Janne Niinimaa lataa: Suomen kansan aiheuttamat paineet saavat NHL-pelaajia jäämään pois MM-kisoista – ”Olen pelaajien kanssa jutellut”

Julkaistu:

MM-kiekko
Janne Niinimaan mukaan kansan asettamat paineet saavat pelaajia jättäytymään pois MM-kisoista.
SUOMI ON jääkiekon MM- ja olympiahistoriansa aikana kohdannut kolme kertaa Ruotsin turnauksen kiperimmässä vaiheessa eli puolivälierässä. Sen tulos aina määrittää, ovatko kisat onnistuneet vai epäonnistuneet.

Pietarin MM-kisoissa 2000 ja Naganon olympiakisoissa 1998 Suomi voitti 2–1. Helsingin MM-kisoissa 2003 Leijonat taas hävisi ikimuistoisesti 5–6, vaikka johti 5–1.

Neljä leijonaa – Janne Niinimaa, Aki Berg, Ville Peltonen ja Kimmo Rintanen – pelasivat kaikki nämä kolme ottelua. Ilta-Sanomat tavoitti Niinimaan ja Rintasen.

– Lataus on ihan tapissa, kun MM-jatkopaikasta pelataan. Ruotsi vastustajana tuo vielä extraa. Tavallaan tässä on sitten se MM-keväiden suomalainen varjopuoli, että kansakin on Ruotsi-otteluun erityisen patrioottisesti virittynyt, Niinimaa totesi.

Seitsemät MM-kisat pelannut puolustaja halusi tarkentaa.

– Meillä otetaan kisat niin saatanan isänmaallisesti. Pelaajatkin välillä unohtavat, että hommaa tehdään ensisijaisesti joukkueelle eikä kansalle.

– Ei minulla mitään isänmaallisuutta vastaan ole, mutta tilanne aiheuttaa sen, että Suomelle kasautuu paljon enemmän paineita kuin useimmille muille joukkueille.

MM-kisat ovat jokakeväinen tv-vetonaula, ja mediakulutusluvut ovat muutenkin huikealla tasolla. Suurin osa katsojista näkee leijonapelaajia vain MM-jäällä.

– Olet voinut pelata vaikka NHL:ssä miten hyvän kauden, mutta jos menet keväällä niiden kahden miljoonan tv-katsojan arvioitavaksi, niin vain sen suorituksen arvoinen olet. Siinä sitten yrität kanavoida positiivista energiaa.

VAIKKA MM-kiima on sinänsä upea ja jopa ainutlaatuinen urheiluilmiö, sillä on Niinimaan kokemusten mukaan hintansa: MM-tasoisia pelaajia jopa tähtikategoriasta jäi tänä keväänä pois ennätysmäärä.

– Kaikki tuo, mitä äsken luettelin, vaikuttaa taustalla. Tiedän tämän sekä omista kokemuksistani että siitä, mitä olen nykypelaajien kanssa luottamuksellisesti jutellut.

Sekä Niinimaa että myös seitsemät MM-kisat pelannut Rintanen myönsivät, että tähän asti pelattuihin Ruotsi-puolivälieriin mahtuu kummankin mittavan uran emotionaalinen ääripää: Naganon yllätysvoitto ja Helsingin shokkitappio.

Nagano-voiton rinnalle Niinimaa nostaa vain MM-kullan 1995.

– Latauksesta kertoo, että 2003 minäkin tein maalin edestä niin sanotulta hakattavan paikalta 4–1 Ruotsia vastaan. Ei ihan pelaajaprofiilini ominaisin maali, Rintanen naurahtaa.

Kumpikin entinen tähti on samaa mieltä siitä, miten Suomi voi torstaina voittaa – ja miten se ilman muuta voi hävitä.

Tiiviit viisikot ja nöyrä mutta peloton ote ovat avainroolissa. Suomi voi voittaa 1–0 tai 2–1 mutta tuskin 5–4.

– Henrik Lundqvist (Ruotsin tähtimaalivahti) voi yllättäen olla joukkueen mahdollisuus. Kun Lundqvist sulaa, hän voi tehdä sen oikein kunnolla.

– Päädyssä ei voi mennä kuin varmoihin kiekkoihin. Jos karvaus pelataan yli tai myöhässä ja Ruotsi kääntää yhdellä syötöllä ylivoimahyökkäykseen, ne isot nimet paidan selässä alkavat tehdä sitä, mitä osaavat, Niinimaa näkee.

Sekä Rintanen että Niinimaa – ja kaikki muutkin pelejä nähneet – ovat rekisteröineet Suomen ylivoimapelin ongelmat.

– Aivan hirveää, miten pakit ampuvat koko ajan päin ensimmäistä peittäjää. Jostain Oliwer Kaskesta paineet oikein paistavat.

– Jonkun pitäisi nyt sanoa hänelle, että ota ihan rauhassa. Eiköhän siihen valmennuksesta jonkun auktoriteetti riitä, Niinimaa sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt