Astiankuivauskaappia on pitkään pidetty perisuomalaisen keittiön merkkinä, mutta Helsingin Sanomien mukaan se on nyt katoamassa suomalaiskodeista.
Työtehoseuran asumisen ja rakentamisen tutkimuspäällikkö Minna Kuusela kertoi HS:lle myös muista muutoksista keittiöissämme: Saarekemallin suosio on hiipumassa, samoin puhtaanvalkean värityksen. Kaapit ovat monipuolistuneet ja yläkaapittomuus yleistynyt.
Entäpä sitten muu koti, millaisia muutoksia siellä on nähtävissä? Kysyimme sisustusarkkitehti Iisa Laatiolta.
Laatio kertoo, että yleisesti ottaen suomalaiset ovat tänä päivänä aiempaa kiinnostuneempia sisustamisesta. Se näkyy esimerkiksi lisääntyneenä tietona ja rohkeutena tehdä persoonallisia valintoja.
– Joskus kymmenen vuotta sitten tuntui esimerkiksi siltä, että kaikki halusivat aina lattiamateriaaliksi vain laminaattia, mutta nykyisin osataan pyytää muitakin materiaaleja, vaikkapa vinyylilankkua tai korkkivinyyliä, mikä sopii hyvin esimerkiksi koiraperheisiin, Laatio kertoo.
Skandinaavinen tyyli pitää edelleen pintansa, mutta sen lisäksi tällä hetkellä ovat pinnalla etenkin boheemi ja minimalistinen tyyli. Minimalismiin liittyy yleensä vähäisen tavaramäärän lisäksi hillitty värimaailma.
Somevaikuttaja Sara Siepin kodin sisustus on hyvä esimerkki suositusta boho-tyylistä:
Liekö minimalismi-innostuksen vaikutusta, että moni suomalainen pyrkii nyt ilmavaan, tilan tuntua tuovaan sisustukseen. Laation mukaan sitä tavoitellaan esimerkiksi jalattomilla kalusteilla, jotka kiinnitetään suoraan seinään.
Laatio kertoi myös, millaisia trendejä eri huoneissa on havaittavissa:
Paraati- ja arkieteinen halutaan nyt erikseen
Suomalaiset ovat jo pidempään toivoneet koteihinsa pääsisäänkäynnin lisäksi niin sanottua kuraeteistä. Erillisen arkieteisen ansiosta pääeteinen pysyy siistimpänä. Kuraeteisessä elämä saakin näkyä.
Pääsisäänkäynniltä puolestaan vaaditaan aiempaa enemmän. Ennen eteinen oli vain eteinen eikä sille ollut sen suurempia toiveita, mutta nyt myös sen halutaan olevan sisustettu ja viimeistelty.
– Pääeteinen on sisääntulo, jossa on kiva vastaanottaa vieraita ja tulla kotiin. Sinne toivotaan avaruutta, valoa ja tietynlaista näyttävyyttä. Nykyään ihmisille on tosi tärkeää, että säilytysratkaisut on oikeasti mietitty, on lasku- ja istuintasoa.
Laation mukaan tällä hetkellä etenkin pehmeät värimaailmat tekevät tuloaan suomalaisten eteistiloihin.
Jos kodissa on vain yksi eteinen, arki näkyy siellä väkisin jonkin verran. Silloinkin eteisen halutaan kuitenkin olevan paitsi käytännöllinen myös tyylikäs.
Eteisissäkin nähdään enemmän persoonallisia ratkaisuja. Perinteisen peilikaapin sijaan eteisiin esimerkiksi rakennetaan huolella mietittyjä huonekalumaisia kaapistoja, ja peili on usein erikseen. Näyttävissä kaapistokokonaisuuksissa saattaa olla säilytystilan lisäksi muitakin toiminnallisuuksia, kuten istuimia tai laskutasoa. Eteiskaapitkin ovat yhä useammin muun värisiä kuin valkoisia.
Olohuoneista katosivat kirjat – osasta myös tv:t
Suomalaiset ovat kautta aikain panostaneet etenkin olohuoneisiin. Esimerkiksi olohuoneen valaistus on monelle tärkeä. Sinne toivotaan erityisesti epäsuoraa ja muunneltavissa olevaa valaistusta.
Kaikista huoneista olohuone on muuttunut vähiten. Suurin muutos siellä on tavaroiden vähentyminen. Neliöiden määrään se ei ole vaikuttanut, sillä suomalaiset haluavat edelleen, että olohuoneessa on tilaa viettää aikaa yhdessä.
Oleskelutilaan haetaan keveyttä käyttämällä aiempaa enemmän kiinteitä, seinään kiinnitettyjä kalusteita, jotka ikään kuin sulautuvat seiniin.
Kirjahyllyjä sen sijaan ei ole Laation mukaan näkynyt olohuoneissa enää pitkään aikaan. Suomalaisilla kyllä on edelleen kirjoja, mutta ne säilytetään mieluummin suljettujen ovien takana tai erillisessä huoneessa.
”Tv-tasoille ei ole enää juuri tarvetta.
Osa suomalaisista haluaa nyt televisionkin erilliseen huoneeseen piiloon katseilta. Toisille se on edelleen keskeinen elementti olohuoneessa. Tv jakaakin suomalaiset aika lailla puoliksi.
– On ne, joiden arkeen kuuluu yhdessäolo tv:n äärellä, mutta osa haluaa rauhoittaa olkkarin laittamalla tv:n vaikka kirjastohuoneeseen.
Oli televisio sitten missä tahansa huoneessa, se on nykyisin usein seinällä. Se tarkoittaa, ettei tv-tasoille enää juuri ole tarvetta. Olohuoneessa saattaakin olla enää vain sohva ja nojatuoleja.
– Ajatellaan, että siellä voidaan viettää aikaa keskustellen ja rauhoittuen.
Erillisiä takkahuoneita kodeissa ei enää juuri harrasteta. Jos kotona on takka, se halutaan olohuoneeseen.
Olohuone on myös kodin tiloista se, jossa suosittu viherkasviharrastus usein pääsee esiin.
Makuuhuoneisiin halutaan liikkumatilaa
Keittiöiden tapaan myös makuuhuoneiden säilytysratkaisut ovat kokemassa mullistuksen. Yhä useampi haluaa vaatekaappinsa makuuhuoneen sijaan kodinhoitohuoneen yhteyteen. Toiminnallisuuksien on kuitenkin toivottavaa olla yhteydessä toisiinsa, esimerkiksi niin, että päämakuuhuoneesta pääsee kulkemaan vaatehuoneen läpi kodinhoitotilaan, jossa voi olla kaapit lasten vaatteille.
– Ajatellaan, että helpottaa arjen pyykkihuoltoa, kun samalla kun pesee ja viikkaa, voi nostaa vaatteet kaappiin. Sillä vältetään myös sitä, etteivät sotkut ole niin näkyvillä.
Persikkaiset sävyt ovat juuri nyt suosittuja makuuhuoneessa, mutta väritrendit vaihtuvat usein.
Jos vaatekaapit säilytetään makuuhuoneessa, niissä suositaan usein liukuovia.
– Niillä saadaan avattua tiloja, eivätkä ovet ole tiellä.
Kasvanut kiinnostus ja tieto näkyvät myös makuuhuoneissa. Esimerkiksi lattiamateriaaleissa on huomattavasti aiempaa enemmän vaihtelua. Nimenomaan makuuhuoneissa suosituksi on noussut tekstiililaatta.
Väritrendit vaihtuvat tiuhaan, ja niissä ollaan entistä rohkeampia. Tällä hetkellä pinnalla ovat persikkaiset sävyt.
Jättilaattoja kylpyhuoneeseen ja seinäpytty vessaan
– Selkeä muutos kylpyhuoneissa on, että laattakoot ovat kasvaneet, Laatio kertoo.
Laatio kertoo, että vielä runsaat kymmenen vuotta sitten asiakkaat kauhistelivat, jos hän ehdotti vaikkapa 30x60 senttimetrin kokoisia laattoja. Nykyisin 60x60 sentin kokoiset laatat ovat muuttuneet normaaleiksi ja vielä suurempiakin käytetään.
Jättilaattoja halutaan sekä seiniin että lattiaan. Niiden vuoksi niin kutsutut seinänvieruskaivot ovat yleistyneet. Jos lattiakaivon on oltava perinteistä mallia, suomalaiset valitsevat mieluummin toisen ääripään eli minilaatat.
Persoonallisuuden tavoittelu ulottuu hanoihin ja suihkuihinkin. Niihin valitaan yhä useammin esimerkiksi erilaisia metallinsävyjä.
– 10x10 laattakoko tuntuu olevan suorastaan kauhistus, eikä sitä useinkaan voi edes ehdottaa. Se mielletään niin perusjutuksi, ettei sitä haluta.
Persoonallisuuden tavoittelu näkyy hanoja ja suihkuja myöten. Tarjolla on mustaa, kuparia, ruusukultaa ja vaikka mitä värejä.
Ilmavan vaikutelman tavoittelu on erityisen tärkeää vessoissa, kenties siksi, että ne ovat usein pieniä tiloja. Ilmavuutta voi lisätä esimerkiksi jalattomalla alakaapilla. Yhä useampi myös haluaa peilikaapin tilalle tavallisen peilin. Yksi keino lisätä tilan tuntua ovat seinään asennettavat wc-istuimet.
– Kymmenisen vuotta sitten seinä-wc:tä ihmeteltiin ja pidettiin kamalan kalliina, mutta nykyään hinnat ovat tulleet alaspäin ja ne ovat jo vakiintunut ratkaisu suomalaiskodeissa. Niillä saadaan keveyttä ja helpotetaan puhtaanapitoa.
