Kolumni: Tshekkoslovakia voitti Neuvostoliiton jäällä 1969 – kostotoimenpiteenä maa menetti itsenäisyytensä

Julkaistu:

Kommentti
Prahan kevään 1968 loppunäytös koettiin jääkiekon MM-kisojen yhteydessä vuotta myöhemmin, kirjoittaa Juha Kanerva.
Prahan piti järjestää jääkiekon MM-kisat maaliskuussa 1969, mutta Tshekkoslovakia ilmoitti syksyllä 1968 luopuvansa isännyydestä.

Virallisina perusteluina mainittiin ”tekniset, taloudelliset ja organisatoriset syyt”, mutta todellinen peruste oli pelko levottomuuksista isäntämaan ja Neuvostoliiton välisissä otteluissa.

Varsovan-liiton maat olivat tunkeutuneet maahan vain seitsemän kuukautta aikaisemmin ja lopettaneet Prahan kevääksi kutsutun demokratiakehityksen.

Sen jälkeen Tshekkoslovakian kommunistipuolueen pääsihteeri Alexander Dubcek ja muu johto olivat joutuneet alistumaan ja hyväksymään ”Moskovan pöytäkirjan”, mikä tarkoitti uudistushankkeista luopumista.

Slovakian puoli oli sopeutunut Kremlin komentoon Gustav Husakin johdolla, mutta tshekkien puolella panssarien vyöry ei ollut tukahduttanut ihmisten taistelumieltä, ja osa johdostakin harasi vastaan.

***

MM-kisat pelattiin Prahan sijasta Tukholmassa. Tuolloin oli käytössä kaksinkertainen sarja ilman pudotuspelejä.

Tshekkoslovakia voitti 21. maaliskuuta Punakoneen 2–0, mikä sai muutamia mielenosoittajia lähtemään Vaclavin aukiolle.

Johanneshovin areenassa ruotsalaisyleisö osoitti tukeaan miehityksen kohteeksi joutuneille tshekeille. ”Tankkinne eivät auta teitä täällä”, kuului yksi ivahuuto Anatoli Tarasovin suojateille.

Kun Tshekkoslovakia kaatoi Holikin veljesten johdolla Neuvostoliiton toisenkin kerran 28.3. lukemin 4–3, riemu repesi kotimaassa.

Tv-kuuluttaja Milena Vostrakova kuvaili urotekoa ”ei ainoastaan urheilulliseksi vaan myös moraaliseksi voitoksi”. Rohkeus maksoi hänelle työpaikan, sillä Vostarkova sai potkut maan yleisradioyhtiöstä.

Kansan mielestä seuraava voitto olisi huomattavasti isompi ja tärkeämpi: ”Tänään Tarasov, huomenna Brezhnev” kuului kansan ennustus. Vaclavin aukiolle kokoontuneet 200 000 ihmistä osoittivat pyhää vihaa neuvostosotilaita kohtaan. ”Vy nám tanky, my vám ranky” (te lähetitte meille tankit, me lähetimme teille maalit), väkijoukko huusi.

Aukiolla sijainnut Aeroflotin toimisto hajotettiin täysin. Edelleen on epäselvää, oliko tihutyön takana spontaani väkijoukko vai oliko kyseessä salaisen poliisin salajuoni, jolla voitiin perustella rangaistustoimet.

***

Tshekkoslovakia ei voittanut maailmanmestaruutta, koska se hävisi viimeisen ottelunsa Ruotsille. Erään teorian mukaan Prahasta oli tullut käsky, jonka mukaan ottelua ei saa voittaa, jotta kansa ei jatkaisi protesteja miehittäjiä vastaan.

Valmentaja Jaroslav Pitner kutsui lopussa maalivahti Vladimir Dzurillan vaihtoaitioon, joten ainakin joukkue yritti loppuun asti.

Levottomuuksia esiintyi myös muualla maassa, eikä Kreml pitänyt ilmiöstä. Oli kulunut ainoastaan kaksi kuukautta nuoren opiskelijan Jan Palachin polttoitsemurhasta.

Tukholman MM-kisojen aiheuttamien tapahtumien jälkeen Neuvostojohto lähetti puolustusministeri Andrei Gretshkon Prahaan ”normalisoimaan” tilanteen.

Kun MM-kisoista oli kulunut pari viikkoa, Dubcek joutui jättämään paikkansa. Tilalle astui Moskovalle mieluinen Husak. Edessä olivat tylyt ajat eli kansa joutui maksamaan ”jääkiekkolevottomuuksista” kovan hinnan.

Ja vielä...

Praha järjesti MM-turnauksen lopulta vuonna 1972. Neuvostoliitto-ottelun iltana poliisien määrää lisättiin ja aseistusta jykevöitettiin kaiken varalta. Tshekkoslovakia voitti ”vihollisen” ja MM-tittelin, mutta kansa ei enää mellakoinut.

Lisää Juha Kanervan kolumneja voit lukea täältä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt