Tiedätkö, mitä ”Tuli kuin Manulle illallinen” tarkoittaa? Se ja nämä 12 muuta sanontaa saavat pään pyörälle - Vapaalla - Ilta-Sanomat

Tiedätkö, mitä ”Tuli kuin Manulle illallinen” tarkoittaa? Se ja nämä 12 muuta sanontaa saavat pään pyörälle

Oi, miten hieno kieli meillä onkaan! Mutta on suomen kielessä myös varsin erikoisia sanontoja, joiden merkityksestä ei aina ota selvää.

Emme tiedä, tuliko tässä Manulle illallista, mutta ainakin iso limppu tuli.­

24.10. 20:00

1. Tuli kuin Manulle illallinen

Oletko kuvitellut, että Tuli kuin Manulle illallinen -sanonnalla viitataan presidentti Mauno Koivistoon? Tämä johtopäätös on looginen, mutta ei oikea.

Sanonnan onnekasta Manua tai manua on ruodittu useilla keskustelupalstoilla ja esimerkiksi Kielikellon artikkelissa.

Kielikello tietää kertoa, että Jukka Parkkinen on pohtinut sanonnan merkitystä kirjassaan Aasinsilta ajan hermolla. Parkkinen on päätynyt tulokseen, ettei manu ole erisnimi, vaan yleisnimi, joka tarkoittaa ammattimiestä tai mestaria.

Manu-sanalle löytyy myös toinen selitys. Suomen sanojen alkuperä -sanakirjan mukaan se tarkoittaa taitavaa, etevää, kykenevää.

2. Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa

Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa -sanonnasta on monenmoisia spekulaatioita. Kysy kirjastonhoitajalta -viestiketjussa on pohdittu näinkin villejä:

”Liittyisikö metsästykseen? Eli vasta, kun saalis on kaadettu tai lintu pudonnut oksalta, voi nuolaista huuliaan, kun miettii, minkä aterian siitä saa.”

”Arvaan, että voisi liittyä mahlan valutukseen. Ei kannata sitä runkoa nuolla vaan odottaa, että mahlat valuu keräysastiaan.”

”Voisiko liittyä lypsämiseen? Ei lähdetä niitä utareita nuolemaan, vaan tiputellaan maidot astiaan ja nautitaan sitten, kun homma on hoidettu loppuun.”

Näistä mikään tuskin pitää paikkansa. Se kuitenkin tiedetään, että sanontaa on käytetty nykymuodossaan ainakin 1870-luvulta alkaen. 1700-luvulla sanontaa on Kotimaisten kielten keskuksen mukaan käytetty muodossa Älä ennen nuole cuin tipahta.

Sanonnan alkuperä on epäselvä, mutta niin on myös sen merkitys – ainakin jos sen liittää jäätelönsyöntiin. Jätskiähän pitää nimenomaan nuolaista ennen kuin se tipahtaa eli alkaa sulaa ja valua käsille.

3. Vettä tulee kuin Esterin perseestä / sataa kuin Esterin perseestä

Kuka on tämä vettä tihkuva Esteri? Todennäköisesti ei kukaan.

Nimittäin erään teorian mukaan sanonta on voinut tulla siitä, että 1900-luvulla Saimaalla seilasi Ester-niminen siipiratasalus, joka ruiskutti vettä runsaasti. Tätä teoriaa ei kuitenkaan pidetä todennäköisimpänä.

Aamulehti perehtyi muutama vuosi sitten Esterin perseestä -sanontaan ja keksi sille neljä selitystä. Yksi niistä on se, että se on vain hauska sanonta.

Väite perustuu Anna Idströmin suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen pro gradu -työhön Taivaaseen liittyvien kielikuvien taustan variaatioista vuodelta 2005.

– Uusia ilmauksia keksitään myös huvin vuoksi. Ihmisillä on tarve kauniiseen, vitsikkääseen tai ylipäänsä viihdyttävään ilmaisuun. Esimerkiksi suomen kaatosadetta tarkoittava idiomi sataa kuin Esterin perseestä näyttäisi olevan olemassa pelkästään hauskuuden ja värikkään ilmaisun takia, Idström kirjoittaa gradussaan lehden mukaan.

4. Pyörii kuin puolukka pillussa

Kenties sanonnalla ”pyörii kuin puolukka pillussa” on sama tausta kuin Esterin perseellä. Ehkä joku on vain päästänyt sen suustaan ja sanonta on jäänyt elämään sen värikkyyden takia.

Kovat p-kirjaimet putkahtavat suusta pontevasti, mutta kovin uskottavia spekulaatioita ei sanonnan varsinaisesta alkuperästä tahdo löytyä.

Vaikka on sanontaa tosin pohdittu internetissä. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -sivustolla eräs kommentoija väittää, että 1600-luvulla pillu-sana olisi tarkoittanut tarvekalua, jolla puolukoista sai eroteltua roskat. Kommentoijan mukaan tässa laitteessa puolukat pyörähtelivät.

Myös näitä sanontoja ihmettelemme:

5. Vakka kantensa valitsee / sopivat yhteen kuin vakka ja kansi

Tarkoittaako tämä..

a) ...että ne ovat samasta materiaalista, samanvärisiä ja samanoloisia asioita, jotka sopivat yhteen?

b) Vai viittaako sanonta siihen, että pitää olla kaksi erilaista palaa, jotka täydentävät toisiaan?

6. Rakkaudesta se hevonenkin potkii

Miten niin muka? Eihän rakkaudessa potkita.

7. Yrittänyttä ei laiteta ja...

8. ...parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla

Nämä ovat esimerkkejä sanonnoista, jotka moni saattaa ymmärtää väärin, koska vanhoissa sanonnoissa on nykyihmiselle vieraita sanoja.

Yrittänyttä ei laiteta. (laiteta = moitita)

Parempi pyy pivossa (ei pipossa) kuin kymmenen oksalla. (pivo = koura)

9. Otan takkini ja lähden

Missä tilanteessa tämä pitäisi sanoa? Silloin, kun on vihainen, mutta toteaa parhaaksi poistua paikalta ennen kuin lausuu jotain, mitä myöhemmin katuisi?

Ja nämä sanonnat taas ovat ihan hevonkukkua:

10. Mikä ei tapa, vahvistaa

Sananparsi voi olla totta esimerkiksi ihmisen vastustuskyvyn kehittymisessä. Mutta mietipä hetki vaikkapa sotien veteraaneja ja heidän mielenterveyttään. Monen kohdalla vaikeudet eivät tosiaan vahvistaneet.

11. Sitä saa, mitä tilaa

Jokainen, joka on saanut ravintolassa eteensä väärän annoksen, tietää tämän vääräksi.

12. Ahneella on paskainen loppu

Suomessa ja ympäri maailman tuloerot kasvavat jatkuvasti ja hyvinvointi jakautuu vahvasti elintason mukaan. Valitettavasti tämäkään ei siis näyttäisi pitävän paikkaansa.

13. Kyllä räkänokastakin mies tulee, muttei tyhjännaurajasta

Miten mieheksi edes tullaan? Jokainen, joka määrittelee itsensä mieheksi, sitä myös on.

Luetuimmat

Tuoreimmat Me Naiset