Miksi naisten ja miesten vaatteet napitetaan eri päin? Taustalla on erikoinen historiallinen syy - Tyyli - Ilta-Sanomat

Miksi naisten ja miesten vaatteet napitetaan eri päin? Taustalla on erikoinen historiallinen syy

Sukupuolen ei luulisi vaikuttavan siihen, miten takkinsa pukee. Muodintutkimuksen professori kertoo, mistä napitusero johtuu.

15.10. 7:00

Oletko muuten miettinyt, miksi naisten ja miesten vaatteet napitetaan eri päin?

Sukupuolineutraali muoti ja unisex-vaatteet ovat olleet kovassa nosteessa jo joitakin vuosia, mutta vallitseva käytäntö on edelleen jakaa pukimet naisten ja miesten osastoihin. Kukaanhan ei tietenkään pakota ostamaan vain toiselta osastolta, vaan asunsa voi vapaasti valita sen mukaan, mikä sattuu itseä miellyttämään.

Tyylillisten seikkojen lisäksi vaatteissa on kuitenkin edelleen yksi olennainen ero: naisten vaatteissa nappirivi on käyttäjän vasemmalla puolella, miesten vaatteissa oikealla.

Sama pätee myös vetoketjujen, painonappien ja muiden kiinnitysmekanismien kohdalla. Vetoketjun vedin ja nepparin nupillinen osa ovat useimmiten naisten vaatteissa vasemmalla puolella ja miesten vaatteissa oikealla puolella. Toisin sanoen esimerkiksi naisten paidoissa päällimmäiseksi jää oikea puoli ja miesten paidoissa toisin päin. Tähän tapaan:

Miksi ihmeessä sukupuoli vaikuttaa siihen, miten takki tai farkut puetaan?

– Eihän sillä todellakaan pitäisi tänä päivänä olla yhtään mitään merkitystä, vahvistaa muodintutkimuksen professori Annamari Vänskä Aalto-yliopistosta.

Ero napituksissa selittyy historiallisilla syillä.

– Aikaisemmin sillä on ollut merkitystä. Miehillä on ollut aseita, jotka on pitänyt saada vedettyä esiin helposti. Napitusten on pitänyt olla siinä mielessä käytännöllisiä, Vänskä selittää.

– Toinen selitys on liittynyt siihen, onko vaatteen pukenut itse vai onko joku toinen pukenut sen. Naisilla on ollut pukijoita, ja napitus on ajateltu siten, että se on pukijalle helpompi. On ajateltu, että nainen ei välttämättä itse pue vaatetta, kun taas miehiä on harvemmin puettu. Napitus on valittu siten, miten se on helppo kiinnittää itse.

Vaikka aseen kantamiset ja kamarineidot ovat jääneet historiaan, on pukemisen tavasta tullut niin automatisoitunut, että harva kiinnittää siihen sen enempää huomiota.

Ainoa käytännön merkitys napitussuunnalla tänä päivänä on käyttää sitä ilmaisemaan, kenelle vaate on tarkoitettu: ”Tämä on naisten vaate” tai ”tämä on miehille”. Voi pohtia, miksi tämä ero olisi tarpeen tuoda esiin.

– Mielestäni se on nykypäivänä pelkästään sukupuolittuneen vaatteen merkki. Tällaisesta erityisestä tavasta napittaa voisi ihan hyvin luopua.

Jaottelu olisi hyvä jo jättää pois siksikin, ettei se kaksijakoisuudessaan huomioi sukupuolten moninaisuutta.

Mitä on sukupuolettomuus?

Vänskä tietää, että jumiutuneista kiinnitystavoista irrottautuminen saattaa kuulostaa helpommalta kuin onkaan. Sitä kyllä pohditaan muodin maailmassa.

– Esimerkiksi Aalto-yliopiston muodin opiskelijat miettivät omassa työssään tätä osana sukupuolen dikotomian (kahtiajakautuneisuuden) purkamista ja rikkomista. Mutta tällaiset standardit ovat melko piintyneitä tapoja. Teollisuudessa ei ehkä nähdä syitä lähteä muuttamaan totuttua toimintatapaa, jos se toimii nykyisellään.

Vänskän mielestä olisi myös syytä pohtia syvemmin, mitä sukupuolettomuus oikeastaan tarkoittaa. Vaikka unisex-vaatemallistoja tavataan pitää edistyksellisinä, ei se ole koko totuus. Maineestaan huolimatta ne ovat toistaiseksi käytännössä olleet usein miesten vaatteita, joita myydään kaikille sukupuolesta riippumatta. Joskus napitussuunta voi olla se yksityiskohta, joka paljastaa totuuden.

Vänskä kertoo, että perinteistä ”naisten napitusta” pidetään edelleen merkkinä siitä, että vaate on sukupuolittunut, ja ”miesten versiota” pidetään sukupuolettomana.

– Se ei tietenkään tosiasiallisesti pidä paikkaansa, mutta kulttuurisessa mielikuvituksessa mies näyttäytyy usein ihmisenä ja valmiiksi neutraalina hahmona, nainen sukupuolena.

Kerro meille, mikä mietityttää!

Oletko muuten miettinyt -juttusarjassa etsimme vastaukset askarruttaviin kysymyksiin. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen menaiset(at)sanoma.com.

Luetuimmat

Tuoreimmat Me Naiset