Moottoripyöräily

Muistatko moottoriurheilussa historiaa tehneen Taru Rinteen? Vaikeuksia kokenut ex-kuski palkittiin legendana

Julkaistu:

Moottoriurheilu
Taru Rinne, 49, on nyt virallisesti moottoripyöräilylegenda. Takavuosien huimapää palkittiin sunnuntaina Andorrassa.
Kymmenkesäisenä kartingin Suomen mestari ennen Mika Häkkistä. Seuraavana vuonna, 1980, sarjan kakkossija Mika Salon perässä. 1981 jälleen hopeaa, nyt Häkkisen jälkeen. Vuonna 1982 uudelleen kartingin Suomen mestariksi.

Kaudella 1983 ura kartingissa huipentuu Euroopan joukkuemestaruuteen Michael Schumacherin kotiradalla Kerpen-Horremissa. Suomen nelikon taakse jäivät muun muassa Saksa ja Ranska.

Siinä olisi saavutusta kerrakseen jo yhdelle moottoriurheilussa, mutta Taru Rinteelle mikroautot olivat vasta alkua.

 

Tein sydämen, en lompakon valinnan, kun valitsin moottoripyörät.

Vuonna 1987 hän debytoi ratamoottoripyörien MM-sarjassa ja ajoi seuraavalla kaudella Paul Ricardin radalla ensimmäisenä naisena MM-pisteille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kaudella 1989 Rinteen vauhti vain kiihtyi: hän sijoittui Hockenheimin kisan aika-ajoissa Hondallaan toiseksi. Itse kisassa hän oli palkintopallipaikasta taisteltuaan lopulta seitsemäs. Koko MM-sarjassa Rinne sijoittui 17:nnelle sijalle.

Palkintokutsu Kansainvälisen moottoriliiton viime sunnuntaina pidettyyn gaalaan oli siis enemmän kuin aiheellinen.

”Tuntuu mahtavalta”

Taru Rinne, 49, ei peittele sitä, että Andorrassa tapahtunut valinta naismoottoripyöräilyn legendaksi oli mieluinen. Tilaisuus oli puitteiltaan upea, ja paikalla oli monia lajin isoja nimiä.

– Tuntuu mahtavalta, että saavutukseni huomioitiin tuolla tavalla. Tilaisuus oli hieno, ja tunsin edustavani itseni lisäksi siellä koko Suomea, Rinne kertoo.

Hän piti Andorrassa suomalaisia moottoriurheiluperinteitä muutenkin korkealla, sillä matkustusasukseen Rinne oli valinnut Jarno Saarisen suorituksia ylistävän t-paidan.

– En tavannut Saarista itse koskaan, sillä olin neljävuotias hänen kuollessaan, mutta Jarno oli idolini. Ilman Saarista en olisi varmasti päätynyt kilpailemaan. Hän on todellinen legenda, ja vieläpä turkulainen.


Rinne tapasi Andorrassa myös monien nykyidolin, espanjalaisen Marc Marquezin, joka palkittiin tilaisuudessa neljännestä MotoGP:n maailmanmestaruudesta. Rinne oli vaikuttunut ”Muurahaiseksi” kutsutun Marquezin karismasta.

– Hän on todella pienikokoinen kaveri. Moni ei olisi varmasti uskonut yhdellä vilkaisulla, että siinä on MotoGP:n maailmanmestari, mutta Marquez piti palkintolavalla ihan mahtavan puheen.

Valitsi kaksipyöräiset

Rinteen oma elämä ei ole ollut aina pelkkää auringonpaistetta. Kaudella 1991 hänen molemmat nilkkansa murtuivat Ranskassa jarrujen petettyä ja joutui pian sen jälkeen siirtymään MM-sarjasta Saksan avoimeen mestaruussarjaan. Ajoura ammattilaisena loppui 1993.

Pulaa oli – niin kuin monilla kuskilahjakkuuksilla – tukijoista.

– En saanut koskaan alle ihan huippupyörää. Pitää olla kiitollinen kaikesta vanhemmille ja sukulaisille, sillä tukijoita oli niihin aikoihin todella vähän.

Olisiko ura saanut alleen lisää tuulta, jos olisit seurannut Häkkisen, Salon ja kolmannen entisen kilpakumppanisi Jyrki Järvilehdon tietä formula-kisoihin kaksipyöräisten sijaan?

– Tein sydämen, en lompakon valinnan, kun valitsin moottoripyörät. Se oli menoa, kun sain kevarikortin vuonna 1985. Managerikin olisi voinut auttaa eteenpäin, mutta neuvottelut Keke Rosbergin kanssa kaatuivat aikoinaan hänen kiireisiinsä.

– Molempia ei voinut ajaa, oli tehtävä valinta. Intohimoon se ei kaatunut, nautin ajaa moottoripyörällä.


Nykyään Rinne seuraa moottoriurheilua lähinnä televisiosta. Hän tekee siivoustöitä ja myös opiskelee alaa. Takana on myös rattijuopumuskäryjä.

– Vaikka en voittanut koskaan tavoittelemaani road racingin maailmanmestaruutta, en harmittele menneitä. Olen voittanut radalla itseni ja näyttänyt kaikille, että pystyn ajamaan kovaa.

Taru Rinne

Syntynyt 27.8.1968.

Asuinpaikka on Turku.

Kaksinkertainen kartingin Suomen mestari (1979, -82). Kartingin joukkuekisassa Euroopan mestari (1983, tiimissä Mika Häkkinen, Marko Mankonen, Janne Nyman). Lopetti kartingissa 1983.

Debytoi road racingin MM-sarjassa 1987, luokka 125 kuutiota. Keräsi kaudella 1988 2 MM-pistettä, kun oli Paul Ricardin kisassa 14:s. Seuraavana vuonna 23 MM-pistettä, oli koko sarjassa 17:s. Joutui pahaan onnettomuuteen 1991.

Lopetti ammattilaisuransa 1993.

Perhe: Tytär, 18.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt