Olipa eilen pilvinen keli, onneksi tänään on poutaa.
Monen korvaan toteamus voi kuulostaa vallan harmittomalta, mutta ilmatieteen asiantuntijan näkövinkkelistä katsottuna ilmaisussa on moni asia pielessä.
Ainakin meteorologi Anniina Valtosen korvaan lause kaikessa hullunkurisuudessaan eittämättä särähtää. Kun Valtonen otti säätä koskevat kielimokat puheeksi Instagram-tilillään, vastaan vyöryi yllättyneiden kommenttien ryöppy, kun moni tavan tallaaja sai kuulla puhuneensa säästä tietämättään väärin.
Pyysimme Anniina Valtosta paljastamaan tyypillisimmät säätä koskevat puhekielen virheet. Tunnistatko kompastuvasi samoihin sudenkuoppiin?
1. Pouta
Joillakin murrealueilla poutapäivällä tarkoitetaan aurinkoista päivää. Totuus kuitenkin on, että poutaisia voivat olla myös pilviset päivät. Pouta kun tarkoittaa ainoastaan sitä, ettei sada.
”Voi olla pilvistä poutaa tai aurinkoista poutaa.
– Sanalla ei oteta kantaa pilvisyyteen – voi olla pilvistä poutaa tai aurinkoista poutaa, Valtonen toteaa.
2. Helle
Huh hellettä! Näin toteamme, kun lämpöasteet hipovat kahtakymmentäviittä celsiusastetta.
Meteorologian piirissä lukema 24,8 ei vielä mene helteestä, vaan helteestä voidaan puhua vasta silloin, kun lämpöasteet kipuavat yli 25 asteen.
– Toki iholla 24,8 astetta tuntuu aivan samalta kuin 25,5 astetta. Meteorologian piirissä määritelmät ovat kovin tarkkoja, jotta tilastot olisivat keskenään vertailukelpoisia, Valtonen selventää.
Nyt liikutaan hellelukemien hilkulla!
3. Rintama
Moni voi ajatella kuulostavansa asiantuntevalta puhuessaan myrsky- tai saderintamista, mutta todellisuudessa tuleekin kompastuneeksi kiusalliseen virheeseen.
– Ei ole olemassa ukkos- tai saderintamaa, vaan pitäisi puhua ukkoskuuroista tai sadealueesta. Ainoat meteorologisesti pätevät rintamat ovat kylmä, lämmin ja okluusiorintama, joista voidaan myös käyttää yhteisnimitystä säärintama.
4. Myrsky
Kun ulkona riehuu tuuli, moni saattaa todeta, että kylläpä ulkona myrskyää. Harvoin kyse on kuitenkaan varsinaisesti myrskystä, vaan pikemminkin kovista tuulenpuuskista. Myös myräkkä on sopiva termi tilanteeseen.
Myrskystä voidaan puhua vasta silloin, kun tuulen keskinopeus on yli 21 metriä sekunnissa. Hirmumyrskyjä, joissa tuulen nopeus ylittää 33 metriä sekunnissa, Suomessa ei juuri koskaan tavata.
5. Pakkanen
Siitä huolimatta, että olemme kylmän pohjoisen kansaa, yllättävän moni suomalainen erehtyy puhumaan pakkasesta väärin sanankääntein.
– Tyypillinen kompastuskivi on puhe siitä, miten pakkanen nousee tai laskee. Ilmaisu voi herättää hämmennystä siitä, kumpaan suuntaan miinusmerkkiset lämpöasteet liikkuvatkaan. Toinen voi ajatella, että pakkasen lasku tarkoittaa kylmyyden lisääntymistä, siinä missä toinen tulkitsee kylmyyden lieventyvän.
Väärinymmärrysten välttämiseksi järkevämpää olisi puhua pakkasen kiristymisestä silloin, kun sää kylmenee ja pakkasen heikkenemisestä tai lauhtumisesta silloin, kun sää lämpenee.
Kun ulkolämpötila laskee pakkasella, pakkanen nousee. Vai sittenkin laskee?
Myös toteamus ”ulkona on -15 astetta pakkasta” on virheellinen, sillä se pitää sisällään tuplanegaation. Sana pakkanen kun kertoo jo itsessään, että lämpötila on nollan alapuolella. Miinusmerkin lisääminen vain ylikorostaa kylmyyttä ja tekee lauseesta kieliopillisesti virheellisen.
– Oikea tapa ilmaista asia on sanoa joko ”ulkona on 15 astetta pakkasta” tai ”ulkona on -15 astetta (lämmintä)”.
”Välillä luullaan, että länsituuli tarkoittaa sitä, että tuulee idästä länteen. Oikeasti tuulee lännestä itään.
6. Tuuli
Tuulen meno- ja tulosuunnat voivat aiheuttaa silloin tällöin sekaannusta.
– Välillä luullaan, että länsituuli tarkoittaa sitä, että tuulee idästä länteen. Oikeasti tuulee lännestä itään.
Ilmansuuntaan viittaava etuliite kertoo siis sen, mistä suunnasta tuuli tulee. Se, mihin suuntaan tuuli menee, ilmenee puolestaan sääkartan nuolien osoittamasta suunnasta.
Lue lisää: Tämä kysymys tuulesta vetää meteorologin mietteliääksi – vastaus jää ikuiseksi arvoitukseksi
7. Keli
”Onpa tänään upea keli”, saattaa joku todeta aurinkoisen sään värittämänä päivänä.
Tosi asiassa sää ja keli eivät ole toistensa synonyymeja, vaan kaksi aivan eri asiaa. Kun puhumme kelistä, puhumme olosuhteista aivan maan pinnassa, esimerkiksi tiellä tai hiihtoladulla. Ajokeli tai hiihtokeli voi olla esimerkiksi huono, luminen tai liukas, mutta ei kuitenkaan lämmin tai aurinkoinen.
Näin ollen myös termi ”terassikeli” onkin totaalisen väärin käytetty: kyse ei olekaan suomalaisia riemastuttavasta helteestä, vaan siitä, että terassimateriaalin pinnalla on hyvä pito.
Lue lisää: Listasimme 10 sanaa, joita käytämme aina vain väärin
