Prinsessa Annen rojun täyttämä olohuone villitsi someväen – boheemi koti oli Suomessakin aiemmin ”paremman väen” merkki

Jos koti on sikin sokin, eikä konmaritus nappaa, voi vedota omaan ylhäisyyteensä – ainakin jos aavistuksen venyttää totuutta.

Tämä kuva sai some-väen intoilemaan, että kuninkaalliset elävät aivan kuin tavan tallaajat. Paitsi, ettei asia ole niin yksiselitteinen.

16.2.2021 13:30

Kun Iso-Britannian kuningashuone hiljattain julkaisi Instagram-tilillään kuvan prinsessa Annen kotoa, ihmiset huokailivat ihastuksesta. Kuvassa prinsessa ja hänen puolisonsa Sir Timothy Laurence seuraavat tv:stä rugby-turnausta, mutta huomio kiinnittyi sisustukseen.

Kuvan perusteella vaikuttaa siltä, että kuninkaallinen pariskunta ei kotihäpeää pode. Heidän olohuonettaan täyttävät sikin sokin sijoitetut puuhuonekalut, huojuvat kirjapinot, epämääräisen sälän peittämä sohvapöytä, sekalaiset pikkuesineet ja kuluneen oloinen sohvakalusto. ”Kuinka kotoisaa, tämä voisi olla kenen tahansa koti!” somessa intoiltiin.

Helsingin Sanomien Britannian kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä huomauttaa kuitenkin kolumnissaan, ettei johtopäätös välttämättä ole oikea.

– Kun analysoi englantilaista sisustusta, täytyy muistaa, että koirankarvat, kolhiintuneet eripariset huonekalut, koinsyömät pielukset ja yleinen epäjärjestys kertovat yläluokkaisesta elämäntyylistä. Yläluokan ei tarvitse ajatella, mitä muut ajattelevat. Huonekalut (ja joskus vaatteetkin) ovat perittyjä ja siirtyvät perintönä jälkipolville, Sipilä kirjoittaa ja jatkaa:

– Tietoinen sisustaminen sen sijaan kuuluu alemmille yhteiskuntaluokille.

Viime aikoina niin kutsuttu cluttercore eli säläporno on ollut nousussa.

Lue lisää: Vihdoin sisustustyyli, jossa eläminen saa näkyä – säläporno saa Marie Kondon vapisemaan

Voisivatko roinakotien asukit jatkossa torpata konmarittajien kritiikin vetoamalla (väitettyyn) yläluokkaisuuteensa? Onko samanlainen jako kodin tyyleissä pätenyt myös Suomessa?

Kyllä ja ei, sanoo Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss.

– Suomessa ei ole ollut laajaa yläuokkaa siinä mielessä kuin Englannissa. Toki meilläkin on vanhoja aatelissukuja. Näillä suvuilla on yleensä myös perittyä omaisuutta, joka leimaa kodin sisustusta.

Vallitsevat sisustustrendit ovat meilläkin olleet vähemmän yläluokkien juttu. Boheemit kodit ovat perinteisesti kuuluneet ”paremmalle väelle”.

– Yläluokkaisuuteen liittyy mahdollisuus tehdä toisin. Kodin boheemius ei tule röykkiöistä ja tyhjentämättömistä tuhkakupeista, vaan vapaasta tavasta yhdistellä erilaisia kalustamisen ja sisustamisen elementtejä. Jotta voi rikkoa normeja, täytyy olla sekä taloudellista- että sivistyspääomaa.

Roinamäärä ei siis meillä ole liittynyt yhteiskuntaluokkaan, joskin sivistyneisyys on näkynyt suomalaisissakin kodeissa kirjakasoina.

 Yläluokkaisuuteen liittyy mahdollisuus tehdä toisin. Jotta voi rikkoa normeja, täytyy olla sekä taloudellista- että sivistyspääomaa.

Sarantola-Weiss muistuttaa, että suomalainen ja englantilainen yhteiskunta ovat hyvin erilaiset keskenään. Paitsi että Suomessa ei ole ollut yhtä lailla ylhäisöä, keskiluokkamme on muodostunut 1900-luvun aikana. Aina 1960-luvulle saakka työväenluokan koteja määrittivät ensisijaisesti välttämättömyydet, eivät tyyliseikat.

– Ihmiset, joiden elintaso parani, hankkivat itselleen kalusteita, jotka symboloivat perinteistä varallisuutta ja yhteiskunnallista asemaa. Heidän kodeissaan on ihan varmasti ollut suuri merkitys sillä, että asiat ovat uusia ja ehjiä, eikä niitä ole tarvinnut ostaa käytettynä tai tehdä itse.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?