Paras kotimainen draamakomedia aikoihin! Tänään ensi-iltansa saa sarja, jossa kaikki ovat täräyttävää: huumori, näyttelijät ja käsikirjoitus

Listasimme 3 syytä katsoa Tiina Lymin uutuussarja. Ja kirsikkana kakun päällä: sen näkee ilmaiseksi.

Epätoivoinen ihminen saattaa päätyä epätoivoisiin tekoihin. Sen osoittaa TE-toimiston Annelin hahmo, jota näyttelee Elina Knihtilä.

4.1.2021 18:00

”Meillä hyppäs asiantuntija katolta. Ei, en ole vieressä… En usko, että hengittää, kovin kuolleelta näytti.”

Näin lausuu palveluesimies Anneli Tiainen Uudenmaan TE-toimiston erityistyöllistämisen toimipisteestä soittaessaan hätäkeskukseen. Anneli on juuri nähnyt, kun hänen uupunut alaisensa on tehnyt itsemurhan keskellä työpäivää.

Kohtaus on Sisäilmaa-sarjan ensimmäisestä jaksosta.

Katsoimme Tiina Lymin ideoiman, ohjaaman ja Juha Lehtolan kanssa käsikirjoittaman kolmiosaisen minisarjan. Sarja on parasta draamakomediaa aikoihin – ja siihen on kolme syytä.

1. Niin herkullinen tapahtumapaikka

Anneli (pöydän päässä, Elina Knihtilä) on Sannan (vas. Milka Ahlroth), Pasin (Jarkko Niemi), Kaijan (Sari Siikander), Sepon (Hannu-Pekka Björkman) ja Hannan (Satu Tuuli Karhu) pomo. Annelin pomoja ovat puolestaan Maj-Lis (Satu Silvo) ja Reijo (Pertti Sveholm).

Sisäilmaa sijoittuu työ- ja elinkeinotoimistoon, jota johtaa pikkupomo Anneli (Elina Knihtilä). Miten ihmeessä työvoimatoimisto ei aikaisemmin ole päätynyt suomalaisen tv-sarjan tapahtumapaikaksi – aineksia nimittäin on!

Anneli yrittää tsempata uupuneita työntekijöitään merkityksettömillä tsemppilauseilla ja baklava-leivonnaisilla, mutta eihän siitä mitään tule. Ja miten voisi tullakaan, kun yhden virkailijan pitäisi palvella 400 työtöntä kuukaudessa. Se tekee 15 minuuttia per asiakas.

Anneli on itsekin niin väsynyt ministeriön kehittämiin ”supermahdollistamismalleihin” ynnä muihin korkeammalta taholta tulleisiin innovaatioihin, että harkitsee virkavapaalle jäämistä. Mutta ylemmän virkamiehen painostamana Anneli sinnittelee, suorittaa ja yrittää selviytyä mahdottomasta tehtävästä. Lopulta epätoivoinen Anneli sortuu epätoivoiseen tekoon.

2. Uskomattomat näyttelijät – ja käsikirjoitus

Elina Knihtilä on ilmiömäinen Annelin roolissa. Epätoivo, raivo, hysteria ja pelko näkyvät Knihtilän naamasta niin hyvin, että katsoja saisi tunnelmasta kiinni, vaikka hän ei lausuisi vuorosanoja.

Näyt ja kummitukset piinaavaat Annelia.

Loistava on myös Hannu-Pekka Björkman TE-toimiston asiakaspalvelijan, Sepon, roolissa. Seppo on tehnyt 30-vuotisen uran ja tietää, että kahvitauoistaan kannattaa pitää kiinni vaikka väkisin. Ei ole helppoa Sepolla muutenkaan. Kukaan ei ota tosissaan hänen homealtistumistaan, ja pyllyäkin kutittaa niin maan perkeleesti.

Sarjan kaikki roolihahmot ovat niin tragikoomisia, että katsoja ei voi kuin kiittää Lymiä ja Lehtolaa tarkkanäköisyydestä. Ilahduttavaa on sekin, että pääroolin lisäksi moni keskeinen rooli on kirjoitettu keski-ikäiselle naisoletetulle.

Kaija (Sari Siikander) yrittää lievittää stressiä röökaamalla. Henkilökohtaisessa elämässä voimia vie suhde varattuun mieheen.

3. Oivaltavaa yhteiskuntakritiikkiä

”Mitä me noita kurssitetaan, kun ei ne kuitenkaan työllisty? Me vaan ylläpidetään näitä rakenteita.” Tällaiset sanat lausuu sarjan hiljainen, tunnollinen ja sydämellinen asiakaspalvelija Eelis (Juho Milonoff) ennen kuin päätyy hyppäämään katolta.

Sarja osoittaa työvoimapolitiikan epäkohtia ja saa katsojan pohtimaan järjetöntä byrokraattisuutta.

Musta huumori naurattaa – ja kenties myös itkettäisi, jos kohtalot eivät olisi niin traagisia. Ja jos ne eivät liippaisi niin läheltä todellisuutta.

Loppua kohti katsoja saattaa myös yllättyä – sen verran överiksi sarja nimittäin menee. Ja se on ihan mahtavaa!

Sisäilmaa ma 4.1. – ke 6.1. kello 21.00 / 20.55, TV1. Sarja on katsottavissa myös Yle Areenassa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?