Jääkiekon MM-kisoissa lohduttomia murskajaisia – Ismo Lehkoselta yllättävä näkemys: ”Mitä useampi maa on mukana, sen parempi”

Julkaistu:

MM-kiekko
Asiantuntija Ismo Lehkonen ei lähtisi vähentämään jääkiekon MM-kisojen joukkuemäärää.
0–9, 0–8, 1–9...

Jääkiekon MM-kisoissa on pelattu ennen tiistain iltapelejä yhteensä 22 ottelua.

Peleistä viisi – kokonaismäärästä lähes neljäsosa – on päättynyt vähintään kahdeksan maalin erolla, mikä on jääkiekossa massiivisen kokoinen voittomarginaali: 8–0 tai 9–0 vastaa jalkapallossa 5–0-voittoa.

Viimeksi tiistaina alkuillan pelissä Tanska ryöpytti Britanniaa 9–0 ja maanantain iltapelissä Ruotsi Norjaa 9–1.

Italia hävisi Latvialle vain 0–3, mutta Italian maalivahti Andreas Bernard joutui torjumaan ottelussa peräti 62 kertaa.

Italian maaliero on jo valmiiksi 0–20 ennen kuin se on edes kohdannut Venäjän ja Tshekin NHL-tähtiä.

Onko tällaisissa tuloksissa MM-tasolla mitään järkeä, kun hävinneellä ei ole matsissa pienintäkään palaa?

– Ei kukaan halua nähdä 10–0-pelejä MM-kisoissa. Peli on parhaimmillaan silloin, kun se on tasaista kääntöä ja vääntöä, Ilta-Sanomien ja Telian jääkiekkoasiantuntija Ismo Lehkonen miettii.

– Kun MM-kisojen joukkuemäärä lisättiin 16:een, alkuun oli sama ilmiö, että uudet maat hävisivät roimasti. Sitten voimasuhteet tasoittuivat vähäksi aikaa, mutta viime vuoden nousijoiden Britannian ja Italian taso ei oikein riitä A-sarjaan, Lehkonen sanoo.


Lehkonen kuitenkin kuuluu niihin jääkiekkoromantikkoihin, jotka eivät lähtisi vähentämään MM-kisajoukkueiden määrää.

– Mitä useampi maa pelaa MM-kisoissa, sen parempi se on lajille ja sen näkyvyydelle. Sen takia pitää hyväksyä pieni tekohengitys ja maksaa hintaa muutamana murskavoittona, Lehkonen räväytti.

Monta kertaa sanotaan, että pelaaminen parempiaan vastaan kehittää eniten.

Mitä Britannia tai Italia voivat oppia näistä peleistä, jossa vastustaja on täysin ylivoimainen eikä mitään voittomahdollisuuksia ole?

– Ainakin he näkevät, missä heidän tämän hetken tasonsa menee. Sen pitäisi kertoa kansallisille jääkiekkoliitoille, että täytyy saada ruohonjuuritason asiat kuntoon junnuvalmennuksesta alkaen, Lehkonen sanoo.

Lehkonen mainitsee, että esimerkiksi Pyeongchangissa olympiahopeaa voittanut Saksa on onnistunut tässä mainiosti. Saksan maajoukkuejääkiekko oli täysin tuuliajoilla kymmenisen vuotta sitten.

Saksa olisi jopa pelaamalla pudonnut B-sarjaan keväällä 2009, mutta vain kotikisat seuraavana keväänä pelastivat Saksan pysymisen A-sarjassa.

– Sen jälkeen Saksassa on satsattu juniorityöhön armottomasti, ja se on näkynyt.

Lehkonen kertoo Keski-Euroopassa – esimerkiksi Sveitsissä – juniorivalmentajalle saatetaan maksaa jopa 70 000 euroa vuodessa.

– Suomessa on hyvä, jos saat kilometrikorvaukset ja nekin vittuilun kera, Lehkonen pamauttaa.

Voisiko Britannia tai Italia seurata Saksan jalanjäljissä ja olla esimerkiksi 10 vuoden kuluttua vakava uhka keskiryhmän maille ja kiusata säännöllisesti isoja?

Lehkonen ei halua maalata piruja seinälle mutta varoo antamasta liikaa toivoa.

– Englannissa ja Italiassa jalkapallo on niin sairaan iso laji! Jääkiekko tarpoo futiksen kupeessa pikkulajina, se on jonkin pienen kaupungin tai alueen laji. En usko, että niin pienelle alueelle tulisi niin isoja ja vahvoja ikäluokkia, Lehkonen sanoo.

Kun Neuvostoliitto hajosi 1991, odotettiin, että jääkiekkomaailmaan tulee 4–5 vahvaa maata lisää. On kuitenkin käynyt päinvastoin: Ukrainan jääkiekko on romahtanut täysin, Valko-Venäjä ja Kazakstan ovat tällä kaudella B-sarjassa ja Latviakin on jäänyt polkemaan paikalleen.

Miten siinä niin on käynyt?

– Noissa maissa valtio ei ole enää niin isosti urheilun taustalla. Se vaan kertoo, että maiden jääkiekkoliittojen täytyy panna ruohonjuuritaso kuntoon – lähtien valmennuksen tasosta ja junnutyöstä, Lehkonen sanoo.

Ota kantaa

Pitäisikö MM-kisojen joukkuemäärää vähentää?

Kyllä 38% Ei 62%
Ääniä yhteensä 1449

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt