Mikä keittiövempain on tämän hetken suurin hitti?
No airfryer tietysti! Helsingin Sanomat kertoi eilen, että airfryereitä on myyty Suomessa arviolta 100 000 kappaletta Verkkokauppa.comin mukaan.
Airfryerit eli kiertoilmakypsentimet eli ilmafriteerauskeittimet eli airit eli ”pöhöttimet” ovat nyt kaikkien huulilla. Laite kypsentää ruuan kiertoilmauunin tapaan, mutta on tehokkaampi.
Kiinnostavinta on se, että keittimen luvataan tekevän ruuasta rapeaa vain pienellä öljytilkalla tai jopa ilman öljyä. Terveellisempää friteerattua ruokaa, mainospuheissa luvataan.
Jotain airfryer-innostuksesta kertoo se, että sitä varten on perustettu omia Facebook-ryhmiä, jossa laitteeseen hurahtaneet jakavat vinkkejä toisilleen. Esimerkiksi Airfryer vinkit ja ohjeet Suomi -ryhmässä on yli 50 000 jäsentä.
Kiertoilmakypsentimien hinta vaihtelee noin 60 eurosta 350 euroon. Kuluttaja-lehden mukaan laitteet eroavat toisistaan esimerkiksi nopeudessa: lehden testissä ranskanperunat valmistuivat nopeimmilla laitteilla vartissa, hitaimmilla 45 minuutissa.
Testasimme kaksi erilaista airfryeria ja kokeilimme, ovatko laitteet hehkutuksen arvoisia. Toinen testatuista laitteista on markkinoiden kalleimpia, toinen huomattavasti edullisempi.
Testissä: Philips Airfryer XXL Premium Smart Sense -kiertoilmakypsennin
Hinta: Noin 349 €
Lämpötilavalinnat: 40–200 astetta.
Kapasiteetti: 1,4 kg
Erityistä:
Omien suosikkireseptien lämpötilat voi tallentaa suoraan koneelle.
Älykkäät, valmiit Smart Chef -toiminnot (5 kpl) eri ruokalajeille, kuten pakasteranskanperunoille, kokonaiselle broilerille sekä kalalle. Kone valitsee sopivan kypsennysajan nappia painamalla ja säätää aikaa ja lämpötilaa automaattisesti kypsennyksen aikana.
Puhelimeen voi ladata NutriU-sovelluksen, josta voi valita oman Philips-airfryerinsa ja saada sille täsmäreseptejä.
Kokemus:
Mihin uunia, mikroa ja paistinpannua enää tarvitaan? Airfryerilla valmistuvat niin monet herkut helpommin ja toisinaan nopeamminkin. Sitä käyttäessä ruokaa ei tarvitse olla vahtimassa samalla tavoin kuin paistinpannulla paistaessa.
Aluksi mietin, onko laitteen kapasiteetti liian iso sinkkutalouteen, mutta se osoittautui ihan sopivaksi. Sisään mahtuu vaikka kokonainen grillibroileri – kätevää!
Testaan laitteella monia ruokia. Jäiset wokvihannekset saa ihanan rapeiksi helposti. Aikaa ei juurikaan säästy, mutta koostumus on eri kuin pannulla paistaessa. Kasvikset maistuvat hieman friteeratuilta, vaikka rasvaa ei ole käytetty lainkaan.
Japanilaistyylinen karaage-kana onnistuu vaivatta. Kanalle tulee mahtavan rapsakka pinta, ja se on sisältä mehevää. Kana tarttui hieman ritilään, joten alle olisi voinut asettaa leivinpaperin palan. Lohi saa myös rapean pinnan ja on sisältä mainion mehevää eikä kuivaa, kuten uunissa paistettu lohi joskus on.
Jopa pehmeä tofukin saa rapean pinnan airfryerissa. Usein tofua pitää kuivattaa pitkään ennen kuin sen laittaa paistinpannulle, mutta airfryerissa saan rapeapintaista tofua ilman esikäsittelyä. Vielä rapeampaa tulee, kun painelee ensin tofusta ylimääräiset nesteet pois.
Bataattiranskalaisista tulee mainioita ilman öljyä – ja pienellä öljyvoitelulla vieläkin rapeampia. Bataattia kannattaa liottaa ennen paistamista ja kuivata hyvin ennen pöhöttimeen laittamista.
Jään miettimään sitä, paljonkohan laite kuluttaa sähköä uuniin verrattuna.
Testissä: OBH Nordica Easy Fry -kiertoilmakypsennin
Hinta: 128,90 €
Lämpötilavalinnat: 80–200 astetta
Kapasiteetti: 1,2 kg / 4,2 l
Erityistä: Mukana tulevassa ohjevihkosessa on yleisimpien ruokien paistoajat ja -lämpötilat sekä kuvalliset ohjeet itse tehtyjen ranskanperunoiden valmistukseen. Ei erityisiä lisäominaisuuksia.
Kokemus:
Luotan keittiössä uuniin ja lieteen, enkä yleensä innostu erilaisista keittiövempaimista. Airfryer-hype sai kuitenkin uteliaaksi – ja etenkin se, saisiko laitteella todella valmistettua rapeita ranskalaisia ilman uppopaistamista.
Laite on käytössä näppärän kokoinen: sillä saa valmistettua kerralla vaikkapa kasviksia kuudelle hengelle. Säilytysnäkökulmasta laite on kuitenkin kookas, ja sille saa tosissaan raivata tilaa keittiön kaapista.
Pakasteranskalaisista ja -sipulirenkaista tulee laitteella rapeampia kuin uunissa. Ranskalaiset kypsentyvät 20 minuutissa, sipulirenkaat alle 10 minuutissa.
Fryerissa kypsennetyt juurekset ovat erityisen hyviä. Kuutioidut, pienessä öljytilkassa ja mausteissa pyöritetyt juurekset valmistuvat uunia vikkelämmin ja niihin tulee mukavan rapsakka pinta. Parhaita ”uunijuureksia” ikinä, toteaa puoliso.
Todellinen testi ovat itse tehdyt ranskalaiset. Liotan perunaviipaleita vedessä vajaan tunnin, kuivaan, lisään puoli ruokalusikallista öljyä ja kypsennän. Paistoaika on noin 17 minuuttia. Tuomio: aika hyvä! Ranskalaiset ovat rapeampia kuin uunissa valmistettuna ja sisältä suloisen pehmeitä. Aivan uppopaistettujen tasolle ne eivät sentään yllä: rasvan puutteen kyllä maistaa. Toisaalta fryerilla ranskiksista saa rapeita huomattavasti terveellisemmin.
Suurimman vaikutuksen tekee se, mitä laite tekee tofulle. Tofusta on vaikeaa saada rapeaa paistinpannulla ilman perusteellista esityötä. Puristan tofusta enimmät nesteet talouspaperilla painelemalla, kuutioin, pyöräytän noin teelusikallisessa öljyä, maustan ja nakkaan kuutiot pömpeliin. Tofukuutioista tuli suorastaan hämmentävän rapeita, ja silti pehmeitä sisältä.
Laitetta on helppo käyttää. Ei tarvitse kuin valita asteet ja kääntää ajastin päälle. Niin kasviksia, ranskalaisia kuin tofuakin kannattaa heiluttaa kerran pari kypsennyksen aikana, jotta ne kypsyvät tasaisesti.
Yhteenveto: Airfryerin plussat ja miinukset
Plussat:
Airfryerin saa heti päälle, ja se kuumenee erittäin nopeasti tavalliseen uuniin verrattuna.
Ruoka valmistuu ilman suurta käryä.
Ruuasta tulee rapeapintaista ilman uppopaistamista, huomattavasti vähemmällä rasvamäärällä.
Laite ei ole vain ranskalaisten tekoa varten, vaan sillä voi valmistaa mitä vain. Airfryer kypsentää kasvikset, lihan ja kalan. Sillä voi myös leipoa ja ”keittää” kananmunat.
Ruuan rasva tippuu laitteen alaosaan, joten ruoka ei jää muhimaan rasvassa.
Laite pitää ruuan lämpimänä jälkilämmössä melko pitkään.
Laitteella voi lämmittää vain yhden kanafileen tai laittaa pari croissanttia tai sämpylätaikinasta vain muutaman sämpylän valmistumaan. Sellaista ei viitsi tehdä, kun käyttää uunia.
Irrotettavat osat voi pestä astianpesukoneessa.
Miinukset:
Vaatii aluksi tarkkailemista ja kokeilemista. Oman laitteen paistoajat selviävät parhaiten testailemalla.
Laitteet ovat melko kookkaita. Pienessä keittiössä laitetta on vaikea saada mahtumaan pöytätasolle tai piiloon kaappiin.
Osat on puhdistettava aina käytön jälkeen, ellei halua, että vaikkapa kalanrasva jää muhimaan laitteeseen.
Laitteet eivät ole täysin äänettömiä, vaan päästävät vaimeaa ääntä.
Ei ole täysin hajuton. Ruuasta riippuen keittiöön jää pieni katku ja esimerkiksi bataattiranskiksista useamman tunnin haju.
Kalliit lisäosat esimerkiksi aktiiviselle leipojalle.
Juttu on julkaistu aiemmin maaliskuussa 2021 ja sitä on päivitetty 13.1.2022.
