Olisiko Mika Nieminen ansainnut MM-kisojen pistepörssin voiton 1991? Leijonien legenda vastaa vuosikymmeniä askarruttaneeseen kysymykseen

Kaikkien aikojen kolmanneksi tehokkain Leijona Mika Nieminen ilmoitti jo ennen vuoden 1991 MM-kotikisoja, että hän on paras keskushyökkääjä Jari Kurrille.

Mika Nieminen oli jokaisen kiekkokatsojan unelmapelaaja.

27.5. 10:32

MM-kotikisat 1991 pelattiin poikkeuksellisesti kolmella paikkakunnalla: Turussa, Helsingissä ja Tampereella.

Mika Nieminen olisi voinut jäädä historiaan ensimmäisenä suomalaisena MM-kisojen pistepörssin voittajana keväällä 1991.

– Siihen aikaan maalien syöttäjiä ei tarkistettu videolta. Ainakin kolme selvää syöttöäni jäi kirjaamatta pöytäkirjoihin, Nieminen heittää.

Jos ”Veikkona” tunnettu kiekkotaituri olisi saanut edes kaksi lisämerkintää tilastoihin, hän olisi ollut ykkönen.

Nieminen kokosi turnauksen kymmenessä ottelussa tehot 5+6=11, kun pörssin voittaneen Mats Sundinin saldo oli 7+5=12.

– Jokainen voi katsoa matsit uudelleen ja tarkistaa, miten homma meni, Nieminen sanoo.

Nieminen oli jo nuoresta pitäen ainutlaatuinen persoona. Yhdistelmä voittajatyyppiä, poikkeuksellisen taitavaa yksilöä ja mainiota sanavirtuoosia.

”Veikko” ei välttämättä ollut se suulain, mutta loistavan verbaliikkansa ja tilannetajunsa takia verraton asioiden paketoija.

Niemisen rajatonta itseluottamusta kuvaa hyvin valmistautuminen MM-turnaukseen 1991. Kun hänet oli nimetty joukkueeseen, hän ilmoitti Aamulehden haastattelussa ilmeenkään värähtämättä:

– Kurri on sopiva valinta ketjukaverikseni. Olen paras vaihtoehto hänen sentterikseen.

Moni saattoi ajatella, että onpa tuossa uhmakas tulokas, kun tuollaisia heti kärkeen suustaan päästelee.

Kun kisat sitten alkoivat, Nieminen oli Kurrin sentteri ja pelasi sillä paikalla koko turnauksen. Toisessa laidassa hyökkäsi Hannu Järvenpää.

MM-kisat 1991 olivat Niemisen ensimmäiset miesten arvokisat.

– Olisin todennäköisesti ollut mukana jo vuotta aiemmin Sveitsissä, mutta silloin viimeisessä liigafinaalissa TPS:aa vastaan ohutsuoleni halkesi. Tilanteen vakavuus selvisi vasta seuraavana päivänä, kun vatsakipu äityi niin kovaksi, että menin sairaalaan. Lääkärin mukaan alkoi olla viimeisiä hetkiä saapua paikalle.

Mika Nieminen pelasi 208 A-maaottelua. Hän on kaikkien aikojen kolmanneksi tehokkain pelaaja Leijonissa. Kuva Wienin MM-kisoista 1996.

Lue lisää: Tshekkiläinen Tibor hämmästyi VR:n junassa: ”Uskomatonta”

Nieminen oli jokaisen kiekkokatsojan unelmapelaaja. Hän oli syy mennä katsomaan ottelua. Tarjolla oli monipuolinen valikoima jalkakikkoja, näyttäviä syöttöjä ja kyky tehdä myös maaleja joko kahvittamalla maalivahti tai laukomalla.

Niemisen jäänviileä persoona oli varmasti yksi syy, miksi Curt Lindström pani hänet laukomaan ratkaisevaa rankkaria Kanadaa vastaan MM-finaalissa 1994.

Kuten tiedetään, sillä kertaa Nieminen epäonnistui ja Suomi jäi MM-hopealle.

Nuo Italian kisat viimeistään kuitenkin loivat uskon jokaiselle Leijonalle, että vielä se päivä koittaa, kun Suomi juhlii MM-kultaa.

Se tapahtui vuotta myöhemmin Tukholmassa 1995.

Turnaus

MM-kotikisat 1991

Suomen ottelut:

Tšekkoslovakia–Suomi 0–2

Suomi–Ruotsi (H) 4–4

Suomi–Neuvostoliitto (H) 0–3

Suomi–Kanada (H) 3–5

Suomi–Saksa (T) 6–0

Sveitsi–Suomi (T) 1–6

USA–Suomi 2–1

Alempi loppusarja:

Saksa–Suomi 2–4

Suomi–Sveitsi 6–2

Suomi–Tšekkoslovakia 3–2

(H) = Helsinki, (T) = Tampere, muut ottelut Turussa.

Loppujärjestys: 1) Ruotsi, 2) Kanada, 3) Neuvostoliitto, 4) USA, 5) Suomi, 6) Tšekkoslovakia, 7) Sveitsi, 8) Saksa.

Parhaat pistemiehet: 1) Mats Sundin Ruotsi 10. 7+5=12, 2) Jari Kurri 10. 6+6=12, 3) Joe Sakic Kanada, Teemu Selänne ja Valeri Kamenski Neuvostoliitto 10. 6+5=11.

Suomen parhaat: 1) Kurri 10. 6+6=12, 2) Selänne 10. 6+5=11, 3) Mika Nieminen 10. 5+6=11, 4) Christian Ruuttu 10. 7+3=10, 5) Esa Keskinen 10. 2+5=7.

Palataanpa kuitenkin vielä niihin vuoden 1991 MM-kotikisoihin.

Kisojen pääpaikkana ja Suomen joukkueen majapaikkana toimi Turku.

– Asuimme keskustassa pienessä viihtyisässä hotellissa. Saimme olla rauhassa keskenämme, kukaan ei häirinnyt. Sieltä teimme sitten pelipäivinä reissuja Helsinkiin ja Tampereelle.

– Yleisön kiinnostus kisoja kohtaa oli suurta. Tunnelma matseissa oli hyvä, mutta Tampereella (Saksa, Sveitsi) kaikkein paras. Aalto kiersi katsomossa ja kansa eli täysillä mukana. Ei sellaista fiilistä Suomessa yleisesti vielä siihen aikaan ollut. Ehkä jossain Helsingin paikallispeleissä lähelle samaa oltiin joskus voitu päästä, Nieminen vertailee.

MM-turnauksessa oli kaksi kulminaatio-ottelua, joihin se Suomen ensimmäinen MM-mitalin saaminen mureni.

– Alkulohkossa Ruotsia vastaan johdimme lopussa 4–2. Sitten muuan Mats Sundin iski viime minuutilla kahdesti ja peli päättyi 4–4. Ville Sireniltä voit kysyä, miksi hän päätti soveltaa jotain muuta kuin oli sovittu.

Suomen nimivahvalla joukkueella oli vielä tuonkin jälkeen sauma päästä mitalisarjaan. Siihen olisi riittänyt alkulohkon päätösottelussa tasapeli USA:ta vastaan.

– Hävisimme 1–2, mutta sen muistan, että ainakin Teemu Selänteellä oli vielä lopussa mainio paikka tasoittaa. Kiekko pyöri jo kohti maaliviivaa, mutta USA:n pakki sai viime hetkellä estettyä osuman.

Mediassa puhutaan usein, että Suomi ei ole koskaan ollut miesten kotikisoissa mitaleilla. Tarkkojen faktojen miehenä Veikko haluaa oikaista tietämättömiä.

– Saimme niistä kisoista EM-pronssia. Se on oikea mitali – ja ainoa, mitä Suomi on kotikisoista voittanut.

Nuo vuoden 1991 MM-kisat olivat viimeiset, joissa EM-mitalit jaettiin alkulohkon keskinäisten otteluiden perusteella.

Nieminen oli noiden kisojen jälkeen Leijonien tärkeimpiä pelaajia joka kausi olympiakisoihin 1998 saakka.

Maaotteluita uralla kertyi yhteensä 208, joissa hän kokosi komeat 80 maalia ja 97 syöttöä. Leijonien kaikkien aikojen pistepörssissä ne oikeuttavat kolmanteen sijaan Raimo Helmisen ja Ville Peltosen jälkeen.

Peliuransa jälkeen Ylöjärvellä asunut Nieminen toimi ensin kuusi vuotta juniorivalmentajana ja sen jälkeen Jääkiekkoliiton taitovalmentajana vuosina 2013–2021.

Kalen (Kalervo Kummola) keksimä titteli. Antaa ehkä vähän väärän kuvan työstä. Tavoitteena oli nostaa seuravalmentajien ja -valmennuksen tasoa. Työn vaikuttavuus on ainakin osittain näkyvissä poikien ja nuorten maajoukkueen viime vuosien menestyksessä.

– Eivät ne edellisten MM-kotikisojen (2012, 2013) kohutut lipputuotot siis kokonaan hukkaan ole menneet, Nieminen summaa.

Kuka

Mika Nieminen

Syntynyt: 1.1.1966

Pelipaikka: keskushyökkääjä (right)

Seurat: Ilves –1985, Kiekkoreipas (I div.) 1985–87, Ilves (SM-liiga) 1987–91, Lukko 1991–92, Luulaja 1992–95, Grashoppers (Sveitsi B-liiga) 1995–97, Jokerit 1997–98, HIFK 1998–2001, Ilves 2001–02.

SM-sarjassa/liigassa yhteensä: runkosarjassa 419 ottelua 149 maalia + 267 syöttöä = 416 pistettä, 197 min. Pudotuspeleissä 55. 17+34=51, 42 min.

Saavutuksia: MM-kultaa 1995, kaksi MM-hopeaa 1992 ja 1994, kaksi olympiapronssia 1994 ja 1998, World Cup 1996, SM-hopeaa 1990, 1999, SM-pronssia 1998, Ruotsin Elitserienin hopeaa 1993, eniten syöttöjä Elitserienissä 1993–94, Elitserienin paras pistemies runkosarjassa ja playoffeissa 1994–95, U18 EM-pronssia 1983

Valinnat: SM-liigan Vuoden tulokas 1988, SM-liigan All Starsissa 1990

Maaottelut: 208 A-maaottelua (80 maalia + 97 syöttöä = 177 pistettä)

Muuta: Valittiin Suomen Jääkiekkoleijonaksi numero 164 vuonna 2006. Kaikkien aikojen kolmanneksi tehokkain pelaaja A-maajoukkueessa Raimo Helmisen (52+155=207) ja Ville Peltosen (81+101=182) jälkeen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?