Yli 250 uhria – maailman vaarallisimmalla radalla ajaneet suomalaiset kertovat: ”Kuolema on pieni sivuosa” - Moottoripyöräily - Ilta-Sanomat

Yli 250 uhria – maailman vaarallisimmalla radalla ajaneet suomalaiset kertovat: ”Kuolema on pieni sivuosa”

Timothee Monot kaatui vuoden 2012 kisassa näin hurjasti. Toisin kuin moni kohtalontoverinsa, kuski ei saanut rytäkässä vakavia vammoja.

Julkaistu: 17.6.2017 6:55

Mansaarten TT-ajoissa kuolee ihmisiä lähes joka vuosi. Suomalaiskuskit kertovat, mikä armottomassa kisassa viehättää.

– Ennen lähtöä ajattelee, mitä helvettiä täällä teen. Sitä katselee kavereita ja miettii, että jos joku on väärässä paikassa, ajellaan loppuelämä rullatuolissa tai lähtee henki. Sitten muistaa, kuinka hyvin kilpailuun on valmistautunut ja luottaa, ettei itselle käy niin.

Imatralainen moottoripyöräilijä Juha Kallio, 31, muistaa, miltä alkujännitys maailman vaarallisimpana pidetyssä kisassa tuntuu. Kallio osallistui Mansaaren TT-ajoihin vuosina 2013 ja 2014.

 Jos siinä kisassa tekee virheen ja kuolee, on silti todennäköisesti nauttinut elämästään enemmän kuin moni muu.

Vuoden 2013 kisan harjoituksissa Kallio teki vuoristo-osuuden mutkassa ajovirheen ja kaatui. Tajuton suomalaiskuski lennätettiin helikopterilla sairaalaan.

– Olin siellä yön yli, mutta kuvauksissa ei löytynyt mitään vakavampaa. Säikähdyksellä selvittiin.

– Kaaduin hyvässä paikassa. Sotkeuduin johonkin lammasaitaan, mutta muuten siinä ei ollut kummempia esteitä. Helikopterit olivat koko ajan valmiudessa, ja sain nopeasti apua, Kallio muistelee.

”Ihmiset menevät sinne nimenomaan elämään”

Kalliolla oli tuuria. Mansaaren rata tunnetaan siitä, ettei virheisiin ole varaa. Saaren ympäri kulkevalla 60 kilometrin radalla ei ole turva-alueita. Keskinopeudet ovat yli 200 kilometriä tunnissa ja valtaosa yli 260 mutkasta on sokeita.

Tänä kesänä TT-ajoissa kuoli kolme kuljettajaa, viime vuonna neljä. Jos mukaan lasketaan amatööreille tarkoitettu Manx GP-kisa, radalla on kuollut vuodesta 1907 lähtien yli 250 kuljettajaa.

Mansaaren ajot tunnetaan maailman ehkä vaarallisimpana kilpailuna. Kartalla on merkittynä kohdat, joissa on kuollut ajajia, katsojia tai kilpailun toimihenkilöitä vuodesta 1911. Vuodesta 1907 Mansaaren TT-ajoissa on kuollut 146 ihmistä. Jos mukaan lasketaan amatöörien Manx GP, kuolonuhreja on yli 250.

Nokialainen Tuukka Korhonen, 36, on kisannut saarella kuudesti. Parhaimmillaan Korhonen oli TT-ajojen Lightweight-luokassa 13:s vuonna 2015. Korhonen sanoo haaveilleensa legendaarisesta kisasta jo ennen kilpauransa alkua. Hän kritisoi sitä, että kilpailusta kerrotaan usein onnettomuuksien kautta.

– Kuolema on pieni sivuosa siitä, mitä kilpailussa oikeasti tapahtuu. Ihmiset menevät sinne nimenomaan elämään. Jos siinä kisassa tekee virheen ja kuolee, on silti todennäköisesti nauttinut elämästään enemmän kuin moni muu.

Tuukka Korhonen on viihtynyt Mansaarilla. Kuvassa Korhonen kilpailemassa Lightweight-luokassa kesällä 2014.

Ajatus elämästä nauttimisesta ja unelmiensa toteuttamisesta auttaa pääsemään vaikeiden hetkienkin yli. Korhonen on menettänyt katumoottoripyöräilyn parissa kaksi ystävää. Ranskalaiskuski Franck Petricola kuoli vuoden 2015 TT-ajoissa, hollantilainen Jochem van den Hoek tämän vuoden kilpailussa.

– Kukaan ei pysty suhtautumaan kuolemantapauksiin kylmästi. Mutta lajiyhteisö on tottunut tilanteeseen. Jokainen, joka osallistuu kisaan, tuntee riskit. Enemmän on tuettava ja autettava kuskin omaisia.

”Hullu ei pystyisi ajamaan siellä ensimmäistäkään kierrosta”

Suurin syy Mansaaren radalla tapahtuviin onnettomuuksiin ovat väsymyksen aiheuttamat arviointivirheet. Kilpailu on lyhyimmillään 240 kilometriä pitkä, ja vauhdit ovat kovempia kuin missään muualla.

– Siellä pärjää, kun opettelee radan ja ottaa selvää, mitä se vaatii pyörältä ja mekaanikoilta. Kuljettajat kilpailevat rataa, eivät toisiaan vastaan, Korhonen sanoo.

Kallio kertoo opiskelleensa radan ominaisuuksia yli puoli vuotta ennen uransa toisia TT-ajoja vuonna 2014.

– On väärä kuva, että pitää olla hullu, jos sinne menee. Hullu ei pystyisi ajamaan siellä ensimmäistäkään kierrosta. (Yli 20 TT-voittoa saavuttanut) John McGuinness on ajanut Mansaarella kymmeniä vuosia kaatumatta kertaakaan.

Juha Kallio kisasi Mansaarella kahdesti, vuonna 2013 ja 2014.

Suomalaiskuskit sanovat, ettei legendaarisessa kisassa viehätä niinkään sen vaarallisuus, vaan täydellisen suorituksen hakeminen äärimmäisen vaikeassa ympäristössä. Nopealla radalla ajetaan vaihtelevissa maastoissa, vuoristossa, laaksossa ja kaupunkien läpi.

– Jokaisesta radan kohdasta lähdetään hakemaan onnistumista. Kun ajo tietystä kohtaa onnistuu halutulla tavalla, se tuntuu kaikkein parhaimmalta, Korhonen kertoo.

– Esimerkiksi Cronk-y-Voddyn suoran pää on kohta, joka vaatii totuttelua. On keskityttävä pitämään luukku auki, vauhti yllä ja tehtävä kaikki nappiin. Siinä joutuu taistelemaan itsensä kanssa.

Ainutlaatuinen tunnelma

Korhonen ja Kallio korostavat myös ainutlaatuisen tunnelman merkitystä.

Vajaan 90 000 asukkaan Mansaarella kilpa-ajot ovat vuoden kohokohta. Kilpailupäivien aikana koulut ovat kiinni, jotta mahdollisimman moni pääsee seuraamaan kisaa. Saarella vallitsee festivaalitunnelma, jossa ulkomaalaiset vieraat toivotetaan tervetulleiksi.

– Fiilis siellä on aika nostalginen, kuin joskus 1970-luvulla Imatran katuratakilpailuissa, Kallio sanoo.

– Kerran näin siellä 80-vuotiaan mummon ostoksilla Suzukin tiimitakissa. Hän piti kauppareissulla pientä radiota korvallaan ja kuunteli siitä kisaa.

Korhonen ja Kallio nimeävät Mansaaren ajot uriensa kohokohdaksi. Kallio ajoi vuonna 2014 Supersport-luokassa 46:nneksi. Kisan jälkeen tuli olo, jollaista hän ei ollut ennen kokenut.

– Vaikka Mike Tyson olisi tullut vastaan, olisin voinut haastaa hänen kanssaan riitaa. Tunsin pelkkää iloa.

Luitko jo nämä?