Kirjoitus- ja kielivirheet aiheuttavat monissa syvää ärsytystä, jopa raivoa. Tämä paljastui, kun kysyimme lukijoilta, mikä on kaikkein ärsyttävin väärin kirjoitettu suomen kielen sana.
Ärsyttävimmäksi ylsi ylivoimaisella äänisaalilla ”ketä, kun pitäisi sanoa kuka”. Toiselle sijalle ylsivät yhdyssanavirheet, kolmanneksi eniten suomalaisia ärsyttää sana enään.
Ärsyttävien sanojen lisäksi lukijat saivat kertoa vapaasti, mitkä kirjoitusvirheet tuskastuttavat heitä eniten. Moni kyselyyn vastannut kertoi olevansa turhautunut, koska kirjoitus- ja kielivirheitä näkee runsaasti etenkin sosiaalisessa mediassa.
Huomattakoon, että kaikki eivät tee kirjoitusvirheitä huolimattomuuttaan tai välinpitämättömyyttään. Lukihäiriöisille virheitä sattuu tahattomasti.
– Kirjoitusvirheet ovat mielestäni varsin ymmärrettäviä. Monet listalla ovat sellaisia, jotka ovat lukihäiriöisille yleisiä, huomautti yksi kyselyyn osallistunut.
Moni vastaaja huomauttikin, että kirjoitus- ja kielioppivirheet ärsyttävät silloin, kun niiden tekijä ei tietoisesti tunnu välittävän suomen kielen säännöistä.
– Tiedän, että lukihäiriöisille oikeinkirjoitus voi olla tosi vaikeaa. Silloin virheet ovat ymmärrettäviä. Mutta usein etenkin somessa kirjoittajan tekstistä ja ilmaisusta huomaa, että virheiden taustalla ei ole lukihäiriötä, vaan ihan rehellistä piittaamattomuutta. Tekstistä aistii, että ei ole oltu hereillä, kun koulussa opetettiin äidinkieltä, kommentoi eräs.
Yhden pisteen puuttuminen ärsyttää
Kokosimme alle kyselyn jokerivastausten joukosta 50 suomalaisia ärsyttävää kielivirhettä. Mukana eivät ole aiemman juttumme listalla olleet sanat, kuten enään ja kuullostaa. Sanat ovat listalla sattumanvaraisessa järjestyksessä.
Mainittakoon kuitenkin, että eniten hajaääniä keräsi päivämääriin liittyvä virhe. Moni lukija kertoi törmäävänsä usein siihen, että päivämäärät kirjoitetaan ilman jälkimmäistä pistettä.
– Siis esimerkiksi, että 17.9 kun pitäisi olla 17.9. Boikotoin firmoja, joiden mainonnassa tehdään tätä virhettä. Vaalimainoksissakin näkee tätä, mikä on todella noloa.
Sairasloma. ”Sairausloma. U-kirjain putoaa monella pois.”
Erinlainen ja erillainen. ”Argh!”
Kaijjutin. ”Siis kaiutin. Ylimääräistä j-kirjainta näkee paljon.”
Kaksoisveli. ”Ne ovat kaksosia, eivät kaksoisia.” (Huom! Kielitoimiston mukaan sanojen kaksosveli ja kaksossisar rinnalle ovat vakiintuneet myös i:lliset muodot kaksoisveli ja kasoissisar.)
Teranssi. ”Eli terassi. Miksi tämä on niin yleinen? Eihän edes puhekielessä sanota, että teranssi.”
Maailmanympärysmatka. ”Eikö se ole maailmanympärimatka?”
Kaverinkaa, pojankaa. ”Hämmentävän paljon näkee somessa tätä. Siis että kaverin kanssa lyhennetään kaverin kaa ja sitten vielä kirjoitetaan yhteen.”
Thaimaaseen. ”Thaimaahan on oikein. Todella yleinen virhe. Saan näppylöitä jokaisesta Thaimaaseen matkustajasta.”
Täälä. ”Siis täällä. Puhekielestä kai tulee, vaikken kyllä itse tiedä ketään, joka poistaisi puheessa yhden ällän.”
Hengari. ”Vaateripustin eli henkari. Hengari kuulostaa joltain epämääräiseltä vetelehtijältä.”
18-vuotta. ”Joko 18 vuotta tai 18-vuotias, mutta ei 18-vuotta. Juuri näin, että jonkun Facebook-kaverin lapsi täytti hänen mukaansa 3-vuotta.”
Kanamuna. ”Se muna on kanan, eli kananmuna. Ei ole mitään kanamunaa.”
Sisarrus. ”Sisarus on siis oikea sana. Sisarrus kuulostaa rumalta.”
Vaan, kun pitäisi olla vain. ”Esimerkiksi ’se ei vaan toimi’ nostaa karvat pystyyn.”
Parenpi. ”Sanat, joissa on n-kirjain m-kirjaimen tilalla, kuten parenpi ja mukavanpi. Puheessa kuulostaa ehkä siltä, mutta ei niin kuulu kirjoittaa.”
Kun, kun pitäisi olla kuin. ”Esimerkiksi lauseessa ’se ei vaadi kun yhden kerran viikossa’. Ei noin.”
Hevoinen. ”Luuleeko joku todella, että se kirjoitetaan noin?”
Äitin. ”Miksi? Kyllä jokainen tietää, että se on äidin, mutta eivät kai välitä.”
30-kymppinen. ”Ihan oikeasti.”
Silmänalukset. ”Silmänaluset on oikein. Silmänaluksista tulee mieleen joku laiva.”
Tälläinen. ”Eli tällainen. Itsekin kirjoitan joskus ensin väärin.”
Huamenna. ”Ärsyynnyn kaikista sanoista, joissa korvataan o-kirjain a:lla, kuten huamenna ja juama.”
Kanttarelli. ”No joo, ymmärrän tämän virheen, koska puheessa se on ihan normaali. Kirjoittaessa tulee kuitenkin vain yksi t.”
Kolitsi ja fliisi. ”Vieraskieliset sanat, jotka yritetään kirjoittaa jotenkin suomeksi, ovat ärsyttäviä. Näitä ovat esimerkiksi kolitsi (college), fliisi (fleece) ja smuuti (smoothie).”
Tavutusvirheet. ”Aina välillä näkee, että mainoksissa tavutetaan sanoja väärin.”
Palveri. ”Aika monella on töissä nykyään palvereita. Meillä on palavereita.”
Leobardi. ”Myös gebardi. Lisäksi gekkolisko, josta näkee muotoja geggo, ja gecco. Pahin on yhdistelmä leobardigeggo.”
Hyvälle. ”Usein näkee kuvailun, että joku näyttää hyvälle. Se on hyvältä!” (Huom! Kielitoimiston ohjeen mukaan vaikutelmaa ilmaisevien verbien – kuten maistua, näyttää, tuntua – yhteydessä tuntemus voidaan esittää kahdella tavalla; sekä hyvälle että hyvältä ovat yleiskielen mukaisia.)
V-kirjaimen korvaaminen w-kirjaimella. ”Paljon puhutaan ärsyttävästä x-kirjaimesta, mutta yhtä kamala on w. Somessa moni korvaa v:n w:llä.”
Reenit. ”Eli treenit eli harkat. Voi kuinka tuo sana ällöttää kirjakielessä!”
Välilyönnin puute. ”Tämä ei ole sanavirhe, vaan välimerkkiasia: minua ärsyttävät ihmiset, jotka eivät laita välilyöntiä välimerkin jälkeen kirjoittaessaan. Siis näin: Minua ärsyttää ne tyypit,jotka kirjoittavat näin.Rasittavaa!”
Hia. ”Kun pitäisi siis olla hiha. Ihan oikeasti tätä näkee joskus. Myös hiaton paita.”
Muo ja suo. ”Teini-ikäiseni kirjoittaa mua ja sua muotoon muo ja suo.”
Kyynerpää. ”Tosi tavallinen virhe. Se on kyynärpää.”
Osaanotto. ”Vaikka konteksti on tietysti aina ikävä, niin myötähäpeän määrä on suuri, kun joku kirjoittaa surunvalitteluihin osanoton sijaan osaanotto.”
Kokoajan. ”Näitä yhteen kirjoitettuja sanoja, joiden pitäisi olla erikseen, näkee paljon. Yleisin on ehkä kokoajan.”
Keisarinleikkaus. ”Tätä näkee usein jopa uutisoinnissa. Ei ketään keisaria leikata, se on keisarileikkaus.”
Siittä. ”Kyllä tämä pistää silmään nykyään aika usein. ’Kerrotko siittä lisää’ tai pahimmillaan jopa siinttä!”
Suomalainen, Espanjalainen. ”Ärsyttää, kun kansalaisuudet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.”
Kongreettinen. ”Eräs tuttavani antaa usein ’kongreettisia esimerkkejä’.
Symbatia ja embatia. ”Kaikki ylimääräiset vierasperäiset kirjaimet, joita ei ole edes alkuperäisissä englanninkielisissä sanoissa (sympathy, empathy).”
Fifi. ”Kun tarkoitetaan wifiä. Tiedän, että sana ei ole suomalainen, mutta silti huvittaa, kun joku pyytää fifisalasanaa.”
Pieno. ”Usein pianosta tulee pieno. Puheessa voin tämän vielä kestää, mutta en tekstissä.”
Romani ja romaani. ”Romaani on kirja, romani on henkilö. Näitä kirjoitetaan usein sekaisin.”
Rönkten. ”Moni sanoo ja kirjoittaa tämän sanan väärin. Röntgen on oikein.”
Juttu on julkaistu aiemmin Me Naisten verkkosivuilla syyskuussa 2019.
