Miksi miesten polkupyörissä on tanko, mutta naisten ei? Ikuisuuskysymykseen saatiin nyt vastaus - Vapaalla - Ilta-Sanomat

Miksi miesten polkupyörissä on tanko, mutta naisten ei? Ikuisuuskysymykseen saatiin nyt vastaus

Helkaman toimitusjohtajan Tero Valtosen mukaan pyörien jaottelu naisten ja miesten fillareihin on tapa, joka on vain jäänyt elämään.

Myös vihreiden kansanedustaja Satu Hassi polki naisten pyörällä vuoden 1999 hallitusneuvotteluihin. Kassikin näyttäisi pysyneen ohjaustangossa omalla paikallaan!­

17.9.2020 18:00

Oletko muuten miettinyt, miksi miesten ja naisten pyörät ovat erilaisia?

Jo ala-asteella se opittiin: pojilla on poikien pyörät ja tytöillä tyttöjen. Eikä homma muuttunut vuosien karttuessa: naisten pyörämalleissa runko on edelleen matalalla ja miesten malleissa korkealla.

Soitimme Helkaman toimitusjohtajalle Tero Valtoselle ja selvitimme, miksi naisilla ja miehillä on omat pyörämallinsa. Löytyykö taustalta kenties jokin psykofyysinen selitys?

– Todellisuudessa sillä, mikä pyörämalli kenellekin sopii, ei ole mitään tekemistä pyöräilijän sukupuolen kanssa. Kyse on ennemminkin siitä, millaisella pyörällä on totuttu ajamaan ja mihin käyttötarkoitukseen sitä ollaan ostamassa, Valtonen kertoo.

Historian havinaa

Valtosen mukaan se, että pyörien malleja lajitellaan edelleen naisten ja miesten pyöriksi, juontaa juurensa historiasta: pyörä on alkujaan ollut suorarunkoinen, ja sitä ovat ajaneet lähinnä miehet.

– Helkaman pitkän linjan työntekijöiden mukaan runko on ollut korkealla, jotta miehet ovat voineet laskea sen päälle työsalkkunsa. Aikoinaan runkoon kiinnitettiin kuulemma jopa salkkupidikkeitäkin.

Kun naisetkin lopulta tarttuivat pyörää sarvista, madallettiin runkoa käytännön syistä.

– Siihen aikaan naiset kulkivat lähinnä hameissa, joten pyörät suunniteltiin heille siten, ettei jalkaa tarvitse nostaa niin korkealle. Naiset olivat myös keskimääräisesti miehiä lyhyempiä, joten runkoa madallettiin, jotta naisetkin pystyisivät seisomaan pyörän päällä, Valtonen sanoo.

Maailma muuttuu

Valtosen mukaan puhumme edelleen miesten ja naisten pyöristä, koska olemme tottuneet siihen jaotteluun. Hän kuitenkin lisää, että asenteet ovat mahdollisesti muuttumassa, sillä uusi sukupolvi ostaa pyörämalleja välittämättä niiden sukupuoliluokituksista.

– Jopoja, jotka voidaan rungon perusteella luokitella naistenpyöriksi, ostavat sekä miehet että naiset. Ja sitten taas maastopyörien kohdalla naiset ostavat enenevissä määrin ”miesten” malleja, osittain myös siksi, että niitä on huomattavasti enemmän tarjolla.

Valtonen lisää, että etenkin uusimmissa sähköpyörämalleissa muuttunut ilmapiiri näkyy, sillä suurin osa niistä on unisex-malleja eli tarkoitettu sekä miehille että naisille.

Valtosen korostaa, ettei rungon korkeus itsessään vaikuta pyörän nopeuteen tai ketteryyteen. Sen sijaan se voi vaikuttaa käyttömukavuuteen pyöräilijän mieltymyksistä riippuen.

– Kaupunkipyöräksi tarkoitettu pyörä on ominaisuuksiltaan sama, on runko sitten ylhäällä tai alhaalla. Toiset tykkäävät, kun runko on korkealla ja toiset puolestaan, kun se on matalalla.

Suomalaiset ostavat liian isoja pyöriä

Sukupuoliluokituksien sijaan Valtonen kehottaa valitsemaan pyörän oman käyttötarkoituksen, pituuden, painon ja tottumusten mukaan.

– Tärkeintä on, että pyörällä on hyvä ajaa ja että sen päällä pystyy myös seisomaan kunnolla. Suomalaiset ostavat usein liian isoja pyöriä, joissa tanko on liian korkealla jalkojen pituuteen nähden.

Valtosen mukaan pyörä kannattaa aina valita ammattilaisen avustuksella, sillä sen sopivuuteen vaikuttavat pienetkin seikat aina selän pituudesta istuinluiden leveyteen.

– Pyörään, joka istuu kaikkialta muualta paitsi satulasta, saatetaan esimerkiksi vaihtaa leveämpi tai kapeampi istuin, jotta satulassa istuminen olisi mahdollisimman miellyttävää. Näissä asioissa osaavat auttaa vain ammattilaiset.

Juttu on julkaistu alun perin Me Naisten sivuilla elokuussa 2019.

Kerro meille, mikä mietityttää!

Oletko muuten miettinyt -juttusarjassa etsimme vastaukset askarruttaviin kysymyksiin. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen eveliina.linkoheimo(at)sanoma.com.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?