Kuka saa etuilla korona­rokotus­jonossa? Ylilääkäriltä selvä näkemys - MM-kiekko - Ilta-Sanomat

Kuka saa etuilla korona­rokotus­jonossa? Ylilääkäriltä selvä näkemys

Ovatko jääkiekon MM-kisat, jalkapallon EM-kisat tai Tokion olympialaiset sopiva syy saada koronavirusrokotus ennenaikaisesti?

Suomalaisille huippu-urheilijoille ei ole luvassa ohituskaistaa koronavirusrokotejonoon.­

14.1. 7:50

Otetaan kuvitteellinen tilanne: Suomen jääkiekkomaajoukkue menettää kevään MM-kisoissa mahdollisuutensa maailmanmestaruuteen ja putoaa mitaleilta, kun joukkueesta 5–6 pelaajaa on koronaviruksen kourissa ja sen takia sivussa ratkaisevasta ottelusta. Leijonia ei ollut rokotettu ennen MM-turnausta, eikä kisojen koronakupla pitänyt.

Kyseessä olisi iso urheilullinen katastrofi, ja siitä seuraisi takuuvarmasti paljon porua.

Toinen kuvitteellinen tilanne: Leijonat rokotetaan MM-turnaukseen koronavirusta vastaan, mikä tarkoittaa, että noin 30 rokotejärjestyksessä korkeammalla olevaa riskiryhmäläistä jää rokottamatta. Jos yksikin heistä saisi rokottamattomuuden takia koronaviruksen vakavan tautimuodon tai menehtyisi tautiin, kyseessä olisi iso inhimillinen katastrofi.

Perusterveet ja pääosin nuoret huippu-urheilijat ovat THL:n laatimassa rokotusjärjestyksessä kaukana kärjestä, eli heidän vuoronsa saada koronarokotus ei tule ihan heti.

Entä jos Hiihtoliitto, Jääkiekkoliitto, Palloliitto tai Olympiakomitea haluaisi varmistaa urheilijoilleen rokotuksilla suojan tuleviin arvokisoihin? Voiko huippu-urheilija etuilla ohitusvilkku päällä rokotusjärjestyksen kärkeen arvokisojen verukkeella?

Suomi puolustaa keväällä 2019 voittamaansa maailmanmestaruutta keväällä Minskissä – tai missä kisat nyt sitten pelataankaan.­

On myös esitetty epävirallisia arvioita, että Tokion olympialaisten osallistumisedellytyksenä voi olla immuniteetin hankkiminen rokotuksella. Kansainvälisen olympiakomitean jäsen Dick Pound sanoi loppiaisena kanadalaiskanava CBC:lle, että olympiaurheilijoilla pitäisi olla etuoikeus koronarokotteisiin, jotta Tokion olympialaiset pelastuisivat.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek tyrmää ajatuksen urheilijoiden etuajo-oikeudesta ja viis veisaa Poundin puheista.

– Ainakaan toistaiseksi ei ole ajateltu, että rokotusjärjestyksestä voitaisiin poiketa. Ei poliitikkojen, urheilijoiden eikä muidenkaan osalta, Nohynek sanoo ykskantaan.

Jos erillinen ohituskaista rokotusjärjestyksen kärkeen sallittaisiin, suo olisi Nohynekin mukaan loputon.

– Esillä on ollut, pitäisikö poliisien, rajavartijoiden tai opettajien saada rokotus aikaisessa vaiheessa. Varmaan muitakin ammattiryhmiä löytyisi. Ainakaan tällä hetkellä sellainen ei ole suunnitelmissa. Olemme olleet rokotusjärjestyksestä aika tiukkoja, Nohynek kuvaa.

Sanna Marin on Suomen vaikutusvaltaisimpia henkilöitä, mutta edes pääministerin status ei tuo Marinille etua rokotusjärjestyksessä.­

Myöskään yksityisen sektorin kautta ei voi porhaltaa rokotusjonon ohi, sillä rokotetta ei alkuvaiheessa toimiteta yksityisille palveluntarjoajille.

– Tulevaisuudessa rokotuksen voi saada myös sieltä, Nohynek lisäsi.

Lohdullinen puoli asiassa on se, että useisiin arvokisoihin on vielä kosolti aikaa. Euroopan lääkevirasto EMA ilmoitti, että se käsittelee ”massarokotteeksi” luonnehditun AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittelemän rokotteen myyntilupaa tammikuun viimeisellä viikolla.

Parhaassa tapauksessa rokotetta voi olla jo helmikuun puolivälissä tarjolla niin paljon kuin vain ehditään olkapäihin pistää.

Ainoastaan se on varmaa, että Oberstdorfin MM-kisoihin (22.2.–7.3.) matkaavat hiihtäjät joutuvat kisoihin ilman rokotesuojaa. Jotta suoja ehtisi muotoutua kattavaksi, hiihtäjien pitäisi näinä päivinä saada ensimmäinen annos ja helmikuun alkupäivinä toinen.

Käytössä on tällä hetkellä kuitenkin vain hyvin rajallinen määrä Pfizerin rokotetta, ja sitä ei hiihtäjille tässä kohdassa heru.

Mira Potkonen (vas.) toi Suomen ainoan mitalin Rio de Janeiron olympiakisoista ja aikoo päättää hienon uransa Tokioon. Joissakin arvioissa on ollut esillä, että Tokioon pääsemiseksi koronarokotukset pitäisi olla kunnossa. Tokioon lähtevä olympiajoukkue ehdittäneen kuitenkin rokottaa AstraZenecalla ongelmitta.­

Esimerkiksi jääkiekon MM-joukkueen täytyisi saada ensimmäinen rokoteannos vasta maaliskuun puolenvälin kieppeillä ja vahvisteannos huhtikuun puolivälissä. Huuhkajilla ensimmäinen annos olisi huhtikuun alkupuolella ja toinen annos vapun jälkeen.

Siihen mennessä kaksi pistokertaa vaativaa AstraZenecaa on Suomeen saapunut todennäköisesti jo rekkalasteittain. Tokion olympialaisiin matkaavilla päivät ovat vielä myöhäisemmät.

Ei se silloinkaan ihan niin mene, että Jääkiekko- tai Palloliitto tai Olympiakomitea ilmoittaa terveyskeskukseen tai sairaalaan, että täältä on tulossa maajoukkueellinen rokotettavia, pankaahan piikit valmiiksi.

Ison valtavirran rokottamisessa yksi maa- tai olympiajoukkue käytännössä kuitenkin sulautuu massan mukaan. Rokotuspaikkoja olisi silloin käytössä jo niin runsaasti, että vapaa aika ja paikka varmasti löytyisi. Rokotetta olisi tarjolla myös niin paljon, ettei kenenkään rokotusta haluavan tarvitsisi pelätä jäävänsä ilman.

Huuhkajat pelaa EM-ottelun Tanskaa vastaan Parkenilla Kööpenhaminassa. Rokotushalukkuus on ollut Tanskassa Pohjoismaiden suurin – osasyy on se, että tanskalaiset haluavat, että maassa pelataan EM-futista kesäkuussa.­

– Jos ja kun rokotetta aletaan saada paljon, niin päästään rokottamisessa hyvin eteenpäin, Nohynek tähdentää.

Tulevat arvokisat näkyvät rokotuksissa toisaallakin.

– Tanskassa on rokotettu Pohjoismaista eniten. Tanska on rokotushalukkuudessa rokotusmyönteisin, sillä he haluavat, että EM-kisat pelataan kesällä. On kansallinen toive, että kisat järjestetään, Nohynek sanoi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?