Pedro Hietanen 70 vuotta! Viihteen monitaiturin käsittämätön ura on vertaansa vailla: selittää poikkeuksellisia käänteitä yhdellä elämänohjeella - Musiikki - Ilta-Sanomat

Pedro Hietanen 70 vuotta! Viihteen monitaiturin käsittämätön ura on vertaansa vailla: selittää poikkeuksellisia käänteitä yhdellä elämänohjeella

Sunnuntaina 70 vuotta täyttävä Pedro Hietanen on monipuolinen muusikko, jolta sujuu myös tv- ja radioviihteen teko.

Pedro Hietasta on pyydetty moneen – ja hänhän on suostunut, jos hyvältä on tuntunut.­

5.5.2019 6:57

Pedro Hietasen ura oli sinetöity sillä hetkellä, kun äiti ryhtyi opettamaan viisivuotiaalle pojalleen haitarinsoittoa. Esiintymiset alkoivat alle kouluikäisenä. Teininä Hietanen soitti nimismiehen erikoisluvalla tanssibändeissä ravintolakeikkoja.

– Kun lukio loppui, ei minua kiinnostanut muu kuin soittaminen – ja kirjallisuus. Luin paljon ja kirjoitin koulussa hyviä aineita. Jos en olisi muusikko, olisin luultavasti jollain tavalla tekemisissä kirjallisuuden kanssa, Hietanen aprikoi.

Musiikki vei nuoren miehen. Hietanen soitti koskettimia aikakauden poptähtien Kristianin, Kristiina Hautalan ja Johnny Liebkindin orkestereissa. Vuonna 1969 häntä pyydettiin Pepe & Paradise -bändiin.

Pyydettiin toistuu usein Hietasen puheessa. Sunnuntaina 70 vuotta täyttävä Hietanen on pyydettäessä lähtenyt mukaan kaikkeen, mikä hänestä on hyvältä tuntunut. Se selittää uran hämmentävän monipuolisuuden, kaikkea musiikista radio- ja tv-viihteen tekemiseen.

Wigwamin aika

Pepe & Paradise oli aikansa suomalainen huippuorkesteri. Sen riveistä Hietanen siirtyi Wigwamiin, joka oli maailmanluokan progebändi.

Yhtye oli saanut englantilaisen Virgin-levy-yhtiön suojissa valmiiksi Nuclear Nightclub -albumin. Sitä mainostettiin koko sivun ilmoituksilla brittiläisissä musiikkilehdissä.

 

Hietanen ei soittanut levyllä, mutta sitä seuranneilla kiertueilla kyllä. Hän pääsi suoraan keskelle Wigwamin ympärille syntynyttä hypeä. Bändi kiersi Eurooppaa ja Englantia. Yksi konsertti oli Lontoon Hyde Parkissa.

Seuraava levy Lucky Golden Stripes and Starpose äänitettiin Virginin Manor-studiolla Englannissa. Albumin oli tarkoitus vakiinnuttaa suosio Briteissä ja avata Yhdysvaltain markkinat.

– Siinä vaiheessa vaadittiin, että olisi pitänyt muuttaa Englantiin. Osa bändistä halusi, osa ei. Sitten Suomen levy-yhtiöltä Love Recordsilta loppuivat rahat ja punk teki tuloaan. Virginin omistaja Richard Branson alkoi potkia progebändejä pois yhtiöstä.

Wigwam teki vielä 1977 levyn Dark Album, mutta siitä tuli 1970-luvun osalta bändin joutsenlaulu.

Wigwam 1977: Groundstroem, Pembroke, Hietanen, Rechardt ja Österberg.­

Yhteistyö M.A. Nummisen kanssa

Wigwamin toiminnan hiipuessa Hietanen tapasi M.A. Nummisen.

– Tuli mieleen, että Numminen ei varmaan tiedä, että soitan haitaria. Kerroin, ja parin kuukauden päästä oli eka keikka tavaratalossa Jyväskylässä.

– Olin pennitön, vaikka olimme juuri olleet Wigwamin kanssa keikoilla Euroopassa. Numminen ilmoitti, että menemme lentokoneella Jyväskylään, varaamme hotellista päivähuoneen ja keikan jälkeen illalla lennämme takaisin.

 Tykkään Nummisen anarkistisesta otteesta. Ohjelmisto valitaan sen mukaan ollaanko diplomaattikutsuilla, kulttuuritilaisuudessa vai ravintolakeikalla.

Treenejä ei pidetty. Hietanen hyppäsi lauteille kylmiltään. Palkka oli parempi kuin Wigwamin riveissä.

Tavaratalokeikasta alkoi yhteistyö, joka on kestänyt 42 vuotta ja jatkuu edelleen. Kutsu on käynyt ympäri maailmaa lähes 20 maahan Saksasta Yhdysvaltoihin, Ruotsista silloiseen Neuvostoliittoon.

– Tykkään Nummisen anarkistisesta otteesta. Ohjelmisto valitaan sen mukaan ollaanko diplomaattikutsuilla, kulttuuritilaisuudessa vai ravintolakeikalla.

Pedro ja haitari vuonna 1991 MTV:n Suomi soi -ohjelmassa.­

Oma lukunsa on Ylen lastenohjelmaan 1980-luvulla syntynyt duo Gommi ja Pommi. Tv-sarjan suosio vei kaksikon keikoille.

– Vaikka se oli lastenohjelmaa, siinä oli tvisti, joka sopi myös aikuisille. Maurin kanssa mikään ei koskaan ole yksiselitteisesti vain yhtä asiaa.

Eipä, sillä Gommi ja Pommi on kysytty kaksikko myös rockklubeilla. Kaksikon Midnight Show rakentuu samoista lauluista kuin lastenkeikatkin. Aikuisiksi kasvaneet entiset lapset laulavat mukana lapsuutensa Gommi ja Pommi -lauluja.

Tv:stä tuttu viihdyttäjä

Vuonna 1983 Hietasta pyydettiin kapellimestariksi Veli Puolikuu -sketsisarjaan. Sitä tehdessään hän tutustui Pirkka-Pekka Peteliukseen.

– Huomasin, että tässähän on fleksiibeli kaveri, laulaakin hyvin. Ensimmäinen yhteinen juttu oli sarjan suosion myötä tehty, listaykköseksi noussut albumi Muistan sua Elaine.

– Samoihin aikoihin Stig Framåt Yleltä pyysi meitä tekemään Yömyöhää, kolmetuntista suoraa radio-ohjelmaa. Sitä tehtiin vuosia. Kaikki ohjelmat on julkaistu Serpien kylässä -nimisenä 15-osaisena tupla-cd-sarjana.

Suosio radiossa johti tv-ohjelmiin Hei hulinaa ja Neurovisio. Sama kaava toistui. Suora lähetys, mitään ei käsikirjoitettu eikä sensuroitu. Kaikki, mitä kaksikko teki ja puhui, ajettiin ulos.

– Aiheet valitsimme etukäteen, muuten luotimme siihen, että kyllä se siitä. Yritimme kampittaa toisiamme ja onnistuimme siinä hyvin. Tekeminen vaati heittäytymistä. Se oli terapeuttista touhua.

Muuntautumiskykyinen Petelius esitti milloin mitäkin hahmoa eikä Hietasenkaan irrottelukyvyssä ollut moittimista.

– Siinä täytyi olla molemmilla kohtuullinen yleissivistys, jotta toinen tajusi heti mistä on kysymys.

Vakavampaa tekemistä edusti Essi Wuorelan ja Arto Nyberg juontama Hotelli Sointu. Hietanen toimi ohjelman kapellimestarina ja musiikin sovittajana.

Hotelli Soinnussa tehtiin samaa mitä Vain elämää -ohjelmassa myöhemmin. Artistit esittivät itselleen vieraita biisejä genrerajoista piittaamatta. Syntyi myös erikoisia, odottamattomia duettopareja.

Musiikin monitoimija

Samaa Hietanen on tehnyt oman, kymmenen levyä julkaisseen Pedro’s Heavy Gentlemen -bändin kanssa. Tuttuja ja tuntemattomia lauluja uusin sovituksin ja tuorein tulkinnoin vaihtuvien artistien kanssa.

Hietasta viehättää soittamisen ohella sovittaminen. Hän haluaa löytää jokaisesta biisistä ytimen, jonka ympärille voi rakentaa yllättävän, mutta ehdottoman toimivan sovituksen.

Hietasen elämässä on yksi jakso, vuodet 1984–89, jolloin hän oli päivätöissä. Hietasta pyydettiin, kuinkas muuten, levy-yhtiö EMIn tuotantopäälliköksi.

Huumorikaksikko Petelius–Hietanen ja Hei Hulinaa vuonna 1989.­

Hietasen kiinnityksiä olivat muun muassa Topi Sorsakoski, Pave Maijanen, Neljä Ruusua, Lapinlahden Linnut, Kolmas Nainen, Havanna Black, Mieskuoro Huutajat ja Jope Ruonansuu.

Tyylien kirjo oli yhtä monipuolinen kuin Hietasen ura muusikkona. Yhteneväistä on myös se, että Hietanen kiinnitti huomiota asenteeseen. Sitä mitä tehtiin, tehtiin vahvalla uskolla omaan juttuun.

– Otin riskejä, koska ei kaikista voinut tietää myyvätkö ne.

Myivät ne, ja kuten nimet osoittavat, monista tuli kestosuosikkeja.

Viisi vuotta palkkatöissä riitti. Kansainvälisen yhtiön tuottotavoitteet kovenivat vuosi vuodelta, suhteettomasti, Hietanen laskeskeli.

– En halunnut tehdä levyjä vain sen takia, että niistä saa rahaa.

Festarijuontajana

Erikoinen episodi Hietasen elämässä on toistakymmentä vuotta jatkunut pesti Ruisrockin juontajana. Festareilla 1990-luvulla käyneet muistavat Hietasen huonon vitsin taktiikan.

Hän kertoi festivaalia kohden yhden vitsin, mutta monta kertaa päivässä. Ja nimenomaan huonon. Niin huonon, että se toistettaessa muuttui hauskaksi. Tosin tästä lienee eriäviä mielipiteitä. Silti, Hietanen hoiti homman omalla tyylillään.

Tehtävässä oli puoli, jota Hietanen muistelee edelleen lämmöllä. Hän pääsi backstagella seuraamaan lukuisten maailmantähtien touhuja Bob Dylanista David Bowieen, Debbie Harrystä Gary Mooreen.

– Hauskinta oli tarkkailla, millaisia tyyppejä he olivat suhteessa siihen, millaisiksi olin heidät kuvitellut. Yllätyksiä tuli, postiivisia ja negatiivisia.

– Olin luullut, että Billy Idol on bimbo, mutta hän oli todella miellyttävä kaveri. Samoin Sex Pistols -solisti John Lydon, joka oli Ruisrockissa Public Image Ltd -bändinsä kanssa. Erittäin nasta kundi. Elvis Costello, tosi rela tyyppi.

– Vastaavasti Gary Moore, huh. Loistava muusikko, mutta. No, ei siitä sen enempää. Yleisesti ottaen, jos suhtautui artisteihin asiallisesti, he tekivät samoin.

Dylan oli oma lukunsa. Hän kielsi kaiken kuvaamisen. Tästä riemastui ennen Dylania esiintynyt Hooters. Bändi ilmoitti, että heitä saa kuvata niin paljon kuin haluaa.

– Dylanilla oli silloin fobiat päällä. Johtui John Lennonin kohtalosta.

...ja vielä paljon muuta

Paljon jää väistämättä mainitsematta, mutta kerrotaan vielä nämä. Hietanen on tehnyt musiikkia muun muassa Jörn Donnerin elokuviin ja dokumentteihin.

– Elokuvamusiikin tekeminen on ihan oma juttunsa. Olen tehnyt laulujakin, mutta en ole sävellyspuoltani mainostanut.

Pommi-kissa ja Gommi-jänis Pori Jazz Kids -festivaaleilla 2006.­

Joka vuosi Hietanen nähdään pianisti Laura Mikkolan luotsaamilla Iitin musiikkijuhlilla. Hän on mukana juhlien vuotuisissa kevyen musiikin konserteissa. Tänä kesänä ohjelmassa on Juha Vainio -konsertti, solistina Taneli Mäkelä. Häntä säestää 10-miehinen klassisen musiikin orkesteri, jossa Hietanen soittaa.

Ritva Oksasen kanssa Hietanen on työskennellyt vuosikymmeniä. Parhaillaan he treenaavat Aleksanterin teatteriin esitystä Rakasta minut vahvaksi. Ensi-ilta on syyskuussa.

– Flyygeli, lauluja, runoja ja monologeja, Hietanen kiteyttää kaksikon esitysten ytimen.

Pedro Hietasta on pyydetty moneen – ja hänhän on suostunut, jos hyvältä on tuntunut.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?