Musiikki

Erja Lyytinen törmäsi väkijoukossa Carlos Santanaan – kitaralegenda pysähtyi ja teki jotain odottamatonta: ”Se oli iso hetki minulle”

Julkaistu:

Erja Lyytinen palkittiin hiljattain Euroopan parhaana blueskitaristina. – Se on aivan mieletön saavutus, blues-kuningatar ja kaksosten äiti sanoo.
Erja Lyytinen otti European Blues Awards Best Guitarist -palkinnon vastaan reilu viikko sitten synnyinkaupungissaan Kuopiossa.

– Se on minulle iso asia ja koko suomalaiselle musiikkimaailmalle, koska sitä palkintoa ei ole kukaan suomalainen aikaisemmin saanut, Erja Lyytinen kertoo.

Erja oli viime syksynä tekemässä Tähdet tähdet -ohjelmaa. Sinne tuli viesti, että hän on palkintoehdokkaana.

– Sanoin että vau! Hienoa olla ylipäätään ehdolla. Sitten kun tunnustus tuli, se oli hieno paikka. Kyllä sitä täytyy muistaa juhlistaa.


Miten olet juhlinut sitä?

– Soittamalla vielä paremmin kitaraa. Aina pitää laatua olla soitossa, Erja sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Erjalla on kiireinen keikkasyksy edessä. Lokakuussa on Suomen-kiertue ja sen lisäksi keikkoja on ympäri Eurooppaa.

– Tänä vuonna on 130 keikkaa. Todella kiireinen vuosi, Erja sanoo.

Enin osa keikoista taitaa olla ulkomailla. Oletko siellä suurempi nimi kuin kotimaassa?

– Vaikea sanoa. Miten tuota mittaisi? Uskon, että blues- ja rock-porukoissa ihmiset tietävät, ketkä sillä alalla pyörii. Toki Suomessakin jatkuvasti tunnistetaan. Mihin tahansa menee, niin aina joku saattaa mainita, että olen käynyt keikoillasi, jatka samaa rataa, hyvä meno.

Kesäkuussa Erja pääsi Helsingissä jammailemaan itsensä legendaarisen kitaristin Carlos Santanan kanssa.


– Se oli järjettömän hieno ilta. Kun aloin soittaa kitaraa 15–16-vuotiaana, soitin paljon Santanan biisejä ja harjoittelin niiden sointukiertojen päälle soolosoittoa, Erja kertoo.

– Parikymmentä vuotta myöhemmin olin lämppäämässä Santanaa, ja itse Carlos oli katsomassa meidän keikkaa. Hän tuli useaan otteeseen takahuoneesta katsomaan keikkaamme.

– Keikan jälkeen Santana käveli minua vastaan ja otti minua käsistä kiinni ja sanoi: ”Your playing illuminates me” (Soittosi valaisee minua). Se oli iso hetki minulle, Erja muistelee.

– Santana halusi jutella kanssani ja vei minut backstagelle. Olimme siellä varmaan parikymmentä minuuttia, kuunneltiin musiikkia ja juteltiin syntyjä syviä, todella henkeviä. Se oli minulle lähes spirituaalinen hetki. Santana on isoimpia kitarakuninkaita ja hän on tehnyt pitkän uran, 60 vuotta.

– Hän on hyvin henkistynyt persoona ja ilmeisesti nautti tosi paljon soitostani. Hän pyysi minut kanssaan lavalle ja se oli hieno hetki. Oli upea saada kokea se 20 000:n ihmisen edessä.


Erja Lyytinen synnytti reilut neljä vuotta sitten kaksospojat. Parisuhteelle sillä oli kovat seuraukset. Erja on kertonut, että lapsiperheen arki uuvutti. Seurauksena oli ero avomiehestä, bändissä soittaneesta toisesta kitaristista.

Miten pärjäät, kun on kaksi pientä poikaa?

– Yllättävän hyvin menee arki. Pojatkin on tottuneet siihen, että äiti käy välillä keikoilla; silloin pojat ovat isällään.

Ovatko pojat Dante ja Massimo joskus mukana keikoilla?

– Tänä vuonna eivät ole olleet. Olen kokenut asian niin, että niiden ei ole pakko lähteä keikkabussiin istumaan ja kuluttaa päiviä siellä. Toki silloin tällöin saatan ottaa ne mukaan, jos on helppoja keikkasiirtymiä. Nyt se olisi helppoa, mutta kun ne oli pikku vauvoja, se oli kovaa työtä, kun teit keikat ja oli vauvat mukana ja kaikki siihen liittyvä juttu. Älkää kokeilko! Erja neuvoo.

Joko pojat soittavat kitaraa?

– Olen minä niille kitaran ostanut, ja saavat soittaa myös äidin kitaroita ja kyllä ne vähän soittelee. Silloin tällöin käymme bändikämpällä, ja rummut on tällä hetkellä kiinnostava juttu ehkä sen takia, että tulee niin hyvä meteli.


Olet kolmannen polven muusikko. Toivotko, että pojista tulee muusikoita?

– En toivo. Toivon, että he löytävät sellaisen intohimon elämässä, minkä itse olen löytänyt. Minulle musiikki on ollut se juttu ihan nuoresta lähtien. Ei ollut muuta vaihtoehtoa. He saa tehdä mitä he haluaa, Erja sanoo.

Erja Lyytinen on rapiat nelikymppinen. Alalla taitaa olla sanonta, että täytyy olla kasikymppinen ennen kuin voi soittaa bluesia – ja aika moni bluesukko onkin. Erjalla noihin ikävuosiin on vielä matkaa.

– Toivottavasti elän niin pitkään. Sehän se onkin makeeta, että joka päivä kehityt etkä ole ikinä valmis.

Uskotko, että kasikymppisenä kitara vielä laulaa?

– Toivotaan. Luulen niin. Minulla on aika paljon energiaa, olen sellainen energiapommi. Tykkään esiintyä ja tykkään matkustamisesta ja keikkabussissa istumisesta ja fiilistelystä. Olen kolmannessa polvessa muusikko, ehkä se siellä näkyy sitten, Erja Lyytinen sanoo.

Juttua muokattu 26. elokuuta kello 03.50: otsikosta vaihdettu Carlos Santanaa kuvaava sana blueslegenda muotoon kitaralegenda.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt