Kaipaisiko vaatekaappisi jälleen uutta konmarituskierrosta? Et ole yksin, ja se on ongelma. Ostamme liikaa vaatteita.
Tapa on syntynyt oman elinikämme aikana. Vielä 80-luvulla harvalla pyöri vaatekaapissa turhaa kamaa.
– Vaatteiden hinnat ovat pudonneet 80-luvulta tähän päivään radikaalisti, jopa viidennekseen. Samalla summalla saa paljon enemmän kuin ennen. Tekstiilijätteen määrä Suomessa on nelinkertaistunut, tykittää vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyy.
Tekstiiliteollisuus on maatalouden jälkeen yksi saastuttavimmista teollisuudenaloista. Päätöksillä, joita vaatekaupoissa teemme, on väliä.
Iskikö ahdistus? Hengitä syvään ja lue eteenpäin. Ongelmaan on yllättävän käteviä, jopa helppoja ratkaisuja. Aloitetaan tehokkaasti, ilmaiseksi ja läheltä: omasta puhelimesta.
Outi Pyy neuvoo poistumaan nettikauppojen sähköpostilistoilta ja poistamaan puhelimesta niiden sovellukset. Myös sosiaalisessa mediassa tägäilyllä ja tykkäilyllä on vaikutusta siihen, millaiselle mainonnalle altistut.
Pyy neuvoo poistumaan nettikauppojen sähköpostilistoilta ja poistamaan puhelimesta niiden sovellukset.
– Sovellukset keräävät sinusta tietoja ja kohdentavat mainoksia sen mukaan. Kukaan meistä ei ole immuuni tekoälyn taktiselle targetoinnille. Heikolla hetkellä on helppo sortua ostopäätökseen, joka ei ole omien arvojen mukainen.
Seuraavaksi on syytä käydä läpi oma some ja alkaa seurata hyviksiä.
– Tykkäsin muutaman kuukauden aikana systemaattisesti sadoista suomalaisista tai muuten vastuullisista brändeistä. Vaikutus oli valtava: mainostajien algoritmit muuttuivat niin, ettei minulle enää tarjottu epäeettisten brändien tuotteita, Pyy kertoo.
”2020-luvulla shoppailua ei voi enää kutsua harrastukseksi.
Hän kehottaa poistamaan seurattavista brändit, jotka eivät ole omien arvojen mukaisia, muttei kannusta käymään sometaisteluun pahisbrändien kanssa – tai ainakaan tägäämään merkkejä, joille ei toivo näkyvyyttä.
– Heti, kun teet niin, seuraajillasi alkaa pyöriä kyseisen firman mainoksia. Parasta on tägäillä, kommentoida ja puhua vain hyvistä merkeistä, ilmiöistä ja tyypeistä.
Lunttilappu ostoksille
Tylsät uutiset: ei ole olemassa täysin aukotonta listaa vastuullisista brändeistä, joita kannattaa suosia. Vastuullisuus merkitsee eri asioita eri ihmisille. Omat arvot määrittävät tärkeimmät kriteerit, joiden perusteella ostopäätökset tehdään.
Onko sinulle tärkeintä ihmisten oikeudet, eli esimerkiksi hyvät työolot ja reilu palkkaus, vai eläinten oikeudet, kuten se, onko tuotteessa käytetty eläimen nahkaa? Vai haluatko ensisijaisesti suosia pitkäikäistä designia – vai sittenkin tuotteita, jotka on valmistettu kierrätetystä materiaalista?
Lohdulliset uutiset: jos et vielä osaa lukita arvojasi, voit lainata Pyyn kriteereitä. Ne ovat yhdistelmä yhteiskunnallista vastuuta ja ekologisuutta. Niitä seuraamalla tulee väkisin tehneeksi vastuullisia valintoja.
– Kun hankkii vaatteita, kaikkein vastuullisinta on ostaa käytettyä. Jos on pakko ostaa uutta, kannattaa suosia Suomessa valmistettua. Sen jälkeen tulevat kotimaisten firmojen laadukkaat tuotteet, jotka on valmistettu EU:n alueella, Pyy avaa.
Ulkomaisessa omistuksessa olevilta nettikaupoilta ostaminen ei tuo Suomeen yhtään veroeuroja.
Hän selittää, ettei pelkän Made in Finland -lapun perään kannata tuijottaa. Vaikka vaatteen kokoaminen tapahtuisi Euroopassa ja materiaali tulisi muualta, tuotteen arvosta noin kahdeksankymmentä prosenttia jää Suomeen, jos se ostetaan suomalaiselta yritykseltä.
Pyy suosii jatkuvasti supistuvan kotimaisen tuotannon rinnalla EU-alueella valmistettuja tuotteita. EU:lla on tiukka ympäristö- ja työlainsäädäntö, joka määrittää kohtuulliset työajat ja palkat.
”Kaikkein vastuullisinta on ostaa käytettyä. Jos on pakko ostaa uutta, suosi Suomessa valmistettua. Sen jälkeen tulevat kotimaisten firmojen laadukkaat tuotteet, jotka on valmistettu EU:n alueella.
– EU:n alueella infrastruktuuri tukee vastuullista vaatteiden valmistusta. Esimerkiksi Aasian köyhissä maissa vaatteiden valmistukseen käytetty jätevesi johdetaan vesistöihin sellaisenaan. Ihmiset peseytyvät samoissa vesissä ja jopa juovat sitä. Tämä on mielestäni suurempi ihmisoikeusrikkomus kuin tehtaiden halpatyövoima. Tehtaissa on töissä vain osa ihmisistä, mutta saastunut vesi vaikuttaa alueella kaikkiin.
Pyyn hankintajärjestyksessä Suomi-brändien jälkeen tulevat vastuullisten ulkomaisten valmistajien tuotteet. Ne kannattaa ostaa mieluummin suoraan merkiltä kuin multibrand-nettikaupasta. Mikäli ostaa halpamerkin tuotteen, Pyy suosittelee ostamaan mieluummin suomalaisesta kivijalasta kuin ulkomaisesta nettikaupasta.
– Ulkomaisessa omistuksessa olevilta nettikaupoilta ostaminen ei tuo Suomeen yhtään veroeuroja. Kun ostaa ulkomaisen halpismerkin tuotteen suomalaisesta kivijalasta, tukee suomalaista palvelualaa.
Salaisuus netin pinnan alla
Myös sillä, että tunnet oman vartalosi mitat, on vastuullisuuden kannalta iso vaikutus. Isompi vaate kestää käytössä paljon pidempään kuin liian pieni.
– Mittatilausompelijana sanoisin, että suomalaiset käyttävät yleisesti aivan liian pieniä vaatteita. Niistä puuttuu liikkumaväljyyksiä. Sen takia vaatteet menevät nopeammin rikki: piilovetoketjut ja haarat repeävät ja hiki kuluttaa kainalot, koska vaate on liian lähellä ihoa.
Omien mittojen selvittämisestä on sekin hyöty, että nettikaupasta voi tarkistaa vaatteen oikean koon ennen tilausta. Brändien koot vaihtelevat suuresti, joten täydelliseen kokoon tuskin osuu ilman mittailua.
Oma vaatekoko kannattaa tarkistaa brändin ilmoittamasta asiakkaan kehon mittataulukosta, ei vertaamalla vaatteen mittoja oman kehon mittoihin. Jos brändin sivuilta ei löydy mittataulukkoa, omat mitat voi lähettää merkin asiakaspalveluun ja pyytää kokosuositusta. Kun koko on tiedossa, sovitukseen ei tarvitse tilata kahta kokoa.
Suomalaiset käyttävät liian pieniä vaatteita. Ne kuluvat käytössä nopeammin puhki, jolloin vaatetta täytyy olla ostamassa useammin.
Pyyn arvion mukaan nettikaupoista tilailun suurin ongelma ei kuitenkaan ole postittamisen päästöt tai se, mitä palautetuille vaatteille tapahtuu. Ongelman ydin on verkkokaupan ylläpitämän inventaarion eli varaston koko.
– Kivijalassa asiakas sovittaa vaatetta ja palauttaa sen rekille, ellei halua ostaa sitä. Sovitus ja ostotapahtuma kestää näin vain muutaman minuutin. Nettiostoksilla tuotteet pyörivät varastoissa, tullissa ja kotona viikkokausia, kunnes ne lopulta palautuvat myyjälle. Tähän voi mennä helposti 90 päivää.
Nettikaupan varaston on oltava moninkertainen kivijalkaan verrattuna, jotta asiakkailla on mahdollisuus sovittaa milloin tahansa juuri oikeaa kokoa ja väriä. Ylimääräisiä tuotteita on pakko olla, jotta kaikkia asiakkaita voidaan palvella.
– Nettikaupan kasvu on merkittävä syy siihen, miksi tekstiilien globaali tuotanto on moninkertaistunut muutamassa kymmenessä vuodessa.
”Nettikaupan varastossa on pakko olla ylimääräisiä tuotteita, jotta kaikkia asiakkaita voidaan palvella.
Sakset piiloon ja aluspaita päälle
Jos eksyt heräteostoksille, Pyy kehottaa miettimään tuotteen jälleenmyyntiarvoa.
– Jos tuotteen hinta on käytettynä alle kymmenen euroa, se ei juuri liiku kirppiksillä. Voisi sanoa, että vain sitä arvokkaammilla tuotteilla on tulevaisuutta sen jälkeen, kun olet itse valmis luopumaan siitä.
Myös tuotteen käyttöikää on hyvä miettiä. Pyyn mielestä kolme tai viisi vuotta ei ole vaatteelle vielä mitään. Hänen suosikkibrändiensä tuotteiden elinikä on kymmeniä vuosia. Se näkyy materiaaleissa, muotoilussa ja tuotteiden rakenteissa.
Tuotteen käyttöikää voi pidentää myös pesemällä pyykkiä oikein.
– Poista tahrat paikallisesti ja pese vaatteet oikeilla aineilla oikeassa lämmössä. Pesukoneen mukana tulevat ohjeet ja pesuohjelmat on hyvä käydä läpi. Jenkkiläisiä tutorial-videoita pyykinpesusta ei kannata katsoa. Siellä koko pesemisen logiikka ja lainsäädäntö on erilainen kuin Suomessa.
Pyy suosittelee käyttämään aluspaitoja – siinä missä alushousujakin.
– Puseroita, mekkoja ja neuleita ei tarvitse pestä juuri ollenkaan, jos niiden alla käyttää aluspaitaa. Hikoilemme kaikki, joten aluspaitojen käyttäminen on olennaista.
”40 prosenttia suomalaisista leikkaa vaatteista pesulaput pois. Silloin vaatteesta tulee jätettä.
Aluspaitoihin pätee sama sääntö kuin muihinkin vaatteisiin: älä leikkaa vaatteista kuitutietoja eli sivusaumaan ommeltuja tuotelappusia.
– Tutkimusten mukaan neljäkymmentä prosenttia suomalaisista leikkaa laput. Kun kuitutiedon leikkaa pois, vaatteesta tulee automaattisesti jätettä eikä sitä voida kierrättää uudeksi vaatteeksi tai edes teollisuuden rätiksi. Materiaali voidaan käyttää uudestaan ainoastaan, jos tiedetään täysin, mitä siinä on.
Elastaania sisältäviä materiaaleja ei voida tällä hetkellä uusiokäyttää ollenkaan, Pyy kertoo.
Puuvillalla ja muilla luonnonkuiduilla on iso vesijalanjälki. Tekokuitujen ongelma on hiilijalanjäki. Mikäli mieli halajaa uusia vaatteita, vastuullinen ratkaisu on lainata ja vuokrata niitä.
Valtavasti vaatteita, vastuullisesti
Kenties helpoin tapa tehdä iso hyvä työ on jättää jotain tekemättä. Jos arvot, sopisivatko uudet leveälahkeiset farkut tyyliisi, jätä ne ostamatta.
– Yhden farkkuparin tekemiseen kuluu 7600 litraa makeaa vettä. Se on yhden ihmisen juomavesi 14 vuodeksi. Suomessa tätä ei vielä osata ottaa huomioon. Kun köyhät maat käyttävät tekstiiliteollisuudessa makeaa vettä, se on pois ruuan kasvatuksesta ja alueen ihmisten hyvinvoinnista.
Farkuissa käytettävällä puuvillalla ja muilla luonnonkuiduilla on iso vesijalanjälki. Tekokuitujen ongelma on hiilijalanjäki.
– Sillä, että tuotteita valmistettaisiin enemmän uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä energiamuodoilla, olisi suuri vaikutus. Myös ydinenergia on tässä kohtaa ok, sillä se on päästötöntä.
Pyy korostaa, että 2020-luvulla shoppailua ei voi enää kutsua harrastukseksi. Mikäli mieli halajaa uusia vaatteita, vastuullinen ratkaisu on lainata ja vuokrata niitä.
– Se on edullisempaa kuin ostaminen. Oma tyyli muuttuu aina, useimmilla myös keho. Kun vaatteet ovat vuokrattuja, vaatekaappi voi muuttua kropan mukana.
Myytit murskaksi
Vastuullisuusvaikuttaja Outi Pyy kumoaa yleiset vastuulliseen muotiin liittyvät uskomukset.
Mikromuoveja pitää varoa, koska ne päätyvät pesukoneesta Itämereen.
Väärin. Pyykin mikromuovit ovat suuri ongelma matalan infran maissa. Suomessa on hyvä jätevesihuolto. Lähes kaikki vaatteiden pesusta tuleva mikromuovi saadaan jätevesipuhdistamoissa talteen. Suomessakin mikromuoveja pääsee luontoon, mutta syynä ovat enimmäkseen autojen renkaat ja tupakantumpit.
Innovatiiviset tekstiilikuidut ovat ratkaisu muodin epä-ekologisuuteen.
Oikein ja väärin. Suomalaiset yritykset kehittävät uusia ekologisia kuituja, joilla on potentiaalia mullistaa alaa tulevaisuudessa. Kuidut eivät kuitenkaan ole massatuotannossa vielä vuosiin, joten niiden varaan ei voi tuudittautua. Tarvitsemme kulutustavan muutosta ja tuotantovolyymin laskua.
Yksittäinen kuluttaja on voimaton.
Oikein ja väärin. Sekä yhteiskunnallisilla päättäjillä, yrityksillä että kuluttajilla on oma tonttinsa ja vastuunsa. Kuluttajien lähettämä palaute vaikuttaa yritysten toimintaan. EU-parlamentti- ja kunnallisvaaleissa kannattaa äänestää. EU-parlamentissa päätetään tekstiiliteollisuuteen liittyvistä asioista, kuntatasolla esimerkiksi tekstiilien jätehuollosta ja kierrätyksestä.
Muutos tapahtuu vasta, kun suuri massa on siinä mukana.
Väärin. Muutoksen käynnistämiseen ei tarvita miljoonia ihmisiä. Cambridgen yliopiston tutkimuksessa todettiin, että jos 3,5 prosenttia kansasta asettuu aktiivisesti jonkin asian taakse, pystytään käytännössä katsoen vallankumouksiin. Ilmastoliike ja vastuullinen kuluttaminen voivat olla tällaisia muutoksia.
