Helsinkiläinen Jenni Ahokas juhli tammikuussa samana viikonloppuna sekä 30-vuotissyntymäpäiväänsä että oman ihonhoitosarjansa menestyksekästä lanseerausta.
Jennin ihonhoitosarjan 20 000 puhdistus-, seerumi ja -voidepurkkia myytiin loppuun kahdessa päivässä Suomen Prismoissa sekä Jennin yrityksen pyörittämässä verkkokaupassa ja kosmetiikkaliikkeessä.
– Näin kotisohvalla somesta videoita, joissa ihmiset etsivät tuotteita. Olin aivan hämmentynyt, Jenni kertoo nyt, runsas kuukausi lanseerauksen jälkeen.
– Prisman puolen vuoden ennusteet myytiin loppuun päivässä. Se on meidän kokoiselle firmalle todella paljon.
Pakko päästä markettiin
Jenni on korealaisen kosmetiikan maahantuontiyrityksen Beautykon ja sen sisaryhtiön, verkko- ja kivijalkakauppa Bearelin toimitusjohtaja – ja nyt myös Smuuti Skin -ihonhoitosarjan perustaja.
Haaveet omasta ihonhoitosarjasta syntyivät, kun Jenni tajusi haluavansa tuotteiden ohjat omiin käsiinsä. Muiden brändejä maahan tuodessa ja myydessä sananvalta oli aina asiakkaalla. Jenniä harmitti se, että monikaan brändi ei toivo tuotteitaan myytäväksi päivittäistavarakauppaan.
– Kaikki haluavat aina mieluummin Stockmannille. Ajatellaan, että se on brändille arvokkaampi ympäristö.
Jenni näki ison potentiaalin nimenomaan markettipuolella. Hänelle oli selvää, että hänen oman ihonhoitosarjansa hintatason pitää sopia marketin hyllylle.
Silti lanseeraus jännitti.
– Välillä vitsailin, että maksan tätä projektia vielä eläkkeelläkin.
Jenni valitsi Smuutin valikoimaan tuotteet sen perusteella, mitä tiesi markettivalikoimasta puuttuvan – sekä sen mukaan, mitä tuotteita suomalaiset ostavat paljon.
Smuutin tuotteet sisältävät vesimelonia, joka on ikiaikainen ihonhoitoaine Koreassa. Smuutin nimen Jenni keksi tallinnalaisessa ruokakaupassa. Sana tarkoittaa viroksi smoothieta.
”Vain Jenni Oulusta”
Oma yritys tai varsinkaan oma kosmetiikkamerkki eivät kuuluneet Jennin urasuunnitelmiin. Oulussa kasvanut ja opiskellut Jenni on kauppatieteiden maisteri. Hän keskittyi opintojensa aikana markkinointiin ja haaveili urasta suuren yrityksen markkinointijohtajana.
Jenni teki töitä sosiaalisen median parissa ja toimi valmistuttuaan autoliikkeen markkinointipäällikkönä. Sen rinnalle hän perusti ensimmäisen verkkokauppansa vuonna 2017.
– Halusin ”oikeaa” työkokemusta. Ajattelin, että sitä kautta etenen markkinointihommiin.
”Ensimmäinen tilaukseni oli 500 euroa.
Verkkokauppansa tuotteiksi Jenni valitsi korealaista kosmetiikkaa. Ystävä oli hetkeä aiemmin palannut matkoiltaan mukanaan kangasnaamioita, joista Jenni innostui.
– Vuonna 2016 Suomessa ei oikeastaan vielä ollut kangasnaamioita, mutta nythän niitä pursuavat Alepatkin.
Jenni on itse hifistellyt koko elämänsä ajan kosmetiikkatuotteiden kanssa. Hän googlasi tuotteita ja löysi Euroopasta maahantuojat, joilta sai tilattua ensimmäiset tuotteet verkkokauppaansa.
– Kaverini teki verkkokaupan, ja minä kirjoitin tuotekuvaukset. Kaikki lähti liikkeelle vain kahdeksasta tuotteesta. Ensimmäinen tilaukseni oli 500 euroa.
Jennin yritystoiminta lähti käyntiin oman kodin lattialta.
Enää Jenni ei perustaisi verkkokauppaa kahdeksan tuotteen voimin, mutta somea hän hyödyntäisi yhtä vahvasti kuin kuusi vuotta sitten.
– En tehnyt sitä strategisesti, vaan se kävi vähän itsestään. Kuvasin kotikutoisesti vessassa ja levittelin rasvoja.
Sysäyksen kohti kasvua liiketoiminta sai, kun Jenni sai muutaman tuotteensa myyntiin Prismoihin Oulussa. Pelkkä kuluttajaverkkokauppa kasvoi maahantuontiyritykseksi vuonna 2019.
– Googlettelin, miten kaikki toimii. Minulla ei ollut alalle mitään kontakteja. Prisman sisäänostajankin nimen taisin löytää iltapäivälehden haastattelusta.
Jenni irtisanoutui päivätyöstään ja aloitti täysipäiväisenä yrittäjänä viisi vuotta sitten. Hän kustansi kaiken omista säästöistään, hankki verkkokauppaan pikkuhiljaa uusia tuotteita ja sai vähitellen lisää someseuraajia.
Kosmetiikka-alan käytäntöjä Jenni opetteli netistä. ”Olen monesti sanonut, että olen vain Jenni Oulusta.”
Apua sijoittajilta
Tuotteiden maahantuonti on kallista. Helsinkiin muuttamisen, puolison uuden työpaikan ja pienen sattuman kautta Jenni onnistui hankkimaan yritykselleen kolme suomalaista sijoittajaa, joista yhden tausta on muun muassa Lumenella.
Uusien kontaktien ja pienen rahoituksen turvin hän matkasi Koreaan tapaamaan mahdollisia uusia kumppaneita.
– Ei meillä ollut vielä silloin isoja yritysasiakkaita, mutta onnistuin saamaan brändejä mukaani. Yritystarinani slogan voisi olla ”fake it until you make it”.
”Yritystarinani slogan voisi olla ”fake it until you make it”.
Vuonna 2021 Jenni osti toisen suomalaisen korealaista kosmetiikkaa myyvän verkkokaupan Bearelin. Kaupan mukana hän sai joukon työntekijöitä. Jennin perustama Beautyko-verkkokauppa kuopattiin, ja nykyisin verkkokauppa, Helsingin kivijalkamyymälä sekä ja pop-up-liikkeet kulkevat Bearelin nimellä.
Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee kahdeksan ihmistä. Vuonna 2021 yrityksen liikevaihto oli vajaat 1,8 miljoonaa euroa. Viime vuoden tietoja ei ole vielä julkaistu, mutta vuonna 2022 liikevaihto oli Jennin mukaan noin 2,7 miljoonaa euroa.
Jenni painottaa, että omaa ihonhoitosarjaa ei tehty yrityksen omilla rahoilla. Rahoitusta uusiin suunnitelmiin haetaan joko pankista tai omilta osakkailta.
Jenniltä myös kysellään, valmistaako hän Smuutien tuotteet itse.
– En väsää niitä KTM:n papereillani.
Jenni on kuitenkin viilannut tuotteiden koostumukset tarkkaan oman käyttökokemuksensa ja toiveidensa mukaisesti yhdessä tuotteita valmistavan tehtaan kemistien kanssa.
Jenni on pitänyt päiväkirjaa Smuutin perustamisesta keväästä 2020 alkaen, jolloin sarjan kehitys todella alkoi. Tehdas löytyi Koreasta vuosien saatossa hankittujen kontaktien avulla. Kuvassa Jenni vierailemassa Koreassa.
Kohteena Z-sukupolvi
Mikä on Smuutin äkkimenestyksen salaisuus?
Jenni nimeää syyksi oikean kohderyhmän valitsemisen ja sen, miten sosiaalista mediaa on hyödynnetty brändityössä.
Jenni kertoi tuotteista jo kauan ennen niiden lanseerausta Tiktok-tilillään. Hän kyseli videoilla esimerkiksi katsojien mielipiteitä pakkausten ulkonäöstä. Jokainen halukas sai äänestää vaihtoehdoista omaa suosikkiaan.
– Ehkä se oli vähän erilaista. Ehkä tuollaista ei niin näe, että yritys kysyisi, minkälaisen pakkauksen haluatte näihin tuotteisiin.
Videoita katseltiin jopa kymmeniätuhansia kertoja, eikä näkyvyys maksanut mitään.
– Huomasin, että nuoret haluavat osallistua. Meidän ei kannata ostaa Hesarin etusivun mainosta, koska Z-sukupolvi ei lue sitä.
”Se ei ehkä ole aivan perinteistä toimitusjohtajasisältöä.
Jenni jakaa itsestään videoita myös vapaa-ajalla. Niissä hän pelaa videopelejä ja kertoo avoimesti, että omien tuotteiden lanseeraus jännittää.
– Se ei ehkä ole aivan perinteistä toimitusjohtajasisältöä, hän pohtii.
Osakkaat puolestaan näkivät oikean kohderyhmän.
– Ei Smuutista olisi ikinä tullut näin suosittu, jos emme olisi rajanneet kohderyhmää Z-sukupolveen.
Seuraavaksi Jennin suuntana on Tukholma. Puolison työt vievät pariskunnan uuteen maahan ja kaupunkiin, ja Jennistä tulee etätoimitusjohtaja.
– Vähän jännittää. Toisaalta meillä on isoja asiakkaita myös Tukholmassa. Ehkäpä avaan sinne toimiston.
