jengi kelaa. Mutta mitä sitten, hän hoitaa homman – ja hyvin hoitaakin.



Bodom kiertää niin paljon ympäri maailmaa, että heillä on hyvä kuva siitä, millainen metallin markkina-arvo on näinä päivinä, kun hip-hop ja räppi hallitsevat listoja.

– Meidän keikoilla käy aika lailla samalla lailla väkeä kuin aina ennekin. Paikat ovat olleet loppuunmyytyjä tai vähintään täynnä. Yksi keikka kyllä oli, että ei helvetti. Pahinta on se, jos on iso paikka ja huonosti myyty lippuja. Kyllä silloinkin keikasta nauttii, vaikka olisi pelkkä eturivi. Ei vaan pidä katsella sinne taakse, Laiho määrittelee keikkailun realiteetit.

Seuraavaksi bändi siirtyy Venäjälle, joka on uusi aluevaltaus.

– On me siellä oltu, mutta ei koskaan oikealla rundilla. Mukana on myös Ukrainaa ja Valko-Venäjää. Mielenkiintoista tulee, Daniel aavistelee.

– Joo, ei ole käyty siellä ihan perällä. Venäjällä on eri meininki, mutta jos siellä päässä on oikea porukka, niin homma toimii. Keikkaillessa näkee aina, miten maassa menee. Jos on taloudellista häsäkkää ja jengillä ei ole rahaa, kukaan ei tule keikoille. Pari vuotta ja asiat korjautuu. Sitten ne tulevat kaikki Cadillacilla paikalle, Laiho naureskelee.

– Venäjällä on kyllä aina ollut hienoja keikkoja. Siellä fanit todellakin näyttävät tukensa. He osaavat arvostaa, että menee sinne soittamaan. Venäläisten vieraanvaraisuus ei ole mikään myytti.



Kovaa keikkaputkea ei jaksa, mikäli ei hoida itseään. Selvänä kiertävät rokkarit ovat tänä päivänä enemmän itsestäänselvyys kuin poikkeus.

– Dokaa vähemmän ja urheilee enemmän. Siitä saa virtaa rundaamiseen, sillä se on fyysisesti yllättävän raskasta, Daniel kertoo oman reseptinsä.

– Ammatikseen matkustaminen on saatanan raskasta. Mä tein jo kuusi vuotta sitten sen päätöksen, etten dokaa rundeilla. Omalla ajalla voi sitten tempaista. Kun ei juo, on hyvä fiilis päivällä ja myös keikalla. Loppuajat ennen lopettamista oli aika synkkää toimintaa. Ei mitään biletystä vaan lääkitystä. Musta on myös surullista kun 40-vuotias leikkii 20-vuotiasta. Ei ole nastaa katsella kun keski-ikäinen mies kompuroi miten sattuu, Laiho hymähtää.

– Joo, jätetään dokaaminen nuoremmille. Itse voi sitten nauraa siinä vieressä, Daniel päättää.

Entäpä se perjantain keikka Kaisaniemessä? Mitä on tiedossa?

– Nyt käydään läpi settilistaa ja produktiota. Vähän eeppisempi show on luvassa, Daniel lupaa vaatimattomasti.

– Harvoin lupaan mitään, mutta nyt voin luvata. Keikalla tulee paljon spesiaalia kamaa, eikä pelkästään musikaalisesti. Jos kaikki menee putkeen, tiedossa on spektaakkeli, Laiho raottaa salaisuuden verhoa.

Children of Bodom, Katatonia, Hardcore Superstar ja Lost Society Kaisaniemessä perjantaina 23. elokuuta 2019.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt