Paha saa palkkansa – vai saako? Listasimme 10 eriskummallista sanontaa, jotka ovat täyttä humpuukia - Vapaalla - Ilta-Sanomat

Paha saa palkkansa – vai saako? Listasimme 10 eriskummallista sanontaa, jotka ovat täyttä humpuukia

Siat eivät hikoile, eivätkä linnut imetä. Mistä kummalliset sanontamme oikein juontavat juurensa?

Possut eivät hikoile, vaikka aurinko kuinka helottaisi.

9.4. 18:00

Kielemme on täynnä mitä ihmeellisimpiä puheenparsia. Sananlaskuja tulee helposti käytettyä sen enempää miettimättä, mutta jos niiden äärelle pysähtyy, monissa ei tunnu olevan päätä eikä häntää. Listasimme kymmenen sanontaa, jotka eivät pidä paikkaansa. Samalla selvitimme, mistä kummasta ne juontavat juurensa.

1. ”Paha saa palkkansa.”

Valitettavasti ei saa. Siitä todistaa jo se, ettei läheskään kaikkia rikollisia saada kiinni.

Sananlasku lienee peräisin Wilhelm Buschin lastenkirjasta Maks ja Morits – kertomus kahden pojan seitsemästä kepposesta. Siinä se on runomuodossa: ”Tää opetus nyt mielees paina / On paha pahan palkka aina.”

2. ”Sitä saa, mitä tilaa.”

No eipäs! Ruokalähetti saattaa hyvinkin kiikuttaa kotiin ihan muun annoksen kuin tilaaja on tilannut. Sanonta ei ole sen aukottomampi vertauskuvallisesti: huono onni voi kohdata ketä tahansa, vaikka olisi koko ikänsä toiminut oikein ja kohdellut kaikkia ystävällisesti.

Fraasi on arkikielen versio Raamatun sananlaskusta. Galatalaiskirjeessä 6:7 nimittäin sanotaan näin: ”Älkää pettäkö itseänne! Jumala ei salli itseään pilkattavan. Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.”

3. ”Hikoilla kuin sika.”

Jos joku hikoilee kuin sika, hän ei oikeastaan hikoile lainkaan. Sioilla on nimittäin hyvin vähän hikirauhasia, minkä vuoksi ne hoitavat lämmönsäätelyään esimerkiksi mudassa rypemällä.

Sanonta viittaakin ihan muuhun kuin eläviin eläimiin. Sula rautamalmi on perinteisesti kaadettu jähmettymään muottiin, jossa yksi suora haarautuu useisiin pieniin ”harkkoihin”. Muodostelma on kuin pikkuporsaita ruokailemassa: suora on emakko, harkot pikkupossuja. Kun kuuma malmi jäähtyy, ympäröivä ilma saavuttaa kastepisteen ja ilmankosteus kerääntyy malmin pinnalle – rauta siis näyttää ikään kuin hikoilevan.

4. ”Mikä ei tapa, se vahvistaa.”

Enimmäkseen ei. Esimerkiksi koulukiusaaminen voi heikentää itsetuntoa ja sen seurauksena voi kärsiä psyykkisistä ongelmista vielä vuosia myöhemmin. Fyysisellä puolella ei ole yhtään parempi tilanne: jos on kerran saanut rasitusvamman, se oireilee herkästi jatkossakin.

Ajatus on peräisin filosofi Friedrich Nietzschen kirjasta Epäjumalten hämärä, jossa se on muodossa ”mikä ei tapa minua, se vahvistaa minua”. Nietzschellä itsellään oli kyllä kokemusta koettelemuksista. Hän kärsi mielenterveysongelmista ja menetti isänsä ollessaan vain viisivuotias. Nietzsche sai hermoromahduksen vuonna 1889 ja kuoli seuraavana vuonna 55-vuotiaana.

5. ”Lämmintä kuin linnunmaito.”

Miksi ihmeessä lämmintä uimavettä kehutaan juuri linnunmaidoksi? Eihän linnunmaitoa edes ole olemassa, koska lintu ei ole nisäkäs.

Ennen vanhaan linnunmaito oli tapana liittää ennemmin harvinaisen herkulliseen makuun kuin veden tai ilman lämpötilaan. Linnunmaito tai -piimä nimitystä on käytetty etenkin poikkeuksellisen maistuvista juomista, joita on harvoin tarjolla. Kun Kreikan tarustoa on käännetty suomeksi, on jumalten juoma, nektari, toisinaan käännetty linnunmaidoksi.

6. ”Itku pitkästä ilosta.”

Tämä on ehkä masentavin sananparsi ikinä! Ikään kuin olisi väärin iloita ja siitä seuraisi automaattisesti jotain ikävää. Tosielämä todistaa kuitenkin, että hauskanpidosta seuraa yleensä enemmän iloa kuin jatkuvasta synkistelystä.

Tämäkin sanonta juontaa juurensa Raamattuun. Sananlaskujen kirjan 14. luvussa sanotaan näin: ”Naurunkin pohjalla voi olla suru, ja kun ilo päättyy, murhe jää.” Alkuperäinen ajatus kuitenkin muutti muotoaan, koska se muotoiltiin Raamatun ensimmäisessä suomennoksessa vuonna 1642 näin simppelisti: ”Nauron jälkeen tulee murhe, ja ilon peräst on suru.”

7. ”Poikkeus vahvistaa säännön.”

Kerrassaan kummallinen sanonta tämäkin. Miten niin jokaisella säännöllä pitää olla myös poikkeus? Kyllähän kaikki tammikuiset yöt Suomessa ovat pimeitä ihan ilman mitään poikkeuksiakin.

Alkuperä selventää asiaa. Periaate on peräisin keskiaikaisesta oikeudenkäytöstä, jossa muoto kuului ”poikkeus vahvistaa säännön tapauksissa, joita ei ole merkitty poikkeuksiksi”. Toisin sanoen sääntö pätee jokaisessa tilanteessa, jota ei ole erikseen mainittu poikkeukseksi. Koska fraasin loppuosa on pudonnut pois, on sanonta vakiintunut käyttöön väärin tulkittuna.

8. ”Heittää lusikka nurkkaan.”

Harvemmin kuoleva taitaa heitellä lusikoita yhtään mihinkään, mistä siis moinen ilmaus?

Kuolemaan viitataan lusikkaan liittyvillä puheenparsilla muissakin kielissä. Esimerkiksi saksaksi ”annetaan lusikka pois”, koska kuolleella ei enää ole sille käyttöä.

Sanonta juontaa ilmeisesti keskiajalle, jolloin syötiin sormin ja lusikalla. Jokaisella oli oma lusikka, joka pidettiin mukana matkoilla ja juhlissa. Lusikat olivat niin arvokkaita, että niistä pidettiin huolta ja aterimesta luovuttiin vasta kuollessa.

9. ”Aamun torkku illan virkku, se tapa talon hävittää.”

Viime vuosina tunnetuksi noussut aamuviiden kerho todistaa, että aamuvirkkuja edelleen suitsutetaan ja iltavirkkuja pidetään toisen luokan kansalaisina. Vuorotöitä ja kellonajasta riippumatonta työtä on kuitenkin tänä päivänä niin paljon, ettei millään voi väittää, ettei maailmaan tarvittaisi myös iltavirkkuja.

Ennen vanhaan maatalousyhteiskunnassa oli toki ryhdyttävä hommiin aikaisin aamulla, jotta niitä ehti tehdä mahdollisimman paljon valoisaan aikaan.

10. ”Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat.”

Kärsimyksestä saa paljon todennäköisemmin kipuja ja pahaa mieltä.

Tämä ajatus on niin ikään peräisin Raamatusta, joskin se on ennemminkin yhdistelmä monia eri tavoin muotoiltuja kohtia, joissa kärsimys kirkastaa tai tuo kruunun. Sanoma on yhtä kaikki, että maallinen vaiva palkitaan aikanaan taivaassa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?