Juha Kanervan kommentti: Eurooppalaisessa jalkapallossa käynnistyi ”sisällissota”, jonka jälkipyykki pestään oikeudessa - Mestarien liiga - Ilta-Sanomat

Kommentti: Eurooppalaisessa jalkapallossa käynnistyi ”jumalaton näytelmä”, jonka jälkipyykki pestään oikeudessa

Suurseurojen masinoima superliiga perustettiin tv-tuottojen kasvattamiseksi, kirjoittaa Juha Kanerva.

Uefan puheenjohtaja Aleksander Ceferin (vas.) ja uutta superliigaa puuhaava Juventus-pomo Andrea Agnelli käyvät valtataistelua kabineteissa.

19.4. 19:15

Viikonloppuna jalkapallomaailmassa nähtiin tapahtumakulku, joka olisi voinut hyvin olla korkea-arvoisten henkilöiden hovijuonitteluihin erikoistuneen William Shakespearen kirjoittama. Näytelmän pääosissa olivat Juventuksen pääomistaja Andrea Agnelli ja Uefan puheenjohtaja Aleksander Ceferin.

Dramaattiset tapahtumat käynnistyivät perjantaina, jolloin ECA eli 246 eurooppalaisen jalkapalloseuran yhteenliittymä ilmoitti tukevansa Euroopan jalkapalloliiton suunnitelmaa Mestarien liigan uudistamisesta vuodesta 2024 lähtien. Uefan oli määrä tiedottaa asiasta maanantaina. Näin se myös teki, mutta ennen sitä käytiin futisvaikuttajien valtataistelu, joka jatkunee kauan.

Euroopan suurseurat ovat jo pitkään kaavailleet oman sarjan perustamista. Real Madridin puheenjohtaja Florentino Perez ilmoitti vuonna 2009, että lajin valtaseurat tarvitsevat oman liigan, jotta ”parhaat kohtaavat parhaat” säännöllisesti.

Sunnuntaina tämä superliiga näki vihdoin päivänvalon, kun 12 seuraa (englantilaiset Arsenal, Liverpool, Manchester United, Manchester City, Chelsea, Tottenham ja espanjalaiset Real Madrid, Atletico Madrid ja Barcelona sekä italialaiset Juventus, AC Milan ja Inter) ilmoittivat perustavansa oman liigan.

Myös Bayern München, Borussia Dortmund ja PSG ovat olleet tiiviisti mukana neuvotteluissa, mutta ne käänsivät kelkkansa viikonlopun kiihkeissä käänteissä.

Juventus-pomo Agnelli on myös ECA:n puheenjohtaja ja Uefan hallituksen jäsen. Kaiken lisäksi torinolaisen Fiat-konsernin perillinen on Ceferinin hyvä ystävä. Mafiaelokuvien tyyliin Ceferin on Agnellin tyttären kummisetä.

Uefan puheenjohtaja Aleksander Ceferin.

Viikonloppuna tämä kaksikko otti yhteen kabineteissa. Slovenialainen Ceferin arveli Agnellin hyväksyvän pitkin hampain Uefan mallin, jossa Mestarien liigan joukkuemäärää kasvatetaan 32:sta 36:een ja alkulohkojen ottelumäärää kasvatetaan 6:sta 10:een. Agnelli ei kuitenkaan taipunut vaan julisti ”sisällissodan”.

Superliigan mallissa joukkuemäärä on 20. Niistä 15 on perustajajäseniä, joilla on ikuinen taivaspaikka ja lisäksi kaksilohkoiseen liigaan otetaan 5 muuta seuraa. Porkkanana seuroille tarjotaan 400 miljoonan euron starttirahaa, mikä on neljä kertaa enemmän kuin Mestarien liigan voittaja Bayern München sai Uefalta viime kaudesta. Jatkossa tulovirran luvataan olevan moninkertainen Uefan korvauksiin verrattuna.

Kuka tämän lystin sitten maksaa? Maanantaina yhdysvaltalainen investointipankki JP Morgan Chase kertoi antaneensa superliigalle viiden miljardin euron takauksen sarjan käynnistämiseen. Pankki uskoo saavansa omansa takaisin myöhemmin solmittavan tv-sopimuksen tuotoista.

Juuri tv-rahoista kiistassa on kyse – ja jossain määrin koronapandemiasta. Italian, Ranskan ja Saksan pääsarjojen tuoreet kansalliset tv-sopimukset ovat olleet arvoltaan pienempiä kuin aikaisemmat. Espanjalaisseuroista Barcelonalla on velkaa yli miljardi euroa ja Real Madridilla yli 900 miljoonaa euroa. Korona on vienyt yleisötulot ja vähentänyt oheismyyntiä.

Englannissa top 6 -seurat voivat paremmin, mutta niiden omistajat haluavat luopua perinteisestä eurooppalaisesta sarjasysteemissä, jossa isollekin seuralle voi jäädä luu käteen. Arsenal, Liverpool ja Manchester United ovat amerikkalaisomistuksessa, ja nämä haluavat sijoituksilleen maksimaalisen tuoton. Raha otetaan sieltä, mistä sitä löytyy, eikä paikallisten kannattajien mielipiteitä kuunnella.

Kapinalliset seurat ilmoittivat haluavansa pelata superliigaa arkipäivisin, jolloin ne pystyisivät jatkamaan kansallisissa sarjoissa viikonloppuisin. Vastaavasti Englannin, Italian ja Espanjan jalkapalloliitot ilmoittivat, että kapinallisseurat eivät voi jatkaa maiden pääsarjoissa.

Lajin kattojärjestöt Uefa ja Fifa puolestaan ilmoittivat, että superliigaan lähtevien seurojen pelaajilla ei ole asiaa maaotteluihin eikä EM- tai MM-kisoihin. Maanantain tietojen mukaan panna tuskin koskee vielä kesällä pelattavia EM-kisoja. Jos näin olisi, Suomen lohkossa pelaava Belgia menettäisi esimerkiksi maalivahti Thibaut Courtois’n ja pelintekijä Kevin de Bruynen.

Sunnuntaina myös ECA ilmoitti kuuluvansa Uefan leiriin. Tämä asetti Agnellin outoon tilanteeseen, jonka hän ratkaisi ilmoittamalla eroavansa ECA:n puheenjohtajan paikalta ja Uefan hallituksesta. Italialaispatruunan juonittelu oli suututtanut tahoja, jotka olivat aikaisemmin langenneet Agnellin lupauksiin miljardituloista.

Maanantaina Uefa ilmoitti Bayern Münchenin puheenjohtajan Karl-Heinz Rummeniggen nousevan Uefan hallitukseen Agnellin tilalle. Myös Dortmund ja Leipzig ilmoittivat vastustavansa superliigan perustamista.

Kaikkein tunteikkaimmin superliigahankkeeseen reagoivat fanit. Sosiaalinen media täyttyi vihaisista viesteistä, joissa surkuteltiin ”jalkapallon kuolemaa”. Tottenhamin kannattajakerho paheksui nykyomistajien pölkkypäisyyttä ja historiattomuutta. Fanien mielestä lontoolaisseuran 139 vuoden tarinaa ei voi myydä huutokaupassa eniten tarjoavalle.

Myös legendaarinen valmentaja Sir Alex Ferguson avasi suunsa. Hän muisteli vuotta 1983, jolloin pieni ja pippurinen Aberdeen voitti cupvoittajien cupin. ”Se oli kuin Mt. Everestin valloitus”, Ferguson sanoi.

Juventuksen pääomistaja Andrea Agnelli.

Jumalaton näytelmä sai maanantaina lisää kierroksia, kun ensin superliigaa puuhaavat seurat ilmoittivat haastavansa Uefan ja Fifan oikeuteen näiden esittämien uhkavaatimusten takia. Muutamaa tuntia myöhemmin Ceferin ilmoitti lehdistötilaisuudessa Uefan haastavan superliigaseurat oikeuteen sopimusrikkomusten takia.

Agnellille häneltä ei riittänyt ymmärrystä. ”Agnelli on kaikkein pahin pettymys, enkä ole koskaan nähnyt henkilöä, joka valehtelee yhtä paljon”, Ceferin luonnehti entistä ystäväänsä.

Superliigan tiedotteessa Agnelli perusteli uuden liigan vetovoimaa sillä, että 12 seuraa ovat voittaneet yhteensä 99 eurocupin pokaalia. Tänä keväänä tilastoon tulee todennäköisesti sadas merkintä, mutta samalla se saattaa olla viimeinen naula superliigan omaan arkkuun.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?