Yö-yhtyeen vaiherikas historia piti sisällään menestystä ja syöksykiitoa – järkähtämätön Olli Lindholm piti langat käsissään tiukallakin hetkellä

Julkaistu:

olli lindholm 1964-2019
Olli Lindholm lauloi Yö -yhtyeessä niin teinituskaa kuin kaiken katoavaisuutta. Hänen suurin ansionsa oli peräänantamattomuus.
Hämäävän aurinkoisena tiistaina tuli suru-uutinen, joka oli kuin isku palleaan: Olli Lindholm on kuollut.

Yö-yhtyeen laulaja, joka oli nähty valtakunnallisessa julkisuudessa vain runsas viikko aikaisemmin Emma-gaalassa ja sen televisioinnissa.

Olli Lindholm, joka oli tuttavallisesti Lindholmin Olli tuhansille ja tuhansille ihmisille Yötä kuunnelleille ja Voice of Finland -tv-ohjelmaa seuranneille.

Lindholmin Olli, joka oli raitistunut lähes 20 vuotta sitten – ja joka näytti olevan fyysisesti kovemmassa kunnossa kuin 54-vuotiaat miehet keskimäärin ovat.

Mies lähti, mutta tarinat ja laulut jäävät. Niitä Olli ehti jättää suomalaisille neljällä vuosikymmenellä.

Lindholmin julkisen uran voi myös sanoa koostuneen neljästä eri vaiheesta.

IS käy nuo vaiheet läpi vuosikymmenittäin.


1980-LUKU Tähän mahtui nousu – ja melkein tuhokin

Yö-yhtye lietsoi valtakuntaan teinihysteriaa tavalla, jota ei ollut Suomessa vielä juuri nähty. Olihan Paul Anka piipahtanut Linnanmäellä jo 1950-luvulla ja Renegades oli villinnyt nuorisoa Beatles-korvikkeena 1960-luvulla. Hurriganesista pitivät 1970-luvulla teinien rinnalla aikamiehetkin, ja Bay City Rollers -muoti jäi samalla vuosikymmenellä kovin lyhyeksi – samoin Paul Oxley’s Unitin herättämä teinihuuma 1980-luvun alussa.

Mutta sitten tuli Yö. Olli Lindholm oli innostunut punkrockista, hän ihaili Pelle Miljoonaa ja muun muassa Kollaa Kestää -yhtyettä. Yhdessä kosketinsoittaja Jussi Hakulisen, kitaristi Jani Viitasen, basisti Juha Rauängin ja rumpali Veikko Lehtirannan kanssa he muodostivat yhtyeen, joka löysi yleisöä nopeasti. Huomiota oli tullut vähän jo kolmannella sijalla rockin SM-kisoissa 1982, mutta elokuussa 1983 julkaistu Särkynyt enkeli nousi singlelistan kärkeen.



Jos Spotify-linkki ei toimi, voit kuunnella kappaleen täältä.

Yhtyeessä yhdistyi monta asiaa, jotka vetosivat nuoreen yleisöön: oli punkin perintönä ”asennetta” enemmän kuin kotitarpeiksi, oli alle 20-vuotiaat laulaja Olli ja soittajapojat – riittävän nuoria samastuttaviksi.

Ja olivat biisit, jotka tihkuivat tuskaa ja rouskuivat romantiikannälkää.

Jussi Hakulisen teoksia, Olli Lindholmin tulkintoja. Ne löysivät kansasta kaikupohjan. Esikoislevyä Varietee (1983) myytiin käsittämättömän paljon, yli 60 000 kappaletta.

Syntyi Pori-rock. Ilmiö, jota täydensivät muun muassa suosiossa ohitsekin ajanut Dingo ja pitkän uran Yön tavoin tehnyt, laulaja Tero Vaaraan henkilöitynyt Mamba.

Yö-yhtye rockin SM-kisoissa vuonna 1982. Yhden illan varietee: Jussi Hakulinen (sävellys ja sanoitus), sovitus: Yö. Esitetty ohjelmassa Iltatähti. (30.11.1982)



Jos video ei näy oikein, voit katsoa sen tästä.

Syntyi Joutsenlaulu, yksi Yön ja 1980-luvun suomirockin suurista klassikkobiiseistä. Kappale, jonka tulkitsijaksi nuoresta Olli Lindholmista ei hänen omasta mielestään ollut. Hakulinen sai laulaa mestariteoksensa itse.

Ja Hakulisen lähdettyä bändistä Yö myös menetti paljon.



Jos Spotify-linkki ei toimi, voit kuunnella kappaleen tästä.

Kuten monet teinihurmoksen kohteet ennen ja jälkeen Yön, yleisö pyrähti parvena sen ympärille äkisti. Ja yhtä nopeasti se myös katosi.

Jäljelle jäivät menestysvuosien velat.

Mutta Lindholmin Olli ei luovuttanut silloin – eikä myöhemminkään.

Nähtiin ensimmäinen osoitus sitkeästä porilaisesta työn sankarista. Hän vei bändin keikoille, vaikka yleisöä oli vähemmän kuin huippuaikoina.

Velat tuli maksettua.


1990-LUKU Hanttihommien kautta uuteen nousuun

Vuosikymmen vaihtui, mutta Olli Lindholmin asenne ei.

Hän ahkeroi, teki keikkoja, vei Yön studioon – ja kun perhe tarvitsi elannokseen enemmän kuin musiikki antoi, hän kääri hihat ja meni muihin hommiin.

Tampereella, uudessa kotikaupungissa saattoi 1990-luvun alussa päätyä taksiin, jonka kuljettaja oli tuttu laulaja.

Lindholmin Olli.

Siivousalalla hän eteni nopeasti esimieheksi.

Näistä musiikkiuraansa omalla tavallaan tukeneista sivutöistä Lindholm kertoi haastatteluissaan avoimesti.

Niin kuin kertoi vuosikymmenen päätteessä koittaneesta raitistumisestaankin. Hän sanoi suoraan, että hänellä oli alkoholiongelma. Ainoa vaihtoehto oli laittaa korkki kiinni kerralla lopullisesti.


Haastateltavana Lindholm oli ihailtavan avoin ja vilpittömän rehdinoloinen – juuri sillä tavoin kuin sopii suoraryhtiseltä, viinakset aktiiviseen kuntoiluun vaihtaneelta mieheltä odottaakin. Vaikka Yön musiikki ei olisikaan ollut kaikkien musiikkialan toimijoiden oman maun mukaista, Olli Lindholmin persoonasta tuntuivat pitävät useimmat.

Ja 1990-luvun puolivälissä myös yleisömäärät Yön keikoilla kasvoivat.

Ilmiö oli toisaalta luonnollista seurausta siitä, että bändin 1980-luvun alkupuolen teini-ikäiset fanit olivat kasvaneet kolmekymppisiksi ja muistelivat nuoruuttaan riittävän välimatkan päästä.

Vastaavalla tavalla nuoruusvuosien soundtrackin uudelleenlämmitys on palauttanut huipulle muun muassa Anssi Kelan muutama vuosi sitten – ja vaikkapa englantilaisen Take Thatin, kun 1990-luvun teinifanit olivat riittävästi aikuistuneet.

Mutta pelkkä nostalgia ei ollut Olli Lindholmin juttu tuolloin eikä myöhemminkään. Hän johti yhtyettään määrätietoisesti ja tilasi sille kappaleita parhailta mahdollisilta kirjoittajilta. Monet tekivätkin kiitollisen Lindholmin kanssa mielellään yhteistyötä.

Vuonna 1994 syntyi kappale Ihmisen poika. Sen sanoitti Juice Leskinen, Lindholmin omaan sävellykseen. Leskisen ja Lindholmin yhteistyö oli alkanut jo 1980-luvulla, ja Ihmisen poika jäi siitä elämään suurimpana hittinä.



Jos Spotify-upotus ei toimi, voit kuunnella kappaleen tästä.

Lindholm on sanonut kappaletta itselleen läheisimmäksi, sillä kappaleen sävellykseen innoitti tuolloin 2-vuotias oma poika.

Lindholmin sävelten hovisanoittajaksi tuli Leskisen ohella erityisesti Pauli Hanhiniemi, jonka kynästä syntyivät muun muassa kappaleet Yötä vastaanottamaan, Jos enkeleitä on sittenkin ja Miehen tie.

Lisäksi Lindholm kutsui Yön sanoittajiksi muun muassa Edu Kettusen ja Heikki Salon.


2000-LUKU Uusi huippukausi

Vuosituhannen vaihteessa Yö palasi huipulle. Vuonna 2003 julkaistun Rakkaus on Lumivalkoinen -albumin nimikappale on Yön historiassa klassikkolaulu, jonka rinnalle voi nostaa korkeintaan Joutsenlaulun.



Jos Spotify-upotus ei toimi, voit kuunnella kappaleen tästä.

Molemmat ovat Jussi Hakulisen kirjoittamia lauluja, mutta liki 20 vuoden kuluminen näkyi siinä, että nyt Olli Lindholm oli todellakin valmis tulkitsemaan kauniin ja koskettavan rockiskelmäballadin itse.

Menestys palkittiin monella tavalla: yleisömäärät kasvoivat entisestään ja levymyynti nousi jalometallilukuihin, Rakkaus on lumivalkoinen -levyä on myyty noin 140 000, ”multiplatinaa” äänitemyyntiä tilastoivan Musiikkituottajat ry:n mukaan.

Lisäksi Olli Lindholm pääsi loistamaan: hänet palkittiin Erikois-Emma-palkinnolla vuonna 2004 ja Iskelmä-Finlandialla neljä vuotta myöhemmin.

Punkkarista oli tullut koko kansan tähti.

Oli Yö-risteilyä, oli jäähalli- ja jopa areenakeikkoja aikana, jolloin ne eivät tosiaankaan olleet niin tavallisia kuin viiden viime vuoden aikana.

Olli Lindholmin ahkeruus palkittiin.


2010-LUKU Suosio jatkuu tv-tähtenä

Olli Lindholm antoi musiikille, Yö-yhtyeen uranluonnille kaikkensa. Ihan niin kuin Lindholmin rakastaman urheilulajin, jääkiekon parhaat pelaajat antavat.

Ja mitä lätkään tulee, laji antoi tamperelaistuneelle porilaiselle enemmän kuin otti: Porin Ässät sai ikikannattajaltaan Patasydän-teemabiisin ja niin paljon julkista huomiota, että hiljainen hetki ennen Ässien seuraava Liiga-ottelua on vähintäänkin kohtuullinen huomionosoitus.

Ässien sensaatiomaisessa mestaruudessa Lindholm eli keväällä 2013 tiiviisti mukana, hyvän ystävänsä, Ässät-valmentaja Karri Kiven kautta.



Jos Spotify-upotus ei toimi, voit kuunnella kappaleen tästä.

Tietyllä tavalla Lindholm pyöritti bändiäänkin kuin urheilujoukkuetta. Täsmällinen mies ei sietänyt myöhästelyä eikä muuta sovituista asioista lipsumista – kuri oli kova ja se johti julkisiinkin paheksumisiin, kun Lindholm päätyi muuttamaan Yön kokoonpanoa.

Monille varhaiskauden faneille Yön ainoa oikea kokoonpano oli kuitenkin 1980-luvun alkupuolen Lindholm–Hakulinen–Viitanen–Rauäng–Lehtiranta. Vaikka bändissä soitti pitkään myöhemminkin taitavia muusikoita, bändi henkilöityi viime vuosikymmeninään ennen kaikkea Olli Lindholmiin.

Lindholm oli ainoa alkuperäisjäsen yhtyeen viime vuosien huippuhetkissä, muun muassa vuoden 2011 30-vuotisjuhlakiertueella, joka huipentui esiintymiseen Helsingin Hartwall-areenassa.

Ja vaikka suosiota oli karttunut vuosien mittaan Yön ansiosta paljon, muutaman viime vuoden tv-julkisuus teki sanavalmiin ja vilpittömän laulajan tutuksi yhä useammille.

Vain elämää ja Voice of Finland -ohjelmien ansiosta Olli Lindholmista tuli Lindholmin Olli melkein koko kansalle.


LINDHOLMIN merkitystä suomalaisen musiikin historiassa on tyrmistyttävän kuolinuutisen äärellä pyritty hahmottamaan.

Ilmeisin ulottuvuus on Lindholmin työteliäisyydessä. Siinä, miten ankarasti hän vaati itseltään – ja bänditovereiltaan. Siinä, miten määrätietoisesti hän pyrki kehittämään Yön musiikkia. Kutsuttiin sitä sitten iskelmälliseksi punkiksi niin kuin alkuaikoina – tai ihan vaan iskelmäksi, niin kuin viime vuosina.

Yhtä Yötä se oli, kaikki tyynni, suomirockin peruskalliota.

Yö oli Olli Lindholmin kohtalo. Hän veti bändiä välillä perässään kuin kivirekeä, välillä bändi taas otti solistinsa hurjan myötätuulen siivittämänä kovaan kyytiin.

Kaiken keskellä mestaroi kuitenkin aina Lindholm. Hänellä itsellään oli selkeä kuva siitä, mitä yhtye voi olla – ja mitä se ei voi olla.

Nuoruusvuosien tuskalaulut vaihtuivat nuoren isän hämmennykseen ja vaikkapa keski-ikäisen miehen tajuun kaiken katoavaisuudesta. Rakkauden, ajan ja elämän.

Lindholmin muistoksi on moni tapaillut Jussi Hakulisen sanoin kappaletta Rakkaus on lumivalkoinen:

Voi kunpa joskus kauemmin sen loisto kestää vois

vaan illan tullen katoaa ja tummuu aina pois

Valitettavasti nuo säkeet ovat toteutuneet suomirockin sankarityöläisen kohdalla nyt kirjaimellisesti.

Katso alta 15 kuvan galleria Olli Lindholmin elämästä



Jos kuvagalleria ei näy oikein, voit katsoa sen tästä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt