150 sanan jättilista paljastaa, millaiset sanat raivostuttavat suomalaisia – löydätkö inhokkisi tästä joukosta? - Vapaalla - Ilta-Sanomat

150 sanan jättilista paljastaa, millaiset sanat raivostuttavat suomalaisia – löydätkö inhokkisi tästä joukosta?

Sana on vapaa! Annoimme suomalaisten kertoa omin sanoin, mitkä suomen kielen sanat heitä ärsyttävät kaikkein eniten.

5.9. 22:00

Suomen kieli muuttuu jatkuvasti. Kieleemme pesiytyy vuosittain uusia muotitermejä, anglismeja tai svetisismejä. Osaa suomalaisista sanatulokkaat ärsyttävät niin paljon, että inhokkisanojen kuuleminen voi nostaa ihokarvat pystyyn ja aiheuttaa hampaiden kiristelyä.

Me Naiset kysyi lukijoilta, mikä suomen kieleen pesiytyneistä sanoista on kaikkein ärsyttävin. Me Naisten esiraati valitsi äänestyksen 54 rasittavaa sanaa, joiden lisäksi lukijat saivat kertoa vapaasti omista inhokeistaan. Kyselyyn saapui 10 860 vastausta.

Esiraadin valitseman 54 sanan joukosta ylivoimaisesti ärsyttävin oli lukijoiden mielestä läpändeeros.

– Se puistattaa. Se on kuin sanojen pieruvitsi, eli se ei miellytä edes sen keksijää, kuvaili yksi lukija.

Toiselle sijalle ylsi siirappinen rakkauspakkaus, kolmanneksi eniten ärsyynnystä aiheuttaa broilerin lempinimi broisku.

Nyt annamme äänen lukijoiden omille inhokkisanoille. Jokerivastauksia kyselyyn tuli yli 2 000 kappaletta, joiden joukosta poimimme 150 suomalaisia ärsyttävää sanaa. Sanat luetellaan satunnaisessa järjestyksessä, mutta ylivoimaisesti eniten mainintoja keräsivät sanat masuasukki, niinku, juurikin ja ketä.

  1. Palastella. ”Se on pilkkoa! Piste.”

  2. Oikeesti. ”Käytetään ihan turhana etusanana, kun jotain asiaa yritetään korostaa liikaa.”

  3. Niinku. ”Tämä täytesana on puheessa ärsyttävin suomenkielen sana. Se paljastaa ajatusten epämääräisyyden ja saa epäilemään puhujaa. Jopa koulutetut henkilöt änkyttävät haastatteluissa.”

  4. Avokki, kun tarkoitetaan avopuolisoa. ”Avokista tulee mieleen sana vajakki.”

  5. Nopeiten. ”Vaikka jopa kielitoimisto on sen hyväksynyt, kuuluu se silti olla nopeimmin.”

  6. Zucchini tai zukkini. ”Se on KESÄKURPITSA.”

  7. Monsteri. ”Suomenkielessä on hieno, vahva alkuperäissana hirviö, mutta joku suomentaja aikoinaan väänsi englanninkielisen lastenelokuvan suomenkieliseksi nimeksi Monsterit Oy ja niin sana pääsi livahtamaan suomalaisten käyttöön. Harmi.”

  8. Ketä, kun pitäisi sanoa kuka. ”Aivan uskomattoman huonoa suomen kieltä ja ottaa korviin enemmän kuin mitkään sanaväännökset, koska kyse on täysin väärästä persoonamuodosta! Ihmisen älykkyysosamäärä tipahtaa omissa silmissäni, kun kuulen ketättelyä.”

  9. Enään. ”Se on yksinkertaisesti vain huonoa kielenkäyttöä, ja ärsyttää niin megalomaanisesti.”

  10. Juurikin ja juurikin niin. ”Mitä tuo 'kin' tuolla tekee? Tietynlaiset tyypit tuota käyttää viisastellessaan. Kun kuulen sen, koko kehoni reagoi.”

  11. Jytky. ”Se on ärsyttävistä ärsyttävin.”

  12. Jaxuhali. ”Sana on ärsyttävä, koska sitä viljellään joka paikassa ja se on menettänyt alkuperäisen positiivisen sävynsä.”

  13. Rispektii. ”Joko suomea tai englantia, eikä noin pahan näköisesti englannin sana suomalaisittain, ja vielä helsinkiläisittäin viimeisessä tavussa!”

  14. Muija. ”En siedä, jos naista kutsutaan muijaksi. Kuulostaa halvalta.”

  15. Elikkäs. ”Ärsyttävä varsinkin asiakaspalvelijoiden käyttämänä, kohteliaan puheen sijaan kiekastaan että elikkäs!”

  16. Masuasukki. ”Voiko olla oksettavampaa? Haluatko ihan oikeasti puhua syntymättömästä lapsesta kuin jostain loisesta? Tulee mieleen Alien-leffat. Raskaana olevat naiset, nyt järki käteen. Ymmärrän, että olette täynnä onnea ja rakkautta, mutta voisiko sitä sikiötä kutsua vaikka vauvaksi?”

  17. Hulvaton. ”Iltapäivälehtien kylvämä sana otsikoissa, joka takaa, ettei jutussa ole mitään hauskaa.”

  18. Kera. ”Eniten ärsyttää, kun jotain tehdään 'kera ukkokullan'. Yleensä tällä yritetään tehdä tylsästä Facebook-päivityksestä jotenkin hohdokkaampi.”

  19. Nahkayksiö. ”Oksettava sana raskaana olevan mahalle.”

  20. Paituli. ”Herranjumala. Inhottava hellittelynimi yöpaidalle. Miksei voi sanoa yöpaita, yöpuku tai pyjama? Jo sanan kirjoittaminenkin tekee pahaa.”

  21. Limukka. ”Mieluummin vaikka se limppari, limukka on kaikkein kamalin.”

  22. Kontaktoida. ”Ei hemmetti. Miksei voi sanoa, että ottaa yhteyttä?”

  23. Kymysys. ”Miksei voi sanoa, että kysymys?”

  24. Kaxneljäseittämän. ”Ärsyttää, kun joku selittää tekevänsä jotain 'kaxneljäseittemän'. Miks ei voi sanoa, että koko päivän tai aina.”

  25. Rajapinta. ”Älytön käännössana, josta ei lopulta ymmärrä mitään. Sitä viljellään joka puolella, vaikka sana ei välttämättä sovi edes yhteyteen.”

  26. Muksa. ”Tulee mieleen, että ketä pitäisi muksauttaa? Kun tuttu kirjoittaa somessa muksasta typäivästään, mietin, ettei häntä ole älyllä pilattu. Murteet on jees, mutta moinen on silkkaa kielen pilaamista.”

  27. Exä ja nyxä. ”Tuli melkein oksennus. kun kuulin työkaverin käyttävän näitä sanoja.”

  28. Kuumottava. ”Yök, mikä muotisana.”

  29. Haastava. ”Suomen kielessä on olemassa hyvä ja kaunis sana 'vaikea'. Sitähän haastavalla tarkoitetaan, mutta ei haluta käyttää vaikea-sanaa. Haastava kuulostaa positiivisemmalta: kun joku on haastavaa, me otamme haasteen vastaan ja selviämme siitä. Konsulttijargonista on tullut arkipäiväistä.”

  30. Tunteroinen eli tunti. ”Tätä ei tarvitse edes perustella, eihän?”

  31. Periaatteessa. ”Kaikkea perustellaan puhekielessä:'Periaatteessa kyllä'. Kysymykseen: 'Entäpä käytänössä?', saa pitkiä katseita ja leimautumisen niuhottajaksi.”

  32. Arska, kun puhutaan auringosta. ”Aurinko on niin mukava sana, arska kuulostaa kamalalta.”

  33. Äijä. ”Mikään, siis ei mikään, ole ärsyttävämpää ja luotaantyöntävämpään kuin äijä-alkuiset asiat, kuten äijäparkki, äijäjooga, äijäkokkauskerho. Hermostun joka kerta, kun joku erehtyy sanomaan minua äijäksi.”

  34. Nextillä levelillä. ”Ollaan kai jollain tasolla? Suomen kieli on kaunista, en ymmärrä miksi aikuisetkin käyttävät näitä englannin väännöksiä. Miksei voida sanoa, että seuraavalla tasolla?”

  35. Meikämandoliini. ”En tiedä miksi, mutta sana on kamala ja mielenkiinto menee heti jokaista kohtaan, joka tuota sanaa käyttää.”

  36. Jäätävä. ”Kaikki on nykyään jäätävää: jäätävä vastaus, jäätävä kuitti, jäätävä laukaus…”

  37. Pippelieläin, kun puhutaan poikalapsesta. ”Ihan oikeasti. Siinä on vain kaikki niin väärin.”

  38. Koikku tai koissu, kun puhutaan koirasta. ”Ihan hirveä lässytysnimi.”

  39. Pitkähihainen t-paita. ”Ei sellaista ole olemassakaan, kuten ei pitkälahkeisia sortsejakaan.”

  40. Öky. ”Siis ökyauto, ökyasunto...”

  41. Porukat, kun puhutaan vanhemmista. ”Eräs nelikymppinen tuttavani on olevinaan ikiteini, kun puhuu porukoista tarkoittaen ikääntyneitä vanhempiaan.”

  42. Lomille lompsis. ”Odotan kauhulla kesää ja Facebook-kavereiden päivityksiä. Voitaisiinko tästä termistä jo luopua?”

  43. Makoisa. ”Jotenkin sievistelevä sana. Sen on kai tarkoitus kuvata jotain, mikä maistuu tai tuntuu hyvältä, mutta saa otsasuonet pullistumaan.”

  44. Aivopieru. ”Järkyttävä sanahirviö. Kuulostaa inhottavalta.”

  45. Kokoustaa. ”Siis osallistua kokoukseen. Ihan typerä sana.”

  46. Teeppari eli t-paita. ”Iskee suoraan kiukkuhermoon.”

  47. Jumppaus. ”Siis se, kun jotain asiaa työstetään yhdessä. Nykyään asioita jumpataan. Yök.”

  48. Huikea ja huikee. ”Nykyään kaikki on huikeeta. Sanaa viljellään estottomasti joka tilanteessa ja siksi se on kokenut täydellisen inflaation. Tämä tuntuu olevan erityisesti urheilutoimittajien ainoa positiivinen adjektiivi. Miksei voida sanoa, että mahtava?

  49. Hiinä ja hiinä. ”Argh! Ei kaipaa perusteluja.”

  50. Pitkällä juoksulla. ”Idioottimainen suora suomennos englannin ilmaisusta in the long run.”

  51. Värimaailma. ”Verenpaine nousee joka kerta, kun sisustusarkkitehdit mainostavat kämppiä Suomen kaunein koti -ohjelmassa.”

  52. Särki, kun pitäisi sanoa rikki. ”Lasi ei voi mennä särki. En kestä!”

  53. Napostella. ”Sana oksettaa.”

  54. Kokonaisvaltainen. ”Ei tarkoita yhtään mitään. Sana on levinnyt kulovalkean tavoin eri aloille – tulee mieleen sopulilauma, joka halua antaa itsestään fiksumman vaikutelman.”

  55. Trombi. ”Suomen kielessä on omakin sana: pyörremyrsky. Tulen oikeasti vihaiseksi, kun säätieteilijät yrittävät korostaa fiksuuttaan vieraskielisillä sanoilla.”

  56. Skumppa. ”Juomalle on olemassa ihan hyvä suomalainenkin sana. Kuulostaa ärsyttävältä, kun savoa puhuvat hesalaiset juovat skumppaa.”

  57. Etupylly. ”Aivan kaamea nimitys pimpsalle. Kun kuulen aikuisten ihmisten suusta tällaisen lapsellisen, sievistelevän eufemismin, en voi enää ottaa kyseistä ihmistä tosissani.”

  58. Pateettinen, kun tarkoitetaan säälittävää. ”Englannin kielen sana pathetic sekoittaa ihmisiä. Pateettinen tarkoittaa mahtipontista tai paatoksellista. Turha sana, joka aiheuttaa sekaannusta.”

  59. Smuuti eli smoothie. ”Huonosti lausuttua englantia naamioituna suomeksi. Todella ärsyttävää!”

  60. Kustantaa. ”Moni bloggari käyttää sanaa kertoessaan, mitä ostokset maksoivat. Niin ärsyttävää.”

  61. Agenda. ”Siis se, kun agendalla on jotain. Kuulostaa tärkeilevältä.”

  62. Lähäri, kun puhutaan lähihoitajasta. ”Mieleen assosioituu läähättäjä tai lähentelijä; lyhäri eli lyhennelmä jostain, vähättelevä, alamittainen. Kertakaikkisen ruma sana.”

  63. Klappu. ”Ainakin jossain satakunnan alueella käytetty murresana, tarkoittaa lappua. Jotenkin särähtää korvaan tosi paljon, vihaan tätä sanaa intohimoisesti.”

  64. Ruikkari eli ruisleipä. ”Neukkari, muikkari ja ruikkari, kaikki yhtä hirveitä.”

  65. Toki. ”Kaiken maailman asiantuntijoiden töksähtävä pätemissana.”

  66. Persu. ”Kuulostaa kirosanan ja ulostamisen risteytykseltä.”

  67. Tavallaan. ”Tekipä mitä tahansa, aina hoetaan että tavallaan.”

  68. Metukka. ”Ei meetvurstikaan mikään nätti sana ole, mutta metukka on kamala.”

  69. Halpuutus ja halpuutettu. ”Joku voi olla halpa, halvempi tai halvin, mutta tavaroita ei voi halventaa. Milloin tästä on tullut sana? Miksei ”hinnan alentaminen” kelpaa?”

  70. Stalkata. ”Se on niin kökköä slangia, että pahaa tekee.”

  71. Tavan. ”Onko niin vaikeaa sanoa 'tavallinen'? Onko se liian pitkä sana?”

  72. Kläppi tai läppi. ”Tarkoittaa lappilaisten lasta. Olin itse kläppi ja inhosin sanaa yli kaiken. En ole koskaan sanonut omia lapsiani kläpeiksi.”

  73. Vittu. ”Tätä täytesanaa kuulee eniten. Onko mitään ärsyttävämpää kuin se, että joku lisää sanan joka väliin?”

  74. Ruuhkavuodet. ”Yritetään saada kuulostamaan hienolta se, että raahaa itsensä töihin, lapset tarhaan ja käy ruokakaupassa ennen kotiin tuloa.”

  75. Okka. ”En edes tiedä, mitä se tarkoittaa, okei-sanaa vai? Ei kuulu suomalaiseen sanastoon.”

  76. Leipasta. ”Tarkoittaa siis samaa kuin leipoa. Junttimainen sana, joka fuusioituu strömsöömäiseen helppoon lifestyleen. Tulee mieleen lyöminen, ei leivonta.”

  77. Pimpsukka. ”Ihottava sana naisen sukupuolielimille.”

  78. Normi. ”Silloin, kun sitä käytetään normaali-sanan sijaan, vaikka normi tarkoittaa sääntöä tai vastaavaa.

  79. Öbauttiarallaa, abauttiarallaa, pauttiarallaa ja palttiarallaa. ”Jos palaverissa esitellaan jotain ja käytetään ko. sanaa, ihmisen vakuuttavuus sulaa pois saman tien.”

  80. Aimi. ”Englannin aim eli tähdätä. Nuoriso käyttää englanninkielisiä sanoja, mutta sanoo ne kuin ne kirjoitetaan. Nettipeleissä pojat puhuvat, että 'mulla oli huono aimi'. Myös tubettajat käyttävät sanaa.”

  81. Sairaan. ”Sairaan kiva, sairaan hieno. Voi hyvä tavaton! Sairas on sairas eli huono asia, 'sairaan hyvä' kuulostaa typerältä.”

  82. Takaata. ”Kun joku tulee takaata – siis mistä? Ei ole olemassa sellaista suuntaa kuin takaata.”

  83. Sleep-oveerata. ”Siis yökyläillä! Käsittämättömän turha ja ärsyttävä sana, miksei voida käyttää suomenkielistä?”

  84. Ottaa koppi. ”Typerä ilmaisu. Etenkin pääkaupunkiseudulla tätä kuulee jatkuvasti.”

  85. Kenkulit. ”Ne on kengät! Lyhyt ja ymmärrettävä sana, mutta sekin pitää vääntää lässytilääksi. Pahinta on, että sana esiintyy aikuisten ihmisten kirppismyynti-ilmoituksissa ja arkikäytössä.”

  86. Innovaatio eri muotoineen ja yhdyssanoineen. ”Sanan tarkoitus on kokenut täydellisen inflaation. Tätä hoetaan firmoissa ja kouluissa luullen, että kaikki ovat oman elämänsä elonmuskeja.”

  87. Ihanuus. ”Esimerkiksi Facebookin myyntiryhmissä käytetään tätä joka toisessa ilmoituksessa: 'Tää ihanuus lähtisi uuteen kotiin!' Myös eläimet ovat ihanuuksia: 'Katsokaa mikä ihanuus muutti tänään meille'.”

  88. Yöppäri ja teeppari. ”Siis yöpaita ja t-paita. Miksi, oi miksi näitä pitää käyttää?”

  89. Pöhinä. ”Oli jossain vaiheessa trendikäs ilmaus, vaikkei kellään ollut yhteistä käsitystä siitä, mitä sanalla tarkoitetaan tai mihin sillä pyritään. Kunhan vain pöhistään.”

  90. Äiskä, iskä ja äippä. ”Kuulostavat mielestäni vähätteleviltä. Eniten ärsyttää, kun äidit puhuvat itsestään äippänä kolmannessa persoonassa.”

  91. Isimies. ”Somessa tätä viljellään paljon ja aina se ärsyttää. 'Isi' riittää hyvin.”

  92. Voikkuleipä tai voikkari. ”Inhottavaa söpöstelyä!”

  93. Aikuistenoikeesti. ”Etenkin, kun siitä tehdään yhdyssana.”

  94. Moikkis. ”Jos aikuinen ihminen tervehtii ensitapaamisella näin, oletan että hänellä on vikaa korvien välissä.”

  95. Vetää. ”Oli se mitä hyvänsä, niin nykyään se on vetämistä. Onko liian vaikeaa sanoa, että joku laulaa, hiihtää tai esiintyy? Vain elämää -ohjelmassakin ne aina vetävät.”

  96. Biisi. ”Kukaan ei enää esitä laulua, kappaletta tai sävelmää tai edes laula, vaan aina 'vedetään biisi'. Virret ovat varmaan ainoita lauluja, joita ei tituleerata biiseiksi.”

  97. Loppupeli. ”Ärsyttää, kun urheilu- tai pelitermi on otettu käyttöön muualla kuin urheiluselostuksessa. Joka keski-iän ylittäneet ihmiset käyttävät tätä arkipuheessa: 'Sit loppupeleissä seisoin siinä kassalla ihan tyhmänä.' Missä hiton loppupeleissä? ”

  98. Sikamakee. ”On ollut käytössä jo niin kauan, että eikö tämän voisi jo haudata?”

  99. Omnom. ”Ällöttävä ilmaus, jonka käyttö minkä tahansa herkullisen kuvan tai ruuasta puhumisen yhteydessä on oksettavaa.”

  100. SOS. ”Yleensä pissisten suosiossa. Todella rasittavaa, että sanaa käytetään aivan liian usein sitä tarkoittamatta. Sanasta on tullut merkityksetön hokema.”

  101. Tarjoilla. ”Siis kun puhutaan vaikka laulun esittämisestä. Jollain Vain elämää -kaudella artistit hokivat tätä jatkuvasti: 'Sä niin tarjoilit meille ton biisin!' Ylikäyttö ärsyttää.”

  102. Kaa. ”Ilmeisesti muunnos sanasta kanssani. Muistan, kun omat lapset oppivat tämän sanan päiväkodissa 90-luvulla. Ei kuulosta hirveän välkyltä aikuisen suusta. Jos joku ei jaksa sanoa 'tuletko kanssani', niin menköön yksin.”

  103. Kaunotar. ”Sitä viljellään ihan liikaa lehdissä. Toki useat naiset ovat kauniita ja heitä saa sellaisiksi sanoa, mutta se kaunotar liitetään jokaisen lyylin nimeen. Kohukaunotar on kaikista pahin.”

  104. Jännän äärellä. ”Kun keskustellaan tai jotain tapahtuu, ollaan jännän äärellä. Mitähän sekin on.”

  105. Ongelmatiikka. ”Ei ongelma tai problematiikka, vaan joku ihmeellinen väännös. Saa puhujan kuulostamaan tärkeilevältä.”

  106. Kyssäri. ”Tapahtumajärjestäjänä työskennellessäni tuli allergia sähköposteihin, jotka sisälsi "vielä pari kyssäriä". Argh!”

  107. Itse asiassa. ”Ärsyttää, kun tätä hoetaan joka välissä, etenkin sisustusohjelmissa. Kuunnelkaa vaikka.”

  108. Hahmo, kun puhutaan ihmisestä. ”Ihmisiä ne ovat, eivätkä mitään epämääräisiä hahmoja!”

  109. Onnea ponnea. ”Niin typerää.”

  110. Mättö. ”Kertoo minusta jotain ruuan arvostuksesta, tai sen puutteesta.”

  111. Kikki ja kikkiliivi. ”Ainakin Pohjanmaalla laajasti viljelty vastine rinnalle/tissille. Miehen sanomana varma tapa saada nanosekunnissa aikaan naiselle aivoverenkierron häiriö, tärykalvosyöpä sekä kaikkien seksihalujen katoaminen vuosiksi eteenpäin.”

  112. Palellaan, puhelun lopuksi. ”Palataan tai palaillaan on OK, mutta palellaan tarkoittaa jotain muuta.”

  113. Lupsakka. ”Kun joku kuvailee itseään lupsakaksi, niin puistattaa heti. Aikoinaan Napakymppi oli täynnä 'lupsakoita' kisailijoita. Jo silloin, lapsena, sana ällötti.”

  114. Rollo, kun tarkoitetaan Rovaniemeä. ”Minua ei tässä elämässä ja maailmassa ärsytä oikeastaan mikään muu asia paitsi Rollo-sana.”

  115. Tisulit, masuli, pupuilu ja pottailu. ”Siis masuasukin lisäksi. Hormonihuuruisten mammojen sanasto puistattaa.”

  116. Hanipupu. ”Ihan järkyttävän ärsyttävä hellittelynimi, varsinkin jos sitä käytetään julkisesti.”

  117. Nättimys. ”Miksei voi sanoa, että kaunis tai nätti? Jostain syystä sana saa niskakarvat pystyyn.”

  118. Härkis, nyhtöpossu- ja kaura. “Tekemällä tehtyjä nimiä. Jää ostamatta, sanat eivät herätä ruokahalua.”

  119. Turpea. ”Yksinkertaisesti ruma sana. Onneksi sitä ei usein kuule.“

  120. Pesaista. ”Eli pestä. Hutiloiden tehty pesu. Karvat nousevat pystyyn, kun joku sanoo että 'pesaisi kädet'.”

  121. Samppakalja. ”On vain niin maalaista ja 80-lukua.”

  122. Toksinen. ”Korvaa suomen kielen sanat 'myrkyllinen', 'haitallinen' tai 'vaarallinen'. Ärsyttävä muotisana, jota tungetaan joka paikkaan. Toksinen maskuliinisuus, toksinen työyhteisö, toksinen feminiinisyys, toksinen positiivisuus jne.”

  123. Välikuolema. ”Nipistää omaan hermoon, typeristä sanoista typerin.”

  124. Konneksön. ”Meillä on kaunis oma kieli. Vierassanat ärsyttävät ja etäännyttävät. 'Meilloli heti alussa niinku tosi diippi konneksjön' – mitä vikaa on yhteys-sanassa?

  125. Tasan. ”Uutiskieleen tullut tasan-sanan käyttö ärsyttää. 'Tänään on kulunut tasan vuosi' tai 'tasan 10 vuotta'. Tasan-sana ei anna mitään lisämerkitystä asialle.”

  126. Pinna, kun tarkoitetaan prosentteja tai pisteitä. ”Tosi ärsyttävä. Tulee olo, että puhujalla on turhan huoleton asenne.”

  127. Matka, kun voi sanoa kokemus. ”Siis silloin, kun kerrotaan jostakin mitä on tehnyt tai missä on ollut mukana. Idolsissa ja muissa vastaavissa formaateissa kysytään aina haasteltavalta, että 'millainen matka tämä on ollut'. Niin kulunutta.”

  128. Mäysä. ”Olen kuullut joidenkin kutsuvan karkkia mäysäksi. Ärsyttävin sana, jonka olen kuullut.”

  129. Nakkena. ”Siis alasti. Todella ärsyttävä, kun joku miespuolinen puhuu viettelevästi puhelimessa ja mainitsee olevansa nakkena. Vie halut.”

  130. Ränkkänä. ”Ystäväni viljelee tätä joka tilanteessa, tarkoittaa naisen alapäätä. Kuulostaa niin rumalta.”

  131. Nyytit, kun puhutaan kiveksistä. ”Esimerkiksi lause 'sattuu aivan hel******* kun frendi potkas nyyteille'. Yök.”

  132. Ool sprait. ”Aikuisen suusta lapsellinen ja teennäinen.”

  133. Soija, kun tarkoitetaan hikeä. ”Soijaa pukkaa, siis mitä? Ärsyttävintä ikinä. Mitä tekemistä on soijalla ja hiellä?”

  134. Jeppis. ”Tätä viljeli viime vuonna osa teineistä ja wannabe -teineistä. Kun kuulen tämän turhan sanan, huomaan kuinka savukiehkurat nousevat pääni yläpuolelle ja vedän naamalleni tekohymyn, joka todellisuudessa huokuu kärsimystä.”

  135. Avokki. ”Kuulostaa aivan häkkiapinalta, joka asuu samassa osoitteessa.”

  136. Näkyillään. ”Outo toivotus. Näky on jotain henkilökohtaista ja mystistä, eikä liity toisen ihmisen näkemiseen tai tapaamiseen.”

  137. Vimppa. ”Se, kun joku sanoo vaikka ottavansa 'vimpan palan kakkua'. Nousee kylmät väreet.”

  138. Tsydeemi. ”Idiootein sana ikinä.”

  139. Potut. ”Olen vihannut sanaa koko 53-vuotisen elämäni ajan. Peruna maistuu, mutta pottu kuulostaa ällöttävältä. Junteista juntein sana.”

  140. Huutista. ”Tarkoittaa huutonaurua. Raivostuttava sana, joka on levinnyt nettifoorumilta yleiseen käyttöön.”

  141. Tiätsä. ”Se on tiätsä siis aivan tiätsä hiton ärsyttävä sana, tiätsä. Varsinkin jos sitä tiätsä lisäilee joka toiseen tiätsä väliin tiätsä.”

  142. Flexata. ”Porukka ei edes tiedä, mitä se tarkoittaa. Sitä käytetään täytesanana ilman, että se liittyy mihinkään.”

  143. Täykky. ”Miksei voi sanoa, että täydellinen?”

  144. Freesi. ”Kaikki tällaiset muka-suomennetut sanat ärsyttävät, jos niille on olemassa oikeakin käännös. Mitä vikaa on tuoreessa?”

  145. Viikonloppuisukki. ”Aina näen punaista tämän kuultuani, koska isät on aina 24/7, vaikka lapsi ei olisi juuri silloin paikalla. Itselläni ei edes ole lapsia, mutta silti sana nostattaa niskakarvat pystyyn.”

  146. Legendaarinen. ”Varsinkin urheilu-ja musiikkitoimittajien hokema sana. Jokainen formulakilpailu on legendaarinen, samoin kaikki kuskit. Kaikki laulajat sekä heidän yksittäiset levynsä ovat legendaarisia muutaman vuoden ikäisinä.”

  147. Saletisti natsaa. ”En ole ikinä kuullut mitään typerämpää ja ärsyttävämpää. Tätä ei voi voittaa!”

  148. Vaihtarit, kun puhutaan vaihdevuosista. ”Vaihtari tarkoittaa vaihto-oppilasta. Eikö todella uskalleta käyttää sanaa vaihdevuodet?”

  149. Posketon. ”Mielestäni kamala. Johtoportaassa puhutaan poskettomasta tuloksesta. Siis mitä?”

  150. Etiäppäin. ”Saa aikaan inhonväristyksiä, etenkin jos tämän kuulee radiojuontajan suusta.”

Juttu on julkaistu alun perin Me Naisten sivuilla huhtikuussa 2019.

Luetuimmat

Tuoreimmat Me Naiset