Ennennäkemätön huijauskierre Venäjän MM-stadionin rakennustöissä – satojen miljoonien projektista uhkaa tulla täysi floppi - MM-futis - Ilta-Sanomat

Ennennäkemätön huijauskierre Venäjän MM-stadionin rakennustöissä – satojen miljoonien projektista uhkaa tulla täysi floppi

Kaliningradin uudella stadionilla pelataan kesän MM-kisoissa neljä ottelua. Sen jälkeen satojen miljoonien areena tuskin enää täyttyy.

Hiljattain avattu Kaliningradin stadion kylpi kevätauringossa 22. toukokuuta.

25.5.2018 5:57

MM-kisajärjestäjien promootiokuvissa komeilee kevätauringossa paistatteleva stadion.

Kaliningradiin hiljattain valmistunut Baltika-areena näyttää ensi vilkaisulta miltä tahansa modernilta urheilupyhätöltä.

Uutuuttaan hohtavan stadionin taustalla oleva tarina on kuitenkin kaikkea muuta kuin valoisa. Se on sisältänyt jopa venäläisellä mittapuulla hämmästyttävän paljon riitoja, kyseenalaisia päätöksiä ja suhmurointia.

Kaliningradin stadion on yksi Venäjän MM-kisojen suurimmista rakennusprojekteista. Paikallisten päättäjien kunnianhimoisena tavoitteena on, että stadionin ympärille muodostuisi uusi kaupungin keskus.

Ajatus on kaunis, mutta moni pitää sitä hyvästä syystä utopiana.

Stadion suosaarelle

Kaliningradin maantieteellisessä keskustassa on Oktjabrskii-niminen saari. Natsi-Saksan vallan aikana saari tunnettiin nimellä Lomze, mikä tarkoitti muinaisella preussin kielellä suota. Nimi viittasi paikan maaperään, jonka päälle ei vuosisatoihin rakennettu mitään.

Jokin kuitenkin muuttui vuonna 2010, kun Venäjälle myönnettiin jalkapallon MM-kisat. Alueen päättäjät olivat vakuuttuneita, että uusi stadion kannatti rakentaa nimenomaan ”suosaarelle” , ja samaan ratkaisuun päätyivät venäläispomojen mukaan myös Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan asiantuntijat.

Kaliningradin stadionin ympäristö oli lohduton näky vielä joulukuussa 2017.

Aluejohto piti päätöksestään kiinni senkin jälkeen, kun ministeriön tarkastajat totesivat, että saarelle rakentaminen olisi aikaa vievää, kallista ja riskialtista. Alueen päättäjät arvioivat rakennusprojektin kynnyksellä stadionin hintalapuksi 13 miljardia ruplaa. Rahoja pyydettiin valtion budjetista.

Kiivaan tarjouskilpailun voittajaksi valikoitui omskilainen rakennusyhtiö Mostovik, joka vastasi aiemmin lukuisista rakennusprojekteista Sotshin olympialaisissa. Joulukuussa 2012 Mostovik sai 21 miljoonaa euroa 45 000-paikkaisen stadionin suunnitteluun.

Stadionin rakennustöihin ja niihin liittyvään kieroiluun upposi sievoinen summa rahaa.

Alueen päättäjät palkkasivat GlobalElektroServis-nimisen firman hiekoittamaan saaren, jotta maaperä kestäisi uudet stadionrakenteet. Rakennusprojekti alkoi käynnistyä, ja kaikki näytti hyvältä.

Huolettomat ajat eivät kestäneet pitkään.

Kieroilua ja riitoja

Vuoden 2013 lopussa valtion asiantuntijaryhmä ilmoitti, että stadionin projekteihin käytettiin ihan liikaa rahaa. Vähän sen jälkeen Mostovik hakeutui konkurssiin. Yhtiön johtaja Oleg Shishov sai vuonna 2016 neljän vuoden vankeustuomion veronkierrosta, petoksesta ja avunannosta rikokseen.

Mostovikin romahdus herätti Venäjän vallanpitäjien huomion. Silloinen urheiluministeri Vitali Mutko väläytti mahdollisuutta, ettei Kaliningradista tulisi sittenkään MM-kisakaupunkia. Mutko ehdotti, että alkuperäistä suunnitelmaa muutettaisiin niin, että stadion olisikin 35 000-paikkainen.

Kaliningradin stadion oli venäläismedian mukaan yksi MM-kisojen kalleimmista rakennusprojekteista.

Stadionin rakentamista Oktjabrskiin saarelle päätettiin jatkaa uuden alihankkijan voimin. Keväällä 2014 valtiojohto nimitti tehtävään miljardööri Aras Agalarovin johtaman Crocus Groupin. Vuonna 2016 Agalarov kertoi päättäjille synkkiä uutisia. Oligarkin mukaan rakennusalueella oli suuria ongelmia maaperän kanssa.

Tarkoituksena oli ollut levittää stadionin alle kuusi metriä paksu hiekkakerros, mutta maaperän vankistamisesta vastaavan GlobalElektroServisin levittämä kerros olikin tosiasiassa kaksi kertaa ohuempi. Crocus Group vaati alueelle lisää hiekkaa ja pyysi rahaa kentän alle rakennettavia paaluja varten.

Samaan aikaan Kaliningradin aluehallinnossa myrskysi. Valta vaihtui useamman kerran, kunnes alueen kuvernööriksi nimitettiin 30-vuotias Anton Alihanov. Uusi kuvernööri ajautui nopeasti törmäyskurssille alueen rakennusministerin Amir Kushkhovin kanssa.

Poliisit kävelivät stadionin edustalla. Turvatoimet ovat MM-kisoissakin massiiviset.

Stadionin ympäristö on MM-kisojen alla siistissä kunnossa.

Varojen tuhlailusta syytetty alueministeri sai potkut. Vuonna 2017 hänet pidätettiin syytettynä 18 miljoonan euron kavalluksesta liittyen stadionin rakennusprojektin valmisteluun. Kushkhovin lisäksi pidätettäviksi määrättiin GlobalElektroServisin johtajat Hatshim Eristov ja Eldar Nagaplov. Heistä Nagaplov pakeni maasta.

Tutkijat totesivat sittemmin, että stadionin maaperän hiekoitustyö tehtiin vasemmalla kädellä ja siitä veloitettiin selvästi enemmän kuin kulut oikeasti olivat. Rahaa vedettiin härskisti välistä materiaali- ja logistiikkakuluissa. Asiantuntijoiden mukaan huijausta ei olisi voinut toteuttaa ilman päättäjien hyväksyntää.

Loppuvuodesta 2017 skandaalissa ryvettynyt aluejohto sai lisää huonoja uutisia: saaren maaperän kerrottiin vajoavan.

Mistä areenalle käyttäjät?

Viimeisimmät kuukaudet ovat pitäneet sisällään oikeustaisteluja Kaliningradin aluepäättäjien ja rakennusfirmojen välillä. Uusi stadion avattiin virallisesti toukokuun puolivälissä, mutta sen tulevaisuus on monilta osin epäselvä.

Stadionin hintalapuksi tuli arviolta 17,3 miljardia ruplaa eli lähemmäs 300 miljoonaa euroa. Suurin osa rakennuskuluista otettiin valtion kassasta.

Stadionia testattiin paikallisen Baltikan ja Krylja Sovetov Samaran välisessä ottelussa huhtikuussa 2018.

Aluepäättäjien arvion mukaan stadionin kunnossapito maksaa vuosittain yli kolme miljoonaa euroa. Se on valtava summa ottaen huomioon, ettei ole läheskään varmaa, onko isolle areenalle neljän MM-ottelun jälkeen kunnon käyttöä.

Kaliningradin joukkue Baltika pelaa kotiottelunsa uudella stadionilla MM-kisojen jälkeen. Monen mielestä areena on toisen sarjatason joukkueelle ihan liian iso ja tyyris.

Yksinäinen mieskatsoja testasi 35 000-paikkaisen stadionin upouusia tuoleja huhtikuussa 2018.

Ajatuksena on, että MM-kisojen jälkeen stadion toimisi kaliningradilaisjoukkueen Baltikan kotiareenana. Baltika pelaa Venäjän toiseksi korkeimmalla sarjatasolla FNL:ssä. Venäläismedian mukaan talousvaikeuksista kärsineen seuran kotiotteluissa on käynyt tällä kaudella keskimäärin 4,5 tuhatta katsojaa.

Onkin oleellista kysyä, mitä joukkue tekee 35 000-paikkaisella stadionilla. Tällä hetkellä vaikuttaa, ettei Kaliningradin urheilujohdossa itsekään tiedetä vastausta.

Lähteet: Meduza, Tass, Futbolgrad, RBK, Kommersant

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?