Paljastus: Arvostettu nykymusiikin säveltäjä on mies Suomen rajuimman hc-punk-bändin takana –”Ei sitä julkisuuden vuoksi tehty”

Ketkä soittivat kulttiyhtye Puhelinkopissa?

19.7.2015 12:12

Musavisa!

Mitä yhteistä on näillä kahdella kappaleella?

Kauniilla ja herkällä, viiden minuutin mittaisella, kitaralla soitetulla pysähtyneisyyden tuokiokuvalla, jonka nuoteissa on peräti 69 fermaattia…

...ja tällä alle minuutin mittaisella, kolmen soinnun ympärille rakennetulla, kirosanojen kyllästämällä hardcore-punk-rypistyksellä?

Oikea vastaus on Aki Yli-Salomäki.

Yli-Salomäki on arvostettu klassisen musiikin säveltäjä, jota Helsingin Sanomien musiikkikriitikko on kehunut ”moderniksi kauneudenpalvojaksi, joka viihtyy rauhallisissa sävelmaisemissa, ja joka rakastaa pehmeästi leijuvia ja häilähteleviä lyyrisiä sointeja.”

2000-luvun alusta alkaen Yli-Salomäen sävellysteoksia on esitetty ympäri maailman. Sävellystyön ohella hän esittelee kausiluontoisesti suomalaista nykymusiikkia Ylellä ja tekee musiikkikritiikkejä.

Hän on tehnyt myös toisenlaista musiikkia, aina 1990-luvun alusta alkaen. Nimittäin hc-punkkia, yhtyeessä nimeltä Puhelinkoppi.

Sitä ei ole tähän päivään asti tietänyt juuri kukaan. Kulttibändi ja sen jäsenet eivät ole esiintyneet julkisuudessa.

Puhelinkopin päävoiman ja ainoan alkuperäisjäsenen henkilöllisyys paljastui Ville Similän ja Mervi Vuorelan tuoreessa punkhistoriikissa nimeltä Valtio vihaa sua.

Ennen ”ulostuloaan” Yli-Salomäki pohti pitkään haluaako ylipäänsä puhua mitään Puhelinkopista.

– Se on sellainen projekti, ettei sitä ole julkisuuden takia tehty. Ei se ole ollut mitenkään tietoista mystisyyttä. Kenelläkään vaan ei ole mitään kiinnostusta julkisuuteen sillä tavalla, Yli-Salomäki selittää.

– Nyt tulee mieleen ajatus, että onko tässä julkisuuden myötä nyt myyty itsensä ihan totaalisesti, hän nauraa.

Ylöjärveläislähtöinen Yli-Salomäki on siististi pukeutunut, kohtelias ja rauhallisella äänellä puhuva 44-vuotias vantaalaismies, joka pirkanmaalaiskavereidensa kanssa teki yli 20 vuoden ajan rajuinta ja visvaisinta musiikkia, mitä suomen kielellä on esitetty.

Puhelinkoppi on heittänyt urallaan kourallisen keikkoja. Tässä yksi Tampereen I-klubilta luultavasti vuodelta 1994.

Puhelinkopin keikan yleisöä vuonna 1994 Tampereen I-klubilla.

Salaisuuden varjo on pysynyt Puhelinkopin yllä näihin päiviin asti. Vaikka yhtye on toiminut viimeisimmällä kokoonpanollaan yli 15 vuoden ajan, ei sen jäsenistä ole olemassa yhtään yhteiskuvaa. Yli-Salomäki sanoo muiden Puhelinkopin jäsenten olevan tavallisia nelikymppisiä miehiä, jotka nykyään toimivat erilaisissa ammateissa, mm. kehitysvammaisten hoitajana.

Puhelinkoppi loi kulttimaineensa kahdella ensimmäisellä ep:llään Vuohennussima letukka ja Pikkutuhmia ralleja. Albumeilla on yhteensä nelisenkymmentä noin minuutin mittaista mättökappaletta, joiden nimet kertovat kaiken olennaisen niiden sisällöstä: Paskaisten vittujen torsotus-laulu, Kuka nyt läskiä nussis? ja Deekunkaatolupa joka jannulle.

Suurimman osan Puhelinkopin biiseistä tehnyt (Yli-Salomäki kieltää käyttämästä sanaa säveltänyt) Yli-Salomäki soitti bändissä bassoa, vaikka hän ei edes omistanut itse kyseistä instrumenttia.

Harvinainen bändikuva Puhelinkopista myös vuodelta 1994.

Suurin osa ”Kopin” kappaleista on viidessä minuutista tehtyjä ”ruiskauksia”, jotka on soitettu ensimmäisen ja viimeisen kerran suoraan nauhalle.

Laulujen sanat tehtiin siten, että otettiin joku ärsyttävä aihe, ja tehtiin siitä mahdollisimman luotaantyöntävät sanat.

– Me otettiin aiheita ja muotoiltiin ne mahdollisimman törkeällä tavalla. Se oli se homma.

– Mahdotonta alkaa 20 vuoden jälkeen alkaa selvittämään ja selittämään, mitä jokin asia silloin tarkoitti. Kappaleet eivät kuitenkaan edusta henkilökohtaisia arvoja eivätkä ole kannanottoja.

Aki Yli-Salomäki entisillä kotikulmillaan Helsingin Kalliossa.

Nyt Yli-Salomäki säveltää monimutkaisia ja polveilevia instrumentaaliteoksia monille erilaisille kokoonpanoille. Työn alla on muun muassa iso, yli puolituntinen sellokonsertto, joka tulee esitykseen vuonna 2017.

Hardcore-punk ja nykymusiikki. Mies ei näe ristiriitaa kahden ääripäiltä vaikuttavan musiikkityylin välillä.

– Monet asiat niitä erottavat, mutta jos laitan ne samalle janalle, niin eivät ne ääripäissäkään ole, Yli-Salomäki väittää.

– Skeneinä ne voivat olla erilaisia, mutta yhdistävää on se, että marginaalissa olen nytkin! Olen skenessä, jota yritetään painaa alas ja jolta yritetään viedä kaikki rahoitus.

– Nykymusiikki herättää paljon tunteita ihmisissä, jotka eivät sitä ymmärrä tai halua ymmärtää. Jos et pidä rokista, niin miksi siitä piittaat? Sama juttu on nykymusiikin kanssa. Minkä takia jotain pitää ampua alas, vaikka et siitä ole itse innostunutkaan?

Tämän jutun lopuksi pitää kuitenkin tehdä valinta. Kuunnellako Puhelinkoppia vai lähteäkö Uudenkaupungin Crusell-viikoille, jossa kantaesitetään Yli-Salomäen uusi teos puupuhaltimille ja jousikvartetille nimeltä Harhoja.

Voit toki myös tehdä molemmat.

– Laita siihen uudempaa Koppi-tuontoa. Vaikka Paita päälle, possu. Se on hyvä kesäbiisi, Yli-Salomäki ehdottaa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?