Olisitko itse tiennyt? Nyt paljastui, mitä metsän eläimiä suomalaiset eivät tunnista – tutut mökkivierailijat hämmensivät

Hirvi ja saimaannorppa ovat lähes jokaiselle suomalaiselle tuttuja, mutta toisin on monien muiden sinänsä tuttujen metsän eläinten laita.

Tunnistatko nämä eläimet? Moni Me Naisten testin tekijä ei tunnistanut.

23.9. 19:00

Eläimiin törmääminen luonnossa on aina yhtä jännittävää, ja parhaimmillaan suorastaan taianomainen kokemus.

Metsän eläinten tunnistaminen ei kuitenkaan ole aivan helppoa. Karhun, ketun ja hirven tunnistanee jokainen, mutta melko harva erottaa vaikeuksitta toisistaan peurat ja kauriit, pienet nisäkkäät ja erilaiset linnut.

Julkaisimme hiljattain testin, jossa pääsee kokeilemaan, kuinka hyvin itse tunnistaa Suomen luonnon eläimet. Testiä on tehty jo yli 360 000 kertaa. Jos et ole vielä tehnyt testiä, pääset siihen tästä:

Lue lisää: Tunnistatko nämä Suomen luonnossa asustavat eläimet yhden kuvan perusteella? Jos saat kaikki 12 oikein, olet todellinen tietäjä

Aivan helppoa lajitunnistus ei ole ollut, sillä tähän mennessä vain 6 prosenttia on onnistunut tunnistamaan oikein kaikki testin 12 eläintä.

Kaikkein tutuin eläin suomalaisille vaikuttaa olevan hirvi, jonka tunnisti oikein 95 prosenttia vastaajista. Helpoksi osoittautui myös päästäinen, jonka tunnisti 94 prosenttia. Valkohäntäpeuran tunnisti 79 prosenttia ja saimaannorpan 72 prosenttia vastaajista.

Testi paljasti kuitenkin muutaman eläimen, jotka suomalaiset vaikuttavat tunnistavan yllättävän huonosti. Listasimme alle neljä eläintä, jotka ovat tuottaneet testaajille eniten vaikeuksia. Olisitko itse tiennyt nämä?

1. Kärppä vai lumikko?

Kärpän talviturkki on valkoinen, mutta hännänpää on musta.

Yllä oleva eläin on aiheuttanut testaajille kaikkein eniten päänvaivaa. Kuvassa on kärppä, mutta 61 prosenttia luuli sitä lumikoksi. Pari prosenttia veikkasi, että kuvassa on näätä.

Ei ole mikään ihme, että kärppä ja lumikko ovat menneet valtaosalla sekaisin, sillä ne ovat lähes identtisiä valkoisessa talviturkissaan. Paras tapa erottaa ne on tarkistaa eläimen häntä. Kärpän häntä on pitkä, ja sen kärkiosa on musta ympäri vuoden. Lumikon häntä on huomattavasti lyhyempi, ja sen hännänpätkä on aina samanvärinen kuin muu ruumis.

Tämä tässä on lumikko – huomaatko eron?

Lumikon häntä on aina samanvärinen kuin sen muu ruumis, eli sillä ei ole talvisin mustaa hännänpäätä.

2. Metsähiirikö? Ei, vaan myyrä

Metsämyyrän hännän pituus on noin puolet sen ruumiin pituudesta. Sillä on myös melko pienet korvat.

Kun kesämökiltä löytyy pieniä papanoita, moni ajattelee heti, että kyse on hiiristä. Usein vierailija on voinut kuitenkin olla metsämyyrä, sillä ne ovat Suomessa yleisempiä. Metsätieteen professori Heikki Henttonen kertoi taannoin Ilta-Sanomien jutussa, että metsämyyrät sekoitetaan usein hiiriin.

Niin kävi myös Me Naisten testissä. Vastaajista puolet, 57 prosenttia, veikkasi yllä olevan kuvan eläintä metsähiireksi. Oikeasti kuvassa on metsämyyrä.

Myyrän ja hiiren erottaminen on oikeastaan melko helppoa. Siihen auttaa muistisääntö: metsämyyrän häntä on korkeintaan puolet sen ruumiin pituudesta. Hiiren häntä on puolestaan sen ruumiin mittainen. Lisäksi metsämyyrällä on pienehköt korvat, metsähiirellä isot korvat.

Tässä on metsähiiri:

Metsähiiren huiman pitkä häntä on sen ruumiin mittainen. Sen korvat ovat selvästi isommat kuin metsämyyrän korvat.

3. Pitkäkorvat menivät sekaisin

Metsäjänis muistuttaa kesykania kaikessa suloisuudessaan. Se on selvästi rusakkoa pienempi.

Pihatiellä pomppiva pitkäkorva on monille tuttu näky. Suomessa esiintyy luonnonvaraisena kaksi jänisten heimoon kuuluvaa lajia. Lisäksi etenkin kaupungeissa tavataan villikaneja, puhekielessä citykaneja. Villikani on vieraslaji.

Pyysimme testissä tunnistamaan yllä olevan eläimen. Yli puolet eli 56 prosenttia veikkasi sitä rusakoksi, mutta tosiasiassa kuvassa on metsäjänis.

Metsäjänis muistuttaa ulkonäöltään enemmän kesykania. Rusakolla on suuremmat ja pidemmät korvat, ja sen piirteet ovat voimakkaammat. Lisäksi metsäjänis on rusakkoa selvästi pienempi: se painaa noin 3,5 kiloa, kun rusakko voi painaa jopa 7 kiloa. Parhaiten metsäjäniksen ja rusakon erottaa talvella, jolloin metsäjäniksen turkki on valkea.

Tässä on rusakko:

Rusakolla on voimakkaammat piirteet kuin metsäjäniksellä, ja se on selvästi suurempi.

4. Taistelevat metsot – vai sittenkin teeret?

Teerikukko on sinimusta, ja sen silmän yläpuolella on punainen heltta.

Suomen suurin kanalintu metso on lähes kaikille tuttu – jos ei metsästä, niin taidemaalari Ferdinand von Wrightin kuuluisasta Taistelevat metsot -öljyvärimaalauksesta.

Vaikuttaa siltä, että yllä olevan kuvan lintujen uhmakas olemus muistutti niin paljon Wrightin maalausta, että 54 prosenttia testaajista erehtyi luulemaan niitä metsoiksi. Kuvassa on kuitenkin kaksi teereä.

Koirasteeri on helppo tunnistaa sinimustasta sulkapeitteestä ja silmän päällä olevasta punaisesta heltasta. Ukkometso on niin ikään pääosin musta ja senkin silmän yllä on punaista, mutta metson sulkapeitteessä on myös ruskean ja vihreän sävyjä. Jos linnut näkisi vierekkäin, ero olisi selvä: urosmetso painaa noin 4 kiloa, teeri vain noin 1,2 kiloa.

Tässä vielä vertailun vuoksi metso:

Koirasmetso on pääosin musta, mutta siinä on myös vihreän ja ruskean sävyjä. Suuri pyrstö on musta ja valkopilkkuinen. Silmän päällä on punainen ”kulmakarva”.

Lue lisää: Olisitko itse tiennyt? Testi paljasti, mitä luonnonvaraisia kukkia moni suomalainen ei tunnista – erityisesti 4 kasvissa sekoiltiin

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?