Aku, 41, päätti ratkaista kaikki vaatehuolensa ja osti 2 500 euron mekon – ja konsti todella toimi

Aku Varamäki, 41, kyllästyi huoltamaan vaatteitaan ja miettimään, mitä taas tänään panisi päälleen. Sitten hän teetti itselleen 2 500 euron mekon, jota voisi käyttää aina ja kaikkialla. Loppuiko vaatetuska?

Aku Varamäki teetti itselleen mekon, joka toimii tilanteessa kuin tilanteessa.

22.11. 10:30

Me Naiset julkaisee uudelleen kiinnostavimpia juttujaan. Tämä on yksi niistä.

Viime syyskuussa Aku Varamäki veti joka arkipäivä ylleen saman mekon. Se päällä hän meni toimistolle ja nousi yleisön eteen.

Etukäteen Akua mietitytti, tuntuisiko se hänestä epämukavalta. Alkaisiko hän kaivata vaihtelua? Ja mitä muut ajattelisivat, kun hän olisi aina samassa koltussa?

Kuukauden aikana kukaan ei edes kommentoinut Akun vaatteita.

Tältä näyttää arjen moniottelija.

Moni meistä ajattelee, ettei töihin voi mennä monta päivää putkeen samoissa vaatteissa. Samat farkut vielä menevät, mutta kai nyt vähintään paitaa on välillä vaihdettava, herranjestas!

Toisaalta uuden mekon ostaminen joka juhliin tuntuu jo vastuuttomalta kuluttamiselta. Pursuilevan vaaterekin sijasta moni tavoittelee kuratoitua vaatekaappia, jossa jokainen vaate on ahkerassa käytössä. Tyyriimmän hankinnan jälkeen jotkut jo laskevat, paljonko vaatteen yksi käyttökerta tulee maksamaan – ja seuraavat koko ajan hupenevaa summaa.

Olisiko siis jo aika alkaa ajatella, että on ihan ok käyttää samaa asua vaikka joka päivä?

Onko aina pakko uudistua?

Akun pukeutumiskokeilun perimmäinen – mutta ei ainoa – syy oli huoli ympäristöstä ja ylikulutuksesta.

Tehtaat tuuttaavat markkinoille koko ajan uusia vaatteita, joiden valmistus syö tolkuttomasti luonnonvaroja. Ostamme, vaikka emme tarvitsisi. Akusta planeettamme ei kestä sitä, miten nyt suhtaudumme vaatteisiin.

Aku kyllästyi myös vaatteisiin liittyvään ”tavaratyöhön”. Siitä on puhunut muun muassa ammattijärjestäjä Ilana Aalto. Tavaratyöllä tarkoitetaan sitä, miten omistamamme esineet vaativat jatkuvaa järjestelyä, pesua, huoltoa... Aku vastaa nelihenkisen perheensä pyykin pyörittämisestä ja lastenvaaterumbasta.

– Aina on jokin kirppisvaatenyssäkkä tulossa tai menossa. Alkoi tuntua, että en jaksa enää omiin vaatteisiini liittyvää tavaratyötä.

Akua myös vaivaa se, miten mainokset myyvät naisille jatkuvaa tarvetta uudistua pukeutumisessa.

– Syksyllä tulevat maanläheiset sävyt, alkuvuodesta sporttinen pukeutuminen, kesällä bikinit ja mekot. Eikä tarve ole koskaan sama kuin edellisenä vuonna, vaan aina tulevat uudet mallistot.

Akusta nielemme aika purematta ajatuksen, että vaatteet ovat itseilmaisun muoto.

– Ilmaisemmeko ensisijaisesti itseämme vai sitä viiteryhmää, johon haluamme kuulua?

Aku halusi miettiä arjessaan vähemmän pukeutumista, mutta nyt hän on muuttanut suhtautumistaan. ”Vaatteet ovat hyvä tapa vaikuttaa mielialaan. Kysymys kuuluu, miten sen tekeekestävästi.”

41-vuotias Aku ei ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut vaatteista, mutta sanoo olevansa aikakautensa kasvatti; pikamuotiketjut saapuivat Suomeen hänen aikuisuutensa kynnyksellä ja opettivat, että kun paita on halpa, sen voi ostaa vaikka useammassa värissä.

Nykyään Akusta tuntuu kuitenkin vaikealta ostaa uusia vaatteita, koska niiden alkuperää on niin vaikea selvittää.

Jo vuosia Aku on järkeistänyt vaatekaappiaan noudattamalla löyhästi kapselivaatekaapin ideaa: jokaisessa sesongissa on esillä 33 vaatetta, loput pakataan varastoon.

– Mutta silti törmäsin jatkuvasti siihen, että minulla ei ollut mitään päällepantavaa.

Uskottava hupparissa?

Vaatetuska heräsi usein silloin, kun Aku oli lähdössä esiintymään. Aku kehittää työkseen erilaisten työyhteisöjen toimintaa ja tekee myös puhekeikkoja. Aku kokee, että esiintyvän naisen pitää pukeutua siististi ja olla huoliteltu ja hallittu ollakseen vakuuttava asiantuntija. Hän ajattelee, että osa paineista ja normeista on todellisia, mutta osa myös varmasti kuviteltuja.

–Toimittaja Ina Mikkola on puhunut siitä, että ei iso rusetti päässä tee hänestä epäuskottavaa, vaan hän voi hyvin käsitellä vakavia aiheita, vaikka pukeutuisikin tyttömäisesti. Kun kuuntelin häntä ajattelin, että tämä on mahtavaa! Itse olen kuitenkin sisäistänyt jonkin sanoittamattoman odotuksen, miten minun pitäisi pukeutua.

Aku sanoo, että luultavasti hänellä olisi pukeutumisessa enemmän liikkumavaraa kuin hän nyt hyödyntää. Mutta hän kokee, että on myös alueita, joissa hänellä ei liikkumavaraa ole.

Steve Jobs saattoi pukeutua aina pooloon ja Peter Vesterbacka voi olla hupparissa, mutta sama ei ole mahdollista naiselle, joka haluaa pärjätä työelämässä. Meillä ei ole merkittävässä asemassa olevia naisia, jotka olisivat edenneet huppari päällään.

Voiko nainen näyttää joka päivä samalta?

Akusta miehille on naisia sallitumpaa pukeutua aina samoihin vaatteisiin.

– Heillä on niin tärkeitä bisneksiä, että eivät muka ehdi miettiä niin triviaalia asiaa kuin pukeutuminen. Mutta ei minullakaan olisi siihen aikaa!

Pohdinnat ympäristöstä, vaatetavaratyöstä, uudistumisen tarpeesta ja esiintymisvaatteista tiivistyivät ajatukseen: entä jos voisin pukeutua vain yhteen vaatteeseen?

Enemmän kuin ilmiö

LAB Muotoiluinstituutin puettavan muotoilun lehtori Minna Cheung näkee monta syytä siihen, että naisilla on ollut painetta pukea joka päivä uutta asua päälle: Halpaketjuihin jopa parin viikon välein saapuvat uudet vaatteet, jotka luovat fiiliksen, että koko ajan pitää ostaa uutta. Somen luomat paineet. Ajatus, että samojen vaatteiden käyttö olisi merkki rahan puutteesta. Harhaluulo, että olisi epähygieenistä, jos vaatteita ei pese joka käytön jälkeen.

Mutta nyt Cheungista näyttää, että koko ajan alkaa olla hyväksyttävämpää painella samassa asussa päivästä toiseen. Eikä kyse ole ohimenevästä ilmiöstä, vaan hitaasti tapahtuvasta ajattelutavan muutoksesta. Yksi sen lähtökohdista on ilmastokeskustelu.

– Vaate- ja muotiala ovat olleet myrskynsilmässä sen verran pitkään, että monet miettivät niiden osalta omia osto- ja käyttötottumuksiaan.

Siihen, minkälainen vaate kannattaa ostaa, jos haluaa pukeutua kestävästi, ei ole yksinkertaista vastausta.

– Helpointa on ostaa kerralla kunnollista ja lisätä vaatteen käyttöikää ja käyttökertoja. Tällä on iso merkitys ympäristökuormitukseen, Cheung sanoo.

Jos haluaa vaatteen, jota voi käyttää päivästä toiseen, huomio kannattaa tietenkin kiinnittää myös siihen, että vaate on mieluisa, sopiva, ajaton ja laadukas.

– Ajaton ei tarkoita perusvaatetta, vaan se voi olla vaikka mikä härpäke – kunhan se on kantajansa tyylinen.

Jokapaikan univormu

Akua inspiroivat naiset, joilla on oma, tunnistettava tyylinsä, kuten Angela Merkelillä tai Coco Chanelilla. Mieleen on jäänyt myös Harper’s Bazaarin juttu newyorkilaisesta Matilda Kahlista, joka hankki työunivormukseen 15 valkoista silkkipaitaa ja muutamat mustat housut.

– Minua alkoi kiinnostaa, helpottaisiko univormu elämääni. Mitä jos samaan vaatteeseen pukeutuminen olisi minulle rutiini siinä missä se, että syön joka ilta kulhollisen jogurttia?

Sitten Aku sai ajatuksen arkiunivormusta. Hän marssi muotisuunnittelija Anne-Mari Pahkalan luo ja kertoi, että halusi asun, joka päällä voisi mennä tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Aika pian päädyttiin siihen, että tuo asu olisi mekko. Esiintymisiä varten mekossa pitäisi olla taskut, joihin saisi kännykän ja mikrofonin patterikotelon. Tarpeeksi väljyyttä, jotta siinä pystyisi pyöräilemään. Mekko puettaisiin alakautta, jotta kaulus ei sotkeutuisi meikkiin. Materiaaliksi valittiin laadukas ja helppohoitoinen villa, väriksi armollinen musta.

Mekko maksoi 2500 euroa. Summasta noin 500 euroa on arvonlisäveroa, 800 euroa suunnittelu- ja konsultointityötä, 700 euroa materiaaleja, 200 euroa mittoja ja kaavoitusta sekä 300 euroa ompelutyötä.

Siihen, millainen vaate kannattaa ostaa, jos haluaa pukeutua kestävästi, ei ole yksinkertaista vastausta. ”Helpointa on ostaa kerralla kunnollista ja lisätä vaatteen käyttöikää ja käyttökertoja. Tällä on iso merkitys ympäristökuormitukseen”, sanoo asiantuntija.

Aku mietti tarkkaan: 2500 euroa on hänestäkin hirveän paljon. Omien mittojen mukaan tehdyn vaatteen olisi saanut halvemmallakin. Mutta tämä mekko oli muutakin: räätälöity alusta alkaen juuri Akun tarpeisiin.

– Mekko oli satsaus arkeeni. On hassua, että hääpukuun ollaan valmiita käyttämään enemmänkin rahaa, vaikka sitä käytetään vain kerran.

Kevenikö arki?

Syyskuussa Aku haastoi itsensä pukeutumaan uuteen mekkoonsa joka arkipäivä. Mekko päällä tuntui helpolta mennä minne vain. Hän myös pyöräili se päällä. Villavaate oli armollinen, vaikka pyöräillessä tuli hiki. Samaan aikaan kuopuksen kanssa harjoiteltiin päiväkotiarkea. Akun aamuhärdelliä helpotti, kun ei tarvinnut miettiä, mitä itse vetäisi päälleen.

Eräälle puhekeikalle toivottiin, että esiintyjillä ei olisi mustaa päällä. Alkoi tuttu tuska: mitä laitan päälleni?

Kun Aku saapui paikalle leopardikuosisessa paidassa ja punaisessa hameessa, ministeri Mika Lintilä ja muut panelistit olivat mustissa.

–Olin että jep. Me naiset aistimme tarkasti pukeutumiseemme kohdistuvia odotuksia ja mukaudumme niihin, miehet lukevat vain memon. Tämä oli opetus itselleni, että ehkä en ensi kerralla mieti asiaa.

Nyt Aku on harventanut mekon käyttöä. Lokakuusta lähtien hän on vetänyt sen päälleen pari kertaa viikossa, aina esiintymisiin. Itse mekkoon Aku ei kyllästynyt, mutta kuukauden pukeutuminen mustaan aiheutti ”värivajarit”.

Pelkkä mustaan pukeutuminen aiheutti värivajarit.

Hän merkitsee yhä mekon jokaisen käyttökerran Stylebook-sovellukseen. Joulukuun puoliväliin mennessä hän oli käyttänyt mekkoa yli 40 kertaa, ja sen käyttökustannus oli tuolloin 59 euroa per kerta.

Aku ei ole pessyt mekkoa vielä kertaakaan, vain tuulettanut, ja se on yhä aivan raikas ja siisti. Mekossa on kuitenkin irrotettavat ja pestävät kainalolaput.

Mekko ei ole ikuinen, mutta Akusta olisi kiva, jos sitä voisi käyttää vaikka kymmenen vuotta.

Akun seuraava haaste on miettiä, miten mekkoon voisi tuoda väriä – vaikka jakulla – mutta kuitenkin niin, ettei päätyisi taas ostamaan jatkuvasti uutta. Häntä on jo neuvottu piristämään mekkoa huiveilla.

– Tottahan se on: asusteilla voi helposti vaihdella sitä, miltä vaate näyttää. Mutta onko meidän aina pakko näyttää erilaiselta tai uudelta?

Lue lisää: Onko 10 euron, 30 euron ja 100 euron t-paidoissa mitään eroa? Selvitimme – yksi halpispaita yllätti jopa asiantuntijat

Juttu on julkaistu aiemmin Me Naisissa tammikuussa 2022.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?