Kommentti: Leijonien legenda nosti kissan pöydälle NHL-poisjäänneistä – kansallissankaruudella on raskas kääntöpuolensa

Julkaistu:

Kommentti
Ylivoimainen enemmistö näkee Suomen pelaajia vain MM-kisoissa. Se asettaa välillisesti pelaajat jopa kohtuuttomaan tilanteeseen, kirjoittaa Pekka Holopainen.
Moni suomalainen jääkiekkoilija tietää, että sankariksi voi pelata itsensä sekä SM-liigassa että NHL:ssä. Mutta kansallissankariksi voi nousta vain maajoukkueen pelipaidassa.

Tämä fakta on ollut pitkään Leijonille suuri vetovoimatekijä, mutta koska kansallissankaruuden kolikolla on kääntöpuolensa, se on alkanut myös heikentää maajoukkueen perinteistä houkutusvoimaa.

Leijonien historian menestyksekkäimpiin arvokisapelaajiin kuuluva Janne Niinimaa nosti kissan pöydälle Ilta-Sanomien haastattelussa keskiviikkona. Valtava osa jopa parista miljoonasta tv-katsojasta muodostaa mielikuviaan Suomen pelaajista ainoastaan MM-kisojen perusteella, koska he eivät näe NHL-miesten otteita juuri milloinkaan arkityönantajien riveissä.

Tilanne on pelaajalle vähintään haastava.

Siinä ei hyväkään NHL-kausi paljon paina, jos vaikka pienten vammojen kiusaama pelaaja saapuu MM-joukkueen avuksi, muttei pystykään antamaan joukkueelle sellaista panosta kuin häneltä NHL-statuksen perusteella odotetaan.

Viime keväänä Suomi sai mukaan NHL:stä maan absoluuttisesti parhaita pelaajia, mutta esimerkiksi jonkun Arizona Coyotesin nelosketjun tasoinen pelaaja – kuvitteellinen esimerkki – ei lähtökohtaisestikaan ole juuri sen erikoisempi pelaaja kuin Euroopasta tuleva parhaimmisto.

Mutta häneltäkään ei NHL-statuksen takia hyväksytä rivipelaajan suoritustasoa.

Isänmaalliseksi mieheksi tiedetty Niinimaa tietää senkin, että MM-kisoihin suhtaudutaan Suomessa patrioottisesti ja vakavasti. Niinimaa ei missään nimessä syyttele jääkiekkoa rakastavaa kansaa, mutta toteaa vain niin kuin asiat ovat.

MM-kiima jopa ainutlaatuinen ilmiö

Suomalainen MM-kiima on sinänsä hieno ja jääkiekkomaailmassa jopa ainutlaatuinen ilmiö, mutta se kasaa joukkueen päälle aivan eri tavalla paineita kuin vastustajamaissa, joissa keväiseen karnevaaliin ei suhtauduta aivan yhtä vakavasti, kenties Venäjää lukuun ottamatta.

Tämän tiedän esimerkiksi kolme 1990-luvun MM-kevättä Ruotsissa asuneena.

Paineiden sietäminen toki kuuluu tämän tasoisten pelaajien ammattivaatimuksiin, mutta hieman vähempi ryppyotsaisuus MM-kisojen ympärillä ehkä kääntäisi useankin kisamatkaa arpovan huippupelaajan mielen myönteiseksi.

Osalle NHL-pelaajista ja kokeneimmista Euroopassa pelaavista myös liiton pitkät MM-leiritysvaatimukset ovat liikaa. Osa tulisi mukaan, jos saisi liittyä joukkueeseen lyhyen toipumisloman jälkeen vasta kisojen kynnyksellä. Tulos kertoo – jo torstai-iltana – onko nyt valittu kireämpi linjaus oikea.

Tänä keväänä jäi pois sellainen massa maan parhaita pelaajia, että Jääkiekkoliitossa joudutaan toden teolla miettimään, miten maajoukkuetoiminnan vetovoimatekijöitä voidaan lisätä – ja toisaalta miksi toiminta ei ainakaan tänä keväänä näyttänyt kovasti nappaavan.

Ulkopuoliset eivät voi tietää, miten päävalmentaja Jukka Jalonen käyttäytyy joukkueen parissa. Jos käytös on yhtä takakireää ja huonotuulista kuin median edessä, päävalmentajan habitusta ei voi pitää ainakaan vetovoimatekijänä pelaajien suuntaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt