MM-kiekko

Kommentti: Kaksi peräkkäistä MM-kultaa vienyt valmentaja on valmis NHL:ään – suomalaiset eivät kelpaa

Julkaistu:

MM-kisat
Tre Kronorin Rikard Grönborg on seuraava eurooppalainen päävalmentaja NHL:ssä, kirjoittaa Juha Hiitelä Kööpenhaminasta.
New York Rangersin odotetaan lähiaikoina nimittävän yhdysvaltalaisen Dave Quinnin joukkueen seuraavaksi päävalmentajaksi.

Yhä pudotuspeleissä pelaavan Washington Capitalsin päävalmentajalla Barry Trotzilla ei ole vielä sopimusta ensi kaudeksi, mutta Trotz jatkanee tai apuvalmentaja Todd Reirden siirtyy päävalmentajaksi.

Yhtä kaikki. Noiden päätösten jälkeen on selvää, ettei ensi syksynä NHL:ssä nähdä taaskaan eurooppalaista päävalmentajaa. Edellinen eurooppalainen nähtiin päävalmentajana kaudella 2001–02, kun tshekkiläinen valmentajalegenda Ivan Hlinka sai Pittsburghista kenkää neljän pelin jälkeen. Edellisellä kaudella Hlinka ja Alpo Suhonen olivat olleet ensimmäiset eurooppalaiset.

Hlinkan potkuista tulee syksyllä kuluneeksi 16 vuotta, eikä uutta eurooppalaista päävalmentajaa ole ollut lähimainkaan. Ja samaan aikaan eurooppalaispelaajien määrä NHL:ssä on kasvanut koko ajan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Optimisti sanoo, että jossain kohtaa se taika murtuu. Kysymys on, että koska?

Ruotsalaisen vuoro

Toinen kysymys on tietysti kuka se seuraava eurooppalainen on.

Häneltä vaaditaan täydellistä kielitaitoa, mielellään kokemusta pohjoisamerikkalaisesta jääkiekosta, kykyä johtaa ja peluuttaa pelaajiaan hyvin.

Oikeastaan kuka-kysymystä ei tarvitse esittää, koska jos seuraava eurooppalainen päävalmentaja on joku muu kuin Ruotsin maajoukkuevalmentaja Rikard Grönborg, on tapahtunut jonkinlainen ihme.


Grönborg täyttää kaikki edellä mainitut vaatimukset. Hän on pelannut ja valmentanut Yhdysvaltain junioriliigoissa ja yliopistossa. Hän tuntee pohjoisamerikkalaisen jääkiekon. Hänen vaimonsa on amerikkalainen ja kielitaitonsa erinomainen.

Ja hän on osoittanut Ruotsissa osaavansa johtaa ja peluuttaa pelaajia.

Ruotsin pelaajat rakastavat häntä. Grönborg aloitti Tre Kronorin valmentajana samaan aikaan kuin Lauri Marjamäki Leijonissa. Ennen hänen valintaansa Ruotsin yleisradioyhtiö SVT teki gallupin ruotsalaisilla NHL-pelaajilla ja kysyi heidän mielipidettään seuraavasta päävalmentajasta. Grönborg oli käytännössä yksimielisesti suosikki.

Eikä hänen kohdallaan ole tarvinnut keskustella NHL-kieltäytymisistä. Päin vastoin. Grönborg on joutunut sanomaan osalle pelaajista, että ei kiitos.

Tilanne on erilainen kuin Suomessa tai oli aiemmin Ruotsissa. Grönborgin edeltäjällä Pär Mårtsilla oli lopussa vaikeuksia saada NHL-pelaajia maajoukkueeseen.

Pelaajien peli

Miksi sitten kukaan suomalainen valmentaja ei kelpaa? Ensimmäinen tekijä on kielitaito, joka on harvalla riittävän kovalla tasolla.

Toinen on ajattelumalli. Suomalaiset valmentajat ajattelevat peliä liian usein vain kahden joukkueen välisenä shakkina, jossa pelaajarobotit noudattavat orjallisesti valmentajan luomaa taktiikkaa. Samaan aikaan pohjoisamerikkalaiset – ja esimerkiksi Grönborg – ajattelevat peliä yksilöiden yhteispelinä.

Tänä keväänä eläköitynyt veteraanivalmentaja Ken Hitchcock uskoi ajatukseen, että pelitapa pitää olla niin helppo, että jokainen pelaaja oppi sen 45 päivässä. NHL:ssä ei ole aikaa harjoitella ja hioa. Pitää pelata, reagoida ja peluuttaa.

Päävalmentajan tärkein tehtävä NHL:ssä on johtaa ihmisiä, valmentaa korvien väliä. Se vaatimus korostuu NHL:ssä. Ja maajoukkueessa, jonka turnaukset ovat lyhyitä ja intensiivisiä. Pelaajat pitää virittää maksimaaliseen iskuun nimenomaan henkisesti.

Näissä asioissa suomalaisvalmentajilla on yleensä ongelmia.

Grönborgilla ei ole. Hän suorastaan huokuu karismaa, mikä helpottaa pelaajien johtamista. Hänen maajoukkueensa pelaavat nopeaa, aktiivista ja jopa aggressiivista jääkiekkoa, mikä sopii tämän hetken NHL:ään.

Lisäksi maajoukkueen päävalmentajana kaksi peräkkäistä maailmanmestaruutta on kova näyttö.

Hänellä on vuosi jäljellä sopimusta maan jääkiekkoliiton kanssa, joten hänet nähtäneen vielä ensi MM-kisoissa Bratislavassa.

Sen jälkeen Grönborg on vapaa lähtemään Pohjois-Amerikkaan.

Hänkin joutunee aloittamaan apuvalmentajana, mutta se aika lähestyy, jolloin jollakin seuralla on vihdoin uskallusta palkata eurooppalainen päävalmentaja.

Silloin valinta on itsestäänselvä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt