MM-kiekko

Entinen Leijonien pelaaja Aarno Hiekkaranta on kuollut

Julkaistu:

Muistokirjoitus
Tiistaina kuollut urheilun monilahjakkuus Aarno Hiekkaranta oli 1950–60-luvuilla stadilaisen jääkiekon väriläiskä.
Helsinkiläisillä jääkiekkoilijoilla ei ollut helppoa 1950-60-luvuilla. Siihen aikaan maajoukkueen pelaajat valitsi Suomen jääkiekkoliiton valmennusvaliokunta, jossa oli vahva tamperelaisedustus. Niinpä ”stadilaisia” pääsi harvoin mukaan.

Yksi seulan läpäisseistä oli Aarno Hiekkaranta, joka pelasi 24 maaottelua ja oli mukana MM-kisoissa 1954 Tukholmassa ja 1955 Krefeldissä. Vaikka Hiekkarannan maaottelumäärä tuntuu nykykatsannossa pieneltä, se oli omana aikanaan komea määrä, koska kansainvälisiä otteluita pelattiin murto-osa nykyisestä.

Tiistaina Porvoon sairaalassa 84-vuotiaana kuollut Hiekkaranta oli syntynyt 23.12.1932 Kemissä, mutta oli helsinkiläisen HJK:n kasvatti. ”Arska” oli monilahjakkuus, joka pelasi elämänsä aikana useita lajeja. Jalkapallossa hän saavutti SM-pronssia HJK:n paidassa 1954 ja oli kahdesti mitaleilla edustaessaan Kiffeniä (pronssia 1960 ja hopeaa 1961). Vuonna 1954 hänet valittiin lehdistön joukkueeseen perinteiseen Liitto–Lehdistö-otteluun.


”Lämää Hikiranta!”

Jääkiekko oli Hiekkarannan päälaji, jossa hän edusti huippuvuosinaan HJK:ta. Hän pelasi vuosina 1948–1965 kaikkiaan 12 vuotta SM-sarjassa. Hiekkaranta pelasi railakasta jääkiekkoa eikä epäröinyt mennä tilanteisiin voimalla. 1960-luvun alussa yhdellä kaudella jäähytilaston kärjessä komeilivat Hiekkaranta ja Kari Kinnunen, joka oli HJK:n pakkipari. Sen lisäksi he olivat hyviä kavereita, koska heidän vaimonsa olivat sisaruksia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hiekkaranta oli Helsingin jäästadionilla kotiyleisön suosikkipelaaja, mutta vieraskentillä kohtelu ei ollut yhtä lämmin. Tampereen Koulukadun kentällä väki huuteli hänelle ”Hikiranta lämää!” yrittäen hiillostaa miestä jäähypenkille. Stadilaisen lämäri ei ollut mikä tahansa tussu, sillä Hiekkaranta sijoittui parhaimmillaan SM-sarjan maalipörssissä kakkoseksi.

HJK:sta Hiekkaranta siirtyi Ruotsin puolelle, jossa hän pelasi Morgårdshammar IF:ssä. Sieltä hän palasi Suomeen ja Porvooseen. Työpaikka järjestyi Tehokaasu Oy:n palveluksesta Neste Oy:n tehtailta Sköldvikistä. Yrityksen toimitusjohtaja oli Karhu-Kissojen johtoportaaseen kuulunut Olli Pulkkanen. Niinpä Hiekkarannan muuttokuorma Ruotsista haettiin Tehokaasun rekalla ja ura jatkui Kissoissa.

Tuomitsi hakkaamisen

Sen jälkeen hän pelasi vielä Peikoissa, joka oli Jokerien kakkosjoukkue sekä Töölön Vesassa. Uransa lopuksi hän ehti edustaa vielä Porvoon Urheilijoita. Jalkapallossa hän valmensi Porvoon Akillesta 1969–1970. Valmentamisen ohella hän nappasi Porvoon mestaruuden tenniksessä.

Tehokaasusta hän siirtyi röntgenkuvauksia suorittavan yrityksen palvelukseen ja päätyi Loviisaan rakentamaan ydinvoimalaa. Myöhemmin hän työskenteli muutaman vuoden Saudi-Arabiassa. Elämänsä viimeiset vuodet Hiekkaranta asui Loviisassa, jossa hän harrasti muun muassa keilailua.

Vaikka Hiekkaranta oli vanhan ajan kaukalon kovanaamoja, hän ei epäröinyt tuomita 2000-luvun silmitöntä väkivaltaa jääkiekkokentillä.

– Ei ole hyväksyttävää semmoinen hakkaaminen. Ja miestä lyödään, vielä kun on jo tajuton. Tällaista ei voida sallia missään tapauksessa, Hiekkaranta kommentoi Uusimaa-lehdessä talvella 2012.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt