Leijonatuomio: Marko Anttila laukoi kerran tahallaan ohi, ja siihen oli hyvä syy – edes kepu ei pettänyt tällä kertaa!

rac

Julkaistu:

Leijonatuomio
Ilta-Sanomien raati perkaa MM-turnauksen viimeisen ottelun. Nyt summataan tapahtumat, jotka johtivat Suomen maailmanmestaruuteen lukemin 3–1.
Leijonat päätti MM-turnauksen historiallisesti maailmanmestaruuteen. Finaalissa kaatui Kanada.

Ilta-Sanomien raati summaa voitokkaan finaaliottelun. Mielipiteensä kisojen viimeisessä Leijontuomiossa antavat Radio Rockin Korporaation Harri Moisio sekä IS:n toimittajat Teemu Suvinen ja Marko Lempinen.

Marko Lempinen

Illan sankari: Me ollaan sankareita kaikki, mutta päävalmentaja Jukka Jalonen vielä vähän enemmän. Vaikka Leijonilla on yhteensä vähemmän NHL-pisteitä Ruotsin maalivahdilla Henrik Lundqvistilla, onnistui Riihimäen kiekkonero luomaan ilmapiirin ja pelitavan, jolla mentiin päätyyn saakka. Jalonen on coolimpi kuin John Travolta Pulp Fictionissa.

Tämä toimi: Veli-Matti Savinainen kertoi ennen pelin alkua, että tarkoitus on puolustaa ja taistella henkeen vereen ja iskeä pari maalia. Tämä taktiikka oli penkkiurheilijan helppo ymmärtää, ja se toimi täydellisesti. Joukkueen slogan kisoissa oli ”kun aika on.” Anttila ja Pesonen viimeistelivät finaalin maalit täsmälleen sloganin mukaisesti: kun aika oli.

Tämä meni vihkoon: Ei niin mikään. Edes kepu ei pettänyt tällä kertaa. Jyväskyläläinen kansanedustaja Joonas Könttä (kesk.) esitteli lauantaina Twitterissä yhtälön, jonka mukaan Suomi voittaa jääkiekon MM-kultaa aina, kun keskusta on hävinnyt vaalit. Näin oli käynyt 1995 ja 2011 ja näin kävi tänä keväänä. Suomen kiekkojännärit kiittävät Suomen Keskustaa.

Tuus ny itte selittään: Joukkueenjohtaja Mika Kortelainen otti C Moren haastattelussa pikkutakkinsa taskusta Hufvudstadsbladetin artikkelin, jossa Suomen sanottiin olevan MM-kisoissa liikkeellä huonoimmalla joukkueella koskaan. Kortelainen kertoi paperin olleen takkinsa taskussa koko kisojen ajan. Mitä muita onnenamuletteja Leijonilla mahtoi olla?


Loppulause: Suomi oli ensimmäisessä erässä nöyrä ja epävarma mutta saapui toiseen erään kuin maakuntien karvalakkilähetystö eduskuntaan: röyhkeänä ja voitontahtoisena. Tämä asenne säilyi loppuun asti, ja seurauksena oli kaikkien aikojen suomalainen kiekkosensaatio. Se oli hengen voitto materiasta, jota Suomella ei pitänyt olla. Oli sittenkin. Onnea Leijonat!

Harri Moisio

Illan sankari: Ei mitään pois Suomen uudelta kansallissankarilta Marko Anttilalta, mutta hänen ensimmäinen maalinsa finaalissa oli kauhea hörppy Kanadan veskarilta Matt Murraylta. Suomi tarvitsi MM-kultaan Anttilan maaleja, mutta eniten ottelu ratkesi maalivahtipeliin. Leijonien Kevin Lankinen jauhoi maagisilla otteillaan Murrayn pähkinöiksi.

Tämä toimi: Itseluottamus. Vaikka Suomi oli finaalissa ajoittain pahasti purjeessa, joukkueen usko ei loppunut. Leijonat venyi aivan järjettömän upeaan puolustustaistoon peliä pääosin suvereenisti hallinnutta Kanadaa vastaan. Tahto näkyi erityisesti alivoimapelissä, jossa jokainen suomalaispelaaja oli valmis syömään kiekon. Siihen Kanadan usko rapisi.



Tämä meni vihkoon: Alkulataus. Suomi ei ollut optimaalisesti valmis finaalin alussa. Vaikutti, että voitot Ruotsista ja Venäjästä olivat tuntemattomille pelaajille henkisesti liikaa. Vaikutti, että he olivat jo saavuttaneet liikaa. Jääkiekko on tunnepeli. Maalin tehnyt joukkue saa aina valtavasti bensaa. Suomi sai avausmaalinsa lahjaksi, ja se muutti kaiken.

Tuus ny itte selittään: Kansainvälisen kiekkoliiton tuomarilinja hämmästyttää vuodesta toiseen. Siis se, ettei IIHF:llä ole mitään selkeää linjaa. Joissakin peleissä saa sikailla, toisissa hipaisuista voi joutua pihalle. MM-finaalissakin tuomarit tekivät kaksi räikeää virhettä. Ensin Anttila joutui jäähylle puhtaasta taklauksesta, pian Suomi sai väärin perustein rankkarin.

Loppulause: Olen seurannut jääkiekkoa intohimoisesti pikkupojasta alkaen, ja pelannut lajia edustustason porteille asti. Yleensä olen löytänyt nopeasti jotain sanottavaa Leijonien arvokisaesityksistä, mutta nyt suu ammottaa auki. Se, että Leijonat kellisti SM-liigamiehillä kolme huippumaata putkeen, vetää suorastaan sanattomaksi. Ei ole mitään sanoja.

Teemu Suvinen

Illan sankari: Aina kun Leijonat voittaa maailmanmestaruuden, joukkueesta nousee esiin uusi kansan sankari. Alkupeleissä näytti, että tämän vuoden joukkueen sankari on Kaapo Kakko, mutta lopulta suurin tähti, sankari ja ratkaisija oli Marko Anttila. Kulttihahmo laukoi uskomattoman tärkeitä maaleja pudotuspeleissä. Joukkue oli kapteeni Anttilan näköinen.

Tämä toimi: Suomi on maailman paras jääkiekkomaa. Suomi on saavuttanut saman kauden aikana miesten maailmanmestaruuden, nuorten MM-kullan ja naisten MM-hopean. NHL:ssäkin nähtiin historiallisen kova suomalaiskausi. Vielä kirsikaksi kakun päälle Kaapo Kakko taistelee ykkösvarauksesta kesän varaustilaisuudessa.

Tämä meni vihkoon: Marko Anttilan olisi pitänyt tehdä finaalissa hattutemppu. Mörköllä oli kaksi kertaa mahdollisuus laukoa kiekko tyhjään rysään, mutta ohi meni. Itse asiassa luulen, että Anttila laukoi tahallaan ohi. Hän ei halunnut varastaa kaikkea huomiota itselleen. Toisaalta hyvä näin, sillä Anttila ei olisi pituutensa puolesta mahtunut postimerkkiin.

Tuus ny itte selittään: Toivon, että Jukka Jalonen avaisi menestysreseptinsä perinpohjaisesti. Miten ihmeessä SM-liigapainotteisella joukkueella voi kaataa kivikovat Ruotsin, Venäjän ja Kanadan? Joukkueen yhteishenki ja keskinäinen kunnioitus välittyivät Slovakiasta kotisohville saakka. Tästä joukkueesta voisi ottaa mallia monilla elämänalueilla. Jalonen on nero.


Loppulause: Leijonat oli välillä vaikeuksissa Kanadaa vastaan. Finaali ei ehkä ollut niin hurmiollista Leijona-lätkää kuin Ruotsia ja Venäjää vastaan, mutta luonnetta mitataan kaikista eniten juuri vaikeuksien keskellä. Leijonat taisteli ja blokkasi kiekkoja uskomattomalla intohimolla. Kuvat heittäytyvästä Savinaisesta piirtyivät ikiajoiksi verkkokalvoille.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt