Kommentti: Nämä ovat musavuoden 2017 kohokohdat: kunnianhimoa, jäähyväisiä ja kansainvälisiä odotuksia

Julkaistu:

musavuosi 2017
Musiikkivuosi 2017 on ollut jäähyväisten ja comebackien värittämä, kirjoittaa musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
Cheek, HIM ja Remu Aaltonen ovat aika lailla erilaisia musiikki-ilmiöitä, mutta omille yleisöilleen raskaan sarjan suosikkeja jokainen.

Ja kuluvana vuonna he kaikki ilmoittivat lopettavansa!

HIM ehti ensin. 21 vuotta sitten aloittanut yhtye on parhaillaan jäähyväiskiertueellaan. Vihoviimeinen keikka kansainvälisesti suositulla suomalaisyhtyeellä on uudenvuodenaattona Tavastialla. Keikka on tietysti loppuunmyyty, kuten on ollut koko kiertuekin.


Cheek tekee viimeiset keikkansa ensi vuonna. Räppäri vilkuttaa hyvästejä perusteellisesti, sillä Lahden mäkimontussa kysellään elokuussa useammalla keikalla viimeisen kerran Kuka muu muka? – ja jo sitä ennen on keväällä areenakiertue sekä esiintymisiä festivaaleilla.


Remu Aaltonen on nimekkäistä lopettajista iäkkäin – ja ainoa jo oikeasti eläkeiässä. Remu heittää viimeisen keikan Helsingin jäähallissa 20. tammikuuta – kymmenen päivää Hurriganes-legendan 70-vuotispäivän jälkeen.


Ultra Bra ja Dingo herättivät nostalgiaa

Remu jäänee oikeasti sivuun aktiiviselta musiikkiuralta, mutta muuten jäähyväiskiertueisiin voi suhtautua kuten Mötley Crueta suomeksi tehnyt vitsibändi Mötikkä. Yhtye eli keväästä syksyyn ja järjesti lehdistötilaisuuden kertoakseen uutisen:

– Emme voi tehdä comebackiä ellemme lopeta!

Mötikkää pidemmän uran tehneet palaajat olivat osa kuluneen vuoden suuria musiikki-ilmiöitä. Ultra Bra veti kolme festarikeikkaa kesän kovimmilla hinnoilla. Asiantuntijoiden IS:lle esittämien arvioiden mukaan jokainen keikka oli reilusti yli 100 000 euron hintainen. Ja syksyllä 1990-luvun erikoinen musiikki-ilmiö palasi takaisin kolmelle loppuunmyydylle keikalle Hartwall Arenaan.

Yleisö sai nostalgianälkäänsä määrää ja laatua: lavalla oli enimmillään yli sata esiintyjää yhtä aikaa, kun 12-jäsenisen Ultra Bran apumuusikot, sinfoniaorkesteri ja kaksi kuoroa lasketaan mukaan.


Huippukauden kokoonpanoonsa – ja vanhoihin hitteihin – luotti puolestaan Dingo, jonka jäsenet olivat sopineet vanhat kiistansa ja tekivät kesällä ja syksyllä jonkin verran keikkoja.


Tekevätkö Ultra Bra ja Dingo vielä uutta musiikkia? Se on iso kysymys, johon voi hakea esimerkkiä vaikkapa näistä vuonna 2017 paluun tehneistä takavuosien suomalaisista suosikkinimistä: Pikku G, Boycott ja Trio Niskalaukaus julkaisivat kaikki uutta musiikkia.

Musiikkiviennin uudet ja vanhat keinot

Musiikkiviennin osalta eniten huomiota sai Alma, jonka kappale Chasing Highs nousi suomalaisittain huomattavan korkealle sijalle 18 arvostetulla ja kautta maailman seuratulla brittilistalla.

Vaikka albumijulkaisut eivät enää ole musiikkimaailman ydintoimintaa, odotukset Alman ensi vuonna julkaistavaa esikoislevyä kohtaan ovat korkealla – niin taiteellisesti kuin kaupallisestikin.


Uuden ajan musiikkivientiä edustaa myös Teemu Brunilan laulunkirjoitustaidon kysyntä: hän ylsi toista kertaa urallaan Yhdysvaltain listan ykköspaikalle, kun hänen brittiartisti JP Cooperin kanssa yhdessä säveltämänsä kappale Birthday oli mukana Fifty Shades Darker -elokuvan soundtrackilla.

Mutta on perinteiselle musiikkiviennillekin vielä kysyntää: esimerkiksi Apocalyptica, Michael Monroe, Tarja Turunen ja monet muut kiersivät eri puolilla maailmaa esiintymässä. Levyjensä menestyksestä saivat keikoilleen vetoapua erityisesti Sunrise Avenue (Saksan listaykkönen) ja The Rasmus (Meksikon listaykkönen).

Suomenkielisen musiikin voittokulku jatkuu

Vuosituhannen vaihteessa suomenkielinen musiikki oli valtavan suosittua. Silloin jopa 30 artistia tai yhtyettä veti helsinkiläisen rokkipyhätön Tavastian täyteen.

Nyt menee suomipopilla, -rokilla ja -räpillä vielä kovempaa: on hyvinkin 30 artistia tai yhtyettä, jotka täyttävät nykyisin keikoillaan Helsingin Hartwall -areenan tai vähintään jäähallin.

Suomalaisartistit Cheekistä Ultra Brahan, Lauri Tähkästä Juha Tapioon, Apulannasta Haloo Helsinkiin ja Yöstä Popedaan ovat keskenään erilaisia ilmestyksiä, joskin monen uraa on vauhdittanut mukanaolo Vain elämää -tv-sarjassa. Mutta ei suinkaan jokaisen – ja se kuvaa sitä, että areenan lavalle pääsee monta reittiä pitkin.


Marginaalissa muhii monenlaista

Areenakonsertit, Vain elämää ja striimauslistojen hittitähdet ovat sitä paitsi vain osa suomalaisen musiikin suursuosiota. Valtavirran penkereet ovat nykyisin leveät ja sinne mahtuu paistattelemaan monenlaisia musiikki-ilmiötä.

Suomeksi tehdään monenlaista omalla tavallaan kunnianhimoista musiikkia.

Näkökulmajutun lopuksi voi nostaa esiin muutamia omia suosikkejaan – nämä ovat yksi otos musiikkivuoden valioista.

Kokeneista nimistä Tuomari Nurmion loistava Dumari & Spuget säväytti keväällä Dumarillumarei-albumilla, Ismo Alanko syksyllä Yksin-keikoilla ja -konserttitallennelevyllä. Samuli Putro ja Maija Vilkkumaa etsivät – ja löysivät – uudenlaista ilmaisua. Kuunnelkaa vaikka Putron Valkoinen hetero -albumi ja Vilkkumaan ep Joku muu, mikä ja siitä erityisesti kappale Pyörii.


Mitä odottaa sitten vuodelta 2018?

Ainakin Pyhimyksen Tapa poika -albumia, josta Kynnet, kynnet oli odotuksia nostava maistiainen. Ja ehkä myös War On Drugsin Suomen-konserttia? Amerikkalaisyhtyeen albumi A Deeper Understanding taisi olla vuoden komein levyjulkaisu.

Ja johtaisikohan Liam ja Noel Gallagherin äskettäin solmima veljesrauha Oasis-yhtyeen paluuseen?

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt