Arkkua kantaneet bändikaverit kertovat kovasta tahdista: Viime vuosina Olli Lindholm nukahteli kesken kaiken milloin missäkin, turvautui autokuskiin

Julkaistu:

Yö-yhtyeen soittajat muistelevat liian aikaisin lähtenyttä Olli Lindholmia. Olli ei polttanut kynttiläänsä kahdesta, vaan kolmesta päästä, he sanovat.
Läppä oli lentänyt ja nauru kantanut. Harmonia oli ollut eheämpi kuin kenties koskaan Yö-yhtyeen historiassa.

Naurua riitti myös 12. helmikuuta 2019, kun Yön rumpali Ari Toikka ja kosketinsoittaja Jari Latomaa olivat treenaamassa tamperelaisella kuntosalilla. Hikoilun lomassa kaksikko vaihtoi jälleen ajatuksia bändin poikkeuksellisen lämminhenkisestä ilmapiiristä. Siitä, että nimenomaan bändin keulahahmo, solisti Olli Lindholm oli viimein ollut tyytyväinen soittajiensa tekemisiin – oli itse asiassa ollut jo vuoden tai pari.

Vuonna 1981 perustetussa Yö-yhtyeessä miehet Lindholmin ympärillä olivat vuosikymmenten varrella vaihtuneet melko tiheään, milloin mistäkin syystä. Tosin Toikka oli tullut bändiin jo 2007, Latomaa 2010 sekä kosketinsoittaja Mikko Kangasjärvi vieläkin aikaisemmin, joulukuussa 2000. Bändiä kohdanneesta isosta muutoksesta ei kuitenkaan ollut kulunut kuin parisen vuotta. Tuolloin se oli saanut uudeksi kitaristikseen Jussi Turpeisen sekä basistikseen Timo Mynttisen. Käänne oli tapahtunut.


Nyt edessä siinsi akustinen konserttisalikiertue. Kuntosalilla Toikka ja Latomaa muistelivat edellisviikon torstain viimeistelytreenejä, joiden jälkeen Lindholm oli vielä lähettänyt bändin jäsenille tekstiviestin. Siinä oli lukenut:

– Kiitos treeneistä! Hienon kuuloinen setti on tulossa kevääksi. Kiitos paljon! Siistiä! Mahtavaa!

Kaverusten nostellessa puntteja Kangasjärvi työskenteli tamperelaisella studiolla, ja myös hän muisteli torstaisia treenejä. Kun Lindholm oli tuolloin kävellyt treenipaikalta ulos, Kangasjärvi oli tuntenut sisällään merkillisen pistoksen. Seuraavien päivän aikana Kangasjärvi oli pysähtynyt pohdiskelemaan syvällisesti pitkäaikaisessa ystävässään lyhyessä ajassa tapahtuneita muutoksia, tämän iloisuutta ja elinvoimaisuutta. Sama tunne roikkui Kangasjärven tajunnassa myös studiolla. Outo tunne, sillä hän ei ollut mietiskellyt Lindholmia aiemmin tällä tavoin.

Toikka oli treenannut Lindholmin kanssa salilla myös edellispäivänä. Huumori oli kukkinut, ja niin sen piti kukkia myös seuraavina ja taas seuraavina päivänä. Tiistaina Lindholmia ei kuitenkaan salilla näkynyt. Sen sijaan Toikan puhelin soi kesken kaiken. Soitto tuli Lindholmin lähipiiristä, ja sen viesti oli pysäyttävä. Lopullinen.

– Ari… Olli on kuollut!

Bändikaverit yrittivät saada rauhoittumaan

Maaliskuu 2019. Yön jäsenet Ari Toikka, Jari Latomaa ja Mikko Kangasjärvi ovat saapuneet Ilta-Sanomien haastatteluun tamperelaiseen hotelliravintolaan. On kulunut melko tarkalleen kuukausi siitä, kun porilaistaustainen Olli Lindholm menehtyi yllättäen sairauskohtaukseen kotonaan Tampereella. Hetki ei unohdu.

– Ollin poismeno on tietysti ollut äärimmäisen kova paikka meille. Vaikea sitä menetystä on sanoiksi pukea, Toikka nivoo bändin surutuntemuksia yhteen.


– Olli oli meille paitsi hieno bändikaveri myös rakas ystävä. Hieno mies lähti liian aikaisin.

Kolmikko valmistautuu parhaillaan Lindholmin muistokonsertteihin, jotka järjestetään toukokuussa. Lindholmin kuoleman äkillisyys tuli Toikalle, Latomaalle ja Kangasjärvelle yllätyksenä, mutta laajemmassa perspektiivissä kolmikko kuitenkin pelkäsi, että laulajan terveys saattaisi jossain kohtaa pettää. Huoli liittyi Lindholmin rauhattomuuteen.

– Olli ei polttanut kynttiläänsä kahdesta, vaan kolmesta päästä. Olli ei osannut pysähtyä. Usein Olli nukkui öisin vain maksimissaan kolme tuntia, ja selväähän se on, ettei sellaisella määrällä pitemmän päälle pärjää, Latomaa sanoo.

– Eikä Olli pärjännytkään. Viime vuosina Olli nukahteli kesken kaiken milloin missäkin. Olli tykkäsi autolla ajamisesta, mutta viime vuosina hänellä oli keikkamatkoilla oma autokuski, koska hän ei kerta kaikkiaan jaksanut enää ajaa, Kangasjärvi kertoo.


Pitkäaikaiset bändikaverit olivat puhuneet 54-vuotiaana kuolleelle Lindholmille usein siitä, että tämän pitäisi rauhoittua ja vähentää itselleen kasaamaansa henkistä taakkaa. Bändin kaverit toisinaan jopa leikillisesti vitsailivat, että ”näinköhän valtava stressikuorma saa Ollin vielä joskus sekoamaan”.

– Tiesimme, että Ollilla oli ollut jonkinlaisia terveysongelmia. Yritimme usein puhua hänelle erityisesti levon merkityksestä. Yritimme saada hänet pysähtymään, Toikka sanoo.

– Viime vuosina pientä rauhoittumista jopa tapahtui, ja myös tiukka kuntosalitreenaaminen järkevöityi. Kuolemaansa edeltävinä viikkoina Olli oli erittäin hyväntuulinen ja hyvävoimainen. Hänen elinvoimansa oli valtava. Se ei kuitenkaan valitettavasti enää auttanut, Latomaa lisää.

Kuntosaliharjoittelu oli Lindholmin henkireikä. Siellä hän viihtyi usein myös pitkäaikaisen naisystävänsä Eveliinan kanssa.

– Mulla oli tunne, että Olli jollain tavalla pelkäsi vanhentua. Sen vuoksi hän ei käyttänyt uniapnean tarkoitettua laitettakaan. Eikä kuulolaitettakaan, jonka hän taannoin sai, Kangasjärvi kertoo.

– Viimeisiksi jääneinä kuukausinaan Olli oli rennompi kuin aikoihin. Silti hän sanoi, ettei osaisi pysähtyä kunnolla, Toikka sanoo.

Sai elämänsä aikana paljon kuraa niskaansa

Vuosituhannen alussa raitistunut Lindholm tunnettiin ihmisenä, joka vaati itseltään paljon. Äärimmäisen paljon.

– Olli oli tosi kiltti ihminen. Hän oli turvallisuushakuinen luonne, vahva huumorimies, Toikka linjaa.

– Olli sanoi joissakin lehtihaastatteluissa, että hän olisi vaikea ihminen. Ei se kyllä vastannut todellisuutta. Olli oli todella huomaavainen ihminen, joka jaksoi kantaa huolta paitsi bändin asioista myös bändikaveriensa elämästä. Muistan saaneeni Ollilta kerran jopa neljän aikaan yöllä sähköpostin, jossa hän jakoi parisuhdevinkkejä, Kangasjärvi kertoo.


Lindholm oli erittäin tunnettu persoona. Hänen tunnettavuuttaan lisäsivät tv-ohjelmat Vain elämää ja The Voice of Finland, joista jälkimmäisessä hän työskenteli tiimivalmentajana kuolemaansa saakka.

– Olli sai elämänsä aikana myös paljon kuraa niskaansa. Ihmisten palaute tuntui pahalta, koska Olli oli aidosti hyvä ihminen. Hänen suorapuheisuutensa saattoi joskus tuntua sen kohteeksi joutuneilta ikävältä, mutta hän ei missään nimessä ollut ilkeä. Joskus pysähdyin oikein miettimään, että mitä kusipäisiä tekoja Olli oli tehnyt, mutta en keksinyt yhtäkään. Toki Ollikin osasi joskus olla hankala, ja kukapa meistä ei toisinaan olisi, Latomaa selvittää.

– Vaikka yleisöltä tuli välillä ronskia palautetta, siellä pohjalla oli kuitenkin se rakkaus. Olli ei koskaan saanut tietää, kuinka suosittu persoona hän loppujen lopuksi oli.

Yö-yhtyeen keulahahmona Lindholm vaati, että sovituista asioista, kuten aikatauluista, pidettiin tiukasti kiinni. Muuten riitti, että bändin jäsenet yrittivät keikoilla parhaansa.

– Olli ei ollut soittamisen suhteen ankara johtaja, ja hän myös osasi jakaa vastuuta bändin eri jäsenille. Ongelma, se stressi, kumpusi osaksi siitä, ettei hän kuitenkaan osannut olla soittelematta perään. Hän ei kestänyt elää sellaisessa tilassa, jossa ei tiennyt miten asiat etenivät, Kangasjärvi tietää.

– Olli oli todella taitava. Häneltä kuitenkin puuttui kärsivällisyyttä. Nytkin vuodenvaihteessa sovimme, että etenisimme vuonna 2019 rauhassa eteenpäin, että uuden materiaalinkaan suhteen ei olisi hengenhätää. Kuitenkin jo tammikuussa levy-yhtiön palaverissa Olli kuitenkin sanoi, että ”kyllä viimeistään maaliskuuksi olisi joku hitti hyvä saada”, Toikka jatkaa.

Keikkaelämä oli bändeille taannoin rankkaa jo siinäkin mielessä, että bussimatkoilla alkoholin läträäminen kuului ikään kuin etikettiin.

– Bändin keulahahmona Ollilla olisi moneen kertaan ollut kaikki syyt erottaa meidät, sillä niin paljon sekoilimme jossain vaiheessa. Olimme varmaan viimeinen pyörillä liikkuva AA-kerho, Latomaa kuvailee.

Kangasjärven mukaan Lindholm arvosti perinteisiä työläisarvoja.

– Olli kantoi alati syvää huolta bändin tulevaisuudesta, koska hän ei meinannut millään uskoa, että soittamisella voisi ansaita leipänsä. Taksiakin hän ajoi aikanaan vielä siinä vaiheessa, kun Särkyvää-hitti oli jo jonkin aikaa ollut ulkona, Kangasjärvi sanoo.

– Olli ei tuntenut, että hänelläkin olisi lupa olla onnellinen tai tyytyväinen. Mieli ei antanut hänelle rauhaa. Ikä kyllä, Latomaa summaa.