Listasimme 13 suomen kielen sanaa, joiden alkuperää et ehkä tiennyt

Mistä ovat peräisin sanat lohikäärme, appelsiini ja kyläluuta? Mitä yhteistä on perunalla ja päärynällä? Listasimme liudan suomen kielen sanoja, joiden takaa löytyy kiinnostavia selityksiä.

Miksi appelsiineja kutsuttiin ennen? Mistä revontulet saivat nimensä, entä perunat? Vastaukset selviävät tästä jutusta.

18.2.2022 18:00

Tiesitkö, että kirjolohi sai nimityksensä presidentti Urho Kekkoselta? Entä arvaatko, mistä on peräisin sana kuokkavieras tai miksi kalakukko on nimeltään kalakukko, vaikkei siinä ole kukkoa?

Listasimme aiemmin selitykset edellä mainittuihin ja 13 muuhun suomen kielen sanaan, joiden alkuperää moni ei tiedä.

Kotimaisten kielten keskus on kerännyt verkkosivuilleen selityksiä sanojen alkuperästä. Poimimme Kotuksen sivuilta vielä 13 sanaa, joiden nimien takaa löytyy kiinnostava tai hauska selitys.

1. Appelsiini

Appelsiini-sana on tullut suomeen ruotsin ja mahdollisesti myös saksan kautta hollannin kielestä. Alun perin sana on merkinnyt ”Kiinan omenaa”: alkuosa tarkoittaa omenaa, ja jälkiosa viittaa Kiinaan, josta appelsiineja aikoinaan tuotiin Eurooppaan.

Tiedät varmaan, että appelsiini ja oranssi väri ovat englanniksi molemmat orange. Mutta tiesitkö sitä, että myös suomen kirjakielessä käytettiin appelsiinista vielä 1800-luvun lopulla nimitystä oranssi? Kaikkea sitä!

Saisiko olla pari Kiinan omenaa?

2. Hauis

Kuulostaa hassulta, mutta totta se on: hauiksen eli käsivarressa sijaitsevan lihaksen nimitys on johdettu hauki-kalan nimestä. Hauella on ollut mytologiassa tärkeä asema, ja tarinoissa sitä kuvataan usein vahvana jättilaiskalana. Kenties juuri kalan tarunomaisten voimien takia koukistajalihas sai siltä nimensä. Murteissa hauis onkin tunnettu esimerkiksi nimillä haukilihas ja haukinen.

3. Boikotti

Kun kieltäydytään jostakin toiminnasta tai esimerkiksi johonkin tapahtumaan osallistumisesta, sitä boikotoidaan. Mistä moinen termi? Boikotti-sanan syntytarina on itse asiassa poikkeuksellisen selkeä. Kun englantilainen kapteeni Charles Cunningham Boycott kieltäytyi alentamasta vuokraviljelijöiden maanvuokria vuonna 1880, Irlannin maaliitto kielsi kanssakäymisen Boycottin kanssa eli asetti hänet ”boikottiin”.

4. Tulppaani

Tulppaanin nimi on samantapainen monissa Euroopan kielissä. Ensimmäiset tulppaanit saapuivat maanosaan Turkista vuonna 1554. Eurooppalaiset antoivat kasville sen nykyisen nimen, sillä sen kukinto muistutti heidän mielestään turbaania. Turkin kielessä turbaani on tülbent.

Muistuttavatko tulppaanin kukinnot sinun mielestäsi pieniä turbaaneja?

5. Kaveri

Kaveri on uniikki sana, sillä se esiintyy vain suomen kielessä. Alkuperä on hieman epäselvä, mutta todennäköisesti se on yhdistetty kahdesta sanasta, kamraatista ja toverista. Vaikutteita on saatu niin idästä kuin lännestä: kamraati on lainattu ruotsin sanasta kamrat, toveri taas venäjän kumppania tarkoittavasta sanasta továrišč.

Kaveri esiintyi ensimmäistä kertaa Elias Lönnrotin sanakirjamateriaaleissa vuonna 1886, mutta tuolloin sen merkitykseksi kerrottiin hämmentävästi tjuv eli varas.

6. Hiihtää

Vaikka hiihtäminen on ollut Suomessa tuttua jo pitkään, ei itse hiihtää-verbi ole kovinkaan vanha sana. Kotuksen mukaan sana on todennäköisesti alun perin jäljitellyt ääntä, joka kuuluu suksen alta, kun sillä liikutaan lumen pinnalla. Murteissa verbin muita muotoja ovat hihtää, hiihtaa ja hihtaa.

Hiih, hiih, hiih, kuuluu suksien alta.

7. Lohikäärme

Taruhahmo lohikäärmeen suomenkielinen nimi herättää sekä kummastusta että hilpeyttä. Kotus tietää kertoa, että sanan alulla ei ole mitään tekemistä lohen kanssa, vaan se on väännös muinaisruotsin sanasta floghdraki, joka tarkoittaa sananmukaisesti lentokäärmettä.

8. Peruna ja päärynä

Näillä kahdella hevi-osastolta löytyvällä tuotteella ei uskoisi olevan juurikaan yhteistä. Tosiasiassa molempien taustalla on latinan päärynää tarkoittava sana pirum. Peruna-sanaa käytti jo Mikael Agricola, mutta 1500-luvulla sillä tarkoitettiin päärynä-hedelmää.

Rakastettu ruokalisuke peruna sen sijaan tuotiin Suomeen tiettävästi vasta pari sataa vuotta myöhemmin. Uuden ja jännittävän kasvin mukulat muistuttivat tuttua päärynähedelmää, joten ruotsissa perunasta tuli jordpärön. Myös Suomessa siitä käytettiin alkuun nimitystä maapäärynä, joskin kaakkoismurteissa peruna nimettiin omenan mukaan maaomenaksi.

Vasta vuosikymmeniä myöhemmin päärynä-sanaa alettiin käyttää hedelmästä. Se mainittiin nykymerkityksessään ensimmäistä kertaa tietokirjallisuudessa vuonna 1776.

Kas, siinähän kasvaa maapäärynöitä!

9. Kyläluuta

Jatkuvasti toisten nurkissa roikkuvaa vierailijaa saatetaan kutsua kyläluudaksi. Voisi kuvitella, että sanalla on jotain tekemistä lakaisuun tarkoitetun luudan kanssa, mutta näin ei ole. Kyläluudan luuta pohjautuu ruotsin kielen kuljeskelemista tarkoittavaan verbiin loda.

10. Luppoaika

Kun joku on joutilas, hänellä on luppoaikaa. Luppo tarkoittaa naavaa muistuttavaa, usein kuusessa kasvavaa jäkälää. Se on ollut poroille vaihtoehtoista ravintoa aikana, kun ne eivät ole voineet kaivaa jäkälää lumen alta. Toisaalta luppo on ollut poroille myös helppoa ravintoa, sillä hangen kovettuessa ne yltävät syömään luppoa puiden rungoilta ja oksilta. Luppoajalla on siis tarkoitettu aikaa, jolloin porot ovat turvautuneet lupon syöntiin.

Kotimaisten kielten keskuksen mukaan sana siirtyi ihmisten elämään merkitsemään aikaa, jonka tilapäistöitä tehneet tukkijätkät olivat vailla töitä. Kotuksen mukaan luppoaikaa on ennen vanhaan pidetty kielteisenä ja huolia tuovana aikana. Vuosikymmenten mittaan luppoaika on saanut myönteisemmän sävyn: silloin voi olla joutilaana, kun aikaa ei kulu työntekoon.

11. Revontulet

Taivaalla leiskuvien revontulien nimi perustuu vanhaan kansanuskomukseen, jonka mukaan revontulet syntyvät ”tulikettujen” turkista sinkoavista kipinöistä. Tarinoiden mukaan tuliketun turkki oli arvokas, sillä se loisti pimeässä. Revontulet-sanaa on käytetty etenkin itämurteissa, joissa repo on tarkoittanut kettua.

Tästä juoksi tulikettu.

12. Rusina

Kuivattua viinirypälettä merkitsevä sana rusina on ollut suomen kielessä aina kirjakielen syntyajoilta eli 1600-luvulta asti. Se on lainattu ruotsista (rusin, russin). Ruotsiin sana puolestaan kulkeutui ranskasta: raisin sec tarkoittaa sanatarkasti ”kuivaa viinirypälettä”. Ranskan sanat puolestaan pohjautuvat latinaan, sillä viinirypäle on latinaksi racemus, kuiva siccus.

13. Karhunpalvelus

Vaikka karhu onkin merkittävä eläin suomalaisessa tarustossa, ei termi karhunpalvelus ole peräisin meiltä, vaan se tunnetaan monissa kielissä.

Karhunpalvelus on hyvää tarkoittava teko, joka tahattomasti koituu jonkun vahingoksi. Ilmauksen takana on Jean de la Fontainen tarina karhusta ja miehestä, jotka ystävystyvät. Tarinassa mies nukahtaa puun alle ja kärpänen laskeutuu hänen kasvoilleen. Avulias karhu yrittää ajaa kärpäsen pois ja iskee sitä kivellä. Voimakas lyönti johtaa kuitenkin siihen, että sekä kärpänen että mies saavat surmansa. Auts.

Lue lisää: Oletko suomen kielen mestari? Nyt se selviää – tee 10 tiukkaa testiä, jotka paljastavat kielitaitosi tason

Lue lisää: Hyaluronihappo, parodontiitti, kolesteroli ja 28 muuta suomen kielen sanaa, jotka saavat kielen totaalisen solmuun

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?