1. Melkein Narnia
Talven taikamaa, joka muistuttaa Narniaa. Näin on kuvailtu Posion Riisitunturia. Tykkymaailma onkin lumonnut kansalaisia. Vuonna 1982 perustetun Riisitunturin kansallispuiston kävijämäärät ovat moninkertaistuneet viime vuosina.
Riisitunturin taikuuden tavoittaa parhaiten sydäntalvella, jolloin taivaanrantaan painuva aurinko hehkuu kullankeltaisia, vihertäviä ja vaaleanpunaisia sävyjä.
Keskitalven aurinko värjää Riisitunturin hetkeksi pastellisävyihin.
Suosittu 4,3 kilometrin Riisin rääpäsy -reitti on kuljettavissa talvella tavallisilla kengillä, mutta jos reitin ulkopuolelle haluaa, ovat lumikengät tarpeen. Jos kaipaa omaa rauhaa, kannattaa suunnata vieressä sijaitsevalle Pikku Riisitunturille tai Soilunvaaraan.
Jos matka Posiolle tuntuu liian pitkältä, yksi mahdollisuus on harkita retkeä Pohjois-Karjalaan. Kansallismaisemastaan tunnetulta Kolilta löytyy Suomen eteläisin tykkylumi.
Riisitunturin lähtöpaikka löytyy osoitteella Patoniementie. Jotkut navigaattorit löytävät paikalle myös Riisitunturin lähtöpaikan -nimellä.
2. Mammutti ja Jaska Jokunen
Korouoman kanjonissa ei uskoisi olevansa Suomessa.
Posiolla sijaitsee myös Korouoman rotkolaakso. Jylhäseinäinen kanjonilaakso on nähtävyys itsessään, mutta talvibonuksena siellä on kymmeniä jääputouksia. 5,5 kilometrin mittaisen Koronjää-reitin varrelle niitä osuu kuusi.
50 metriä korkea ja 40 metriä leveä Mammutti on paksun jäänsä johdosta Korouoman suosituimpia jääkiipeilypaikkoja. Leveässä putouksessa on useita eritasoisia reittejä. Jaska Jokusen jää on ohuempaa, mutta sen sisälle muodostuu joinain talvina seikkailijan mielikuvitusta ruokkiva jääluola.
Vastaavaa tunnelmaa löytyy etelämpänä Laukaan Hitonhaudasta, joskin sen jääseinämät jäävät koossa Korouomasta jälkeen.
Korouoma Posiolla osoitteessa Saukkovaarantie. Hitonhauta Laukaassa osoitteella Hitonhaudantie 100.
3. Sympaattinen pikkutunturi
Särkitunturi tarjoaa upean näkymän Pallas- ja Olostuntureille.
Muonion Särkitunturi on sympaattinen tunturi, joka pienuudestaan huolimatta tarjoaa uskomattoman upeat maisemat.
Tunturin laelta voi ihailla horisontissa siintäviä Pallas- ja Olostuntuntureita. Kirkkaalla säällä voi nähdä myös Ylläksen ja jopa Levin.
Särkitunturin huipulle johtaa leveä ja melko loiva noin kolmen kilometrin pituinen polku. Tulipaikat ovat reitin puolivälissä ja huipulla. Varsinaista hoidettua lumikenkäily- tai talvikävelyreittiä Särkitunturilla ei ole, mutta useimmiten polku on varsin hyvin kuljettavissa. Mukaan kannattaa ottaa pulkka tai liukuri, jotta alas on mukava lasketella.
Jos hyvin käy, puolivälin kodalla voi bongata kuukkelin, joka uskaltaa käydä napsimassa ruokaa kädestä.
Särkitunturin parkkipaikka löytyy Rovaniementien varresta.
4. Kuin suoraan Frozenista
Puolangan Hepoköngäs jäätyy talvella upeiksi jäämuodostelmiksi.
Puolanka on tunnettu paitsi pessimismistään myös Hepokönkäästä, joka on yksi Suomen kauneimmista ja korkeimmista vesiputouksista. Putouskorkeutta sillä on 24 metriä.
Talvella putous jäätyy upeiksi jäämuodostelmiksi, jotka tuovat mieleen Frozenin Elsan linnan. Putoukselle pääsee helposti myös talvella. Parkkipaikka on 300 metrin päässä.
Saman tunnelman voi saavuttaa Kuusamossa: Oulangan kansallispuiston kourumainen Jyrävä on yksi Suomen kuuluisimmista vesiputouksista. Se jäätyy talvella siten, että vesiputouksen päälle muodostuu paksu jääkatto – nähtävyys sekin.
Jyrävä sijaitsee Suomen tunnetuimpiin vaellusreitteihin kuuluvan Karhunkierroksen varrella. Helpoiten putoukselle pääsee Pienen Karhunkierroksen rengasreitiltä.
Hepokönkään parkkipaikka löytyy osoitteesta Hepokönkääntie 21. Jyrävälle pääsee Pienen Karhunkierroksen rengasreitin varrelta, Juuman kylästä tai erämaahotelli Basecamp Oulangan paikoitusalueelta osoitteessa Myllykoskentie 34.
5. Jännittävä jäätie
Linnasaaren kansallispuistoon vie 17 kilometrin mittainen jäätie, joka on omiaan retkiluisteluun.
Linnansaaren kansallispuistoon Saimaalle pääsee vain veden tai jään yli, sillä saareen ei johda teitä. Talvella kansallispuistoon pääsee järven jäälle aurattua talvivaellusreittiä pitkin.
17 kilometrin mittaisen baanan toinen pää on Oravissa, toinen Rantasalmella. Reitillä voi kulkea luistellen, potkuroimalla, hiihtäen, kävellen, lumikenkäillen, pyöräillen tai jopa rekikyydillä. Huollettu jääreitti on maksullinen, mutta sen ulkopuolella kelkkauralla saa kävellä ja hiihtää ilmaiseksi.
Kansallispuiston avaria järvenselkiä pilkuttavat lukemattomat saaret, joista suurin on itse Linnansaari. Seutu on saimaannorpan kotivesiä. Talvella hylkeet ovat pesissään, mutta norpan varjelemiseksi on alueelle asetettu kulkurajoituksia, joiden sijainti ja ajankohta kannattaa tarkistaa ennen retkeä.
Linnansaaren lisäksi jääväylän huumaa voi kokea vaikka Tampereen Näsijärven luisteluradalla sekä luonnonjäärata Kallavedellä Kuopiossa.
Linnansaaren kansallispuisto sijaitsee valtatie 5:n itäpuolella. Jääreitin aloituspiste Rantasalmella on hotelli Järvisydämessä ja Oravissa.
6. Suomaan aavaa
Talvinen Torronsuo on upea ilmestys.
Erämaista avaruutta ja hiljaisuutta voi kokea Pohjois-Karjalassa, Lieksan Patvinsuolla, jossa suo hehkuu valkoisen utuisena. Patvinsuon kansallispuisto on yksi Suomen erämaisimmista kansallispuistoista.
Patvinsuolla ei ole hiihtolatuja, mutta tasaiset, tuulen pieksämät suolakeudet sopivat mainiosti hiihtovaellukseen tai lumikenkäilyyn.
Paikalliset karhut nukkuvat talviunta, mutta jos oikein hyvä tuuri käy, täällä voi nähdä ilveksen tai ahman.
Talvella saa kulkea niilläkin soilla, joilla kulku on keväisin ja kesäisin lintujen pesimärauhan vuoksi kielletty. Huomaa, että kulkurajoitus alkaa kuitenkin jo maaliskuun alussa.
Kaunista suomaisemaa on tarjolla myös Etelä-Suomessa Torronsuon kansallispuistossa. Siellä on retkeilijän avuksi myös hiihtolatuja, pitkospuut ja näköalatorni.
Patvinsuolla Suomun luontotuvan pysäköintialue sijaitsee osoitteessa Suomuntie 54. Torronsuon Pehkun pysäköintialueen osoite on Somerontie 840.
7. Merellistä tunnelmaa
Talvin en auringonlasku Kopparnäsissä.
Vattajan dyyniranta Keski-Pohjanmaan Lohtajalla on yksi Pohjoismaiden pisimmistä hiekkarannoista, yli 15 kilometriä pitkä. Hiekkarannat ovat useimmille tuttu juttu kesäisin, mutta harva tietää, miten upeita ne voivat olla myös talvella. Talvella meren rannalle sijaitseville pitkille hiekkadyyneille ajautuu nimittäin suuria jäälohkareita, jotka muodostavat valtavia veistoksia.
Vattajan vieressä sijaitsee Ohtakari, saari ja kalastajakylä, jonne vie hiekkarantojen reunustama tie. Ohtakarilla on myös näköalatorni, joka tarjoaa maisemat merelle ja dyyneille.
Vattajan lisäksi talvista merta voi ihailla vaikkapa Hangon Tulliniemessä, joka on Suomen mantereen eteläisin kohta. Tulliniemen luontopolkua pitkin pääsee vaihtelevien maisemien läpi meren äärelle tiiraamaan näkymiä avomerelle.
Uudellamaalla vastaavaa tunnelmaa tarjoaa Kopparnäs–Störsvik, joka on ainutlaatuinen merenranta-alue Inkoon ja Siuntion rajalla.
Lohtajan hiekkarannat löytyvät Kokkolasta osoitteesta Ohtokarintie, Tulliniemen pysäköintialue löytyy Hangossa osoitteesta Vapaasatama 1 ja Kopparnäs esimerkiksi osoitteesta Kopparnäsintie 550, Inkoo.
8. Nyt on näköalat!
Tahkon näköalatorni on avoinna ympäri vuoden.
Konneveden ja Hankasalmen rajamailla sijaitseva Häähnintupa panee autiotuvan määritelmän uusiksi.
Häähninmäen näkötornin huipulle on talkootyönä rakennettu vuonna 2020 pikkuyksiön kokoinen tupa, jossa on ekologinen lämmitys, tuuli- ja aurinkoenergialla toimivat sähkövalot, hyvin varusteltu keittiö ja pehmoiset sohvat. Tuvan suurin juju ovat kuitenkin joka suuntaan avautuvat suuret ikkunat, joista aukeava näköala saa ihmisen haukkomaan henkeään.
Tuvan voi halutessaan vuokrata yöksi tai kokoustilaksi, mutta päiväsaikaan mökki on avoinna kaikille. Tänne kannattaa poiketa ihastelemaan maisemia.
Jos näköaloja kaipaa, ei kannata tietenkään unohtaa Nilsiää ja Tahkon näköalatornia. Näköalatorni sijaitsee Tahkonrinteiden huipulla, ja noin 13 metriä korkea torni on avoinna ympäri vuoden.
Häähnintuvalle on noin puoli kilometriä alueen parkkipaikasta, jonka osoite on Häähnintuvantie 160. Tahkon näköalatornitorni Nilsiässä osoitteessa Pehkuntie 457.
9. Lumoavat lähteet
Kylmänmyllynlähde ei jäädy talvellakaan.
Jämijärvellä, Satakunnassa, on vierekkäin kaksi satumaista lähdettä, Uhrilähde ja Kylmänmyllynlähde.
Lähteisiin pulppuava pohjavesi sekoittaa hiekkaa ja muodostaa jatkuvasti eri kokoisia ja värisiä silmäkkeitä ja pyöriviä hiekkapatsaita. Näky on yhtä hypnoottinen ja lumoava kuin nuotion liekit: näitäkin jää helposti seuraamaan pitkäksi aikaa. Hiekan ansiosta lähteet pysyvät sulana myös talvella.
On makuasia, kumpi lähteistä on hienompi. Uhrilähteellä on uskottu olevan parantavia voimia. Sen pohjattomaan silmäkkeeseen on uhrattu arvoesineitä terveyden toivossa.
Jämijärven lähteet eivät ole Suomen matkailunähtävyyksistä tunnetuimpia, mutta kyllä niidenkin äärelle löytää. Parkkipaikalta Uhrilähteelle on matkaa vain 100 metriä ja Kylmänmyllynlähteelle 200 metriä. Lähteiden luokse on myös rakennettu katselulava.
Uhrilähteet löytyvät osoitteella Uhrilähteentie, mutta monet navigaattorit tunnistavat ne myös nimeltä.
Lue lisää: Millaiselle lomalle sinun pitäisi lähteä? Vastaa 8 kysymykseen, ja testi kertoo täsmävastauksen
