Jääkiekon seuraavat MM-kisat on jo myönnetty Valko-Venäjälle – Kalervo Kummola: ”Aion ottaa asian puheeksi” - MM-kiekko - Ilta-Sanomat

Jääkiekon seuraavat MM-kisat on jo myönnetty Valko-Venäjälle – Kalervo Kummola: ”Aion ottaa asian puheeksi”

Kansainvälisen jääkiekkoliiton hallitus kokoontuu tiistaina. Varapuheenjohtaja Kalervo Kummola kertoo ottavansa Valko-Venäjän tilanteen kokouksessa esiin.

Kansainvälisen jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja Kalervo Kummola on huolissaan Valko-Venäjällä järjestettävistä seuraavista maailmanmestaruuskilpailuista. Edelliset MM-kisat Bratislavassa 2019 päättyivät Suomen juhliin.­

11.8. 13:54

Seuraavat jääkiekon MM-kisat on tarkoitus järjestää Valko-Venäjän Minskissä sekä Latvian Riiassa keväällä 2021.

Valko-Venäjällä äänestettiin sunnuntaina maan seuraavasta presidentistä. Maanantaina maan keskusvaalilautakunnan mukaan autoritäärinen presidentti Aleksandr Lukashenko valittiin ylivoimaisesti kuudennelle perättäiselle kaudelleen 80,2 prosentin ääniosuudella.

Valko-Venäjällä on puhjennut levottomuuksia ennen ja jälkeen vaalien. Yhdysvallat sekä useat eurooppalaiset valtionjohtajat ovat tuominneet vaalit epärehellisinä. Presidentti Sauli Niinistö esitti huolensa maanantaina.

Kansainvälisen jääkiekkoliiton hallitus kokoontuu tiistaina kello 16. Hallituksen varapuheenjohtaja Kalervo Kummola kertoo Ilta-Sanomille ottavansa Valko-Venäjän tilanteen esiin kokouksessa.

– Meillä on tänään kokous. Aion ottaa asian esiin, mutta meidän puheenjohtajamme on hyvin vastahakoinen ottamaan poliittisiin asioihin kantaa, Kummola kertoo viitaten sveitsiläispuheenjohtaja René Faseliin.

Uutistoimisto AFP:n ja silminnäkijöiden mukaan poliisi on ampunut kumiluoteja sekä käyttänyt kyynelkaasua ja vesitykkejä hajottaakseen mielenosoituksia Valko-Venäjällä.­

Kummola sanoo esittäneensä huolensa Valko-Venäjän tilanteesta jo edellisessä hallituksen kokouksessa.

Maanantain vastaisena yönä Valko-Venäjän poliisin on raportoitu pidättäneen yli 3 000 mielenosoittajaa. Satoja ihmisiä on loukkaantunut, ja ainakin yhden mielenosoittajan on kerrottu kuolleen yhteenotoissa.

Tiistaina uutisoitiin opposition presidenttiehdokkaan Svetlana Tihanovskajan paenneen Liettuaan.

– Viime hallituksen kokouksessa sanoin, että täytyy ruveta katselemaan, voimmeko sinne mennä, jos emme saa koronatietoja ja 300 opposition edustajaa on pidätetty. Ja nythän niitä on paljon enemmän. Siinä käy äkkiä niin, että olemme vain välikappale hänen politiikalleen, Kummola kommentoi kovana kiekkomiehenä tunnetun Lukashenkon johtaman maan tilannetta.

Valko-Venäjällä järjestettiin MM-kisat edellisen kerran 2014. Ennen noita kisoja Kummola luonnehti Ylen TV1:n Ykkösaamussa maata ”Euroopan viimeiseksi diktatuuriksi” mutta oli toiveikas kisojen positiivisista vaikutuksista sulkeutuneeseen maahan.

– Nähtiin niin päin, että tällä tavalla Euroopan viimeinen diktatuuri pikku hiljaa murenee ja saadaan ovia auki, Kummola kommentoi huhtikuussa 2013 Ylen lähetyksessä.

Nyt Kummolan kanta on aiempaa pessimistisempi.

– Se oli silloin minun argumenttini, että saataisiin rajoja auki, ja pääsylippu kävi silloin viisumista. Nyt tilanne ei kuitenkaan hyvältä näytä.

Vuoden 2019 MM-kisat Bratislavassa päättyivät suomalaisjuhliin. Sveitsissä järjestettäväksi suunnitellut kevään 2020 MM-kisat peruttiin kokonaan vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi.­

Kummola on skeptinen, että Valko-Venäjälle etsittäisiin korvaavaa kisaisäntää, vaikka esimerkiksi IIHF:n hallituksen puheenjohtaja Faselin kotimaalta Sveitsiltä jäi tänä keväänä MM-kisat kokonaan järjestämättä koronatilanteen vuoksi.

– En oikein usko, että mitään tapahtuu. Tuon ainakin esiin sen, että Kansainvälisen jääkiekkoliiton kongressi järjestettäisiin koronatilanteen vuoksi kisojen toisessa isäntämaassa Latviassa.

Kalervo Kummola on istunut IIHF:n hallituksessa vuodesta 1998 alkaen. Hän on jättämässä paikan myöhemmin tänä syksynä samaan aikaan puheenjohtaja René Faselin kanssa.

Fasel on toiminut Kansainvälisen jääkiekkoliiton johdossa vuodesta 1994. Kummola toimi Suomen jääkiekkoliiton hallituksen jäsenenä vuodesta 1975 alkaen, varapuheenjohtajana vuosina 1990–1997 ja puheenjohtajana 1997–2016.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?