Oikomishoitojen suosio kasvaa – tältä Ninan, 27, hampaat näyttävät ennen ja jälkeen

Nina Kallio on yksi niistä suomalaisista, jotka ovat oikaisseet hammasrivistönsä aikuisiällä. Oikomishoidot yleistyvät vauhdilla.

Nina Kallio korjautti hampaansa oikeille paikoilleen 25-vuotiaana.

12.5.2020 11:04

Nina Kallio, 27, oli 25-vuotias missikokelas, kun hän teki lopullisen päätöksen hampaidensa oikaisusta.

– Ratkaisu oli kohdallani esteettinen ja johtui omista epävarmuuksistani. Selvisi kuitenkin, että purennankin takia hoito oli hyvä tehdä.

Oikomishoito toteutettiin missikiertueen keskellä puolessatoista vuodessa noin 6000 eurolla.

– Olin haaveillut oikaisusta koko nuoruuteni, mutta rahaa oli vasta sitten, kun olin työelämässä.

Nina Kallio hoiti missikierroksen kalvot suussa, eikä kukaan huomannut mitään. Tältä hampaat näyttävät oikomishoidon jälkeen.

Tuloksia alkoi näkyä jo puolessa vuodessa, mutta lopulta oikomisprosessi kesti 16 kuukautta. Kalliolla oli läpinäkyvät oikomiskalvot suussa 22 tuntia vuorokaudessa – pois ne otetaan vain syödessä ja hampaita pestessä. Hammaslääkärillä käydään hoidon aikana joka kuukausi tarkistuttamassa tilanne ja uusimassa kalvoja.

– Aina uusien kireämpien kalvojen kohdalla hoito tuntui, eikä se missään nimessä ole täysin kivuton, mutta huomaamaton kiinteisiin rautoihin verrattuna.

Oikomisen lisäksi Ninan hampaat valkaistiin ja etuhampaisiin lisättiin hieman muovia, jotta niistä saatiin symmetriset. Yllä kuva ennen hoitoa, alla jälkeen.

Suora hammasrivistö on tuonut itsevarmuutta. Yksityisellä puolella oikomishoitoon liitetään usein myös hampaiden valkaisu ja tarvittaessa epäsymmetrian ja muodon ja epätasaisen värityksen korjaaminen hiomisella ja muovipinnalla.

– Ainoa epävarmuus itsessä oli oikeastaan se hymy, ja sitä vältteli. Nyt en muuta tekisikään kuin hymyilisin.

Nina pitää edelleen öisin pari kertaa viikossa passiivista muottia ylähampaille. Se varmistaa vielä hetken aikaa, että hoitotulos pysyy. Alahampaisiin on laitettu kunnallisellakin puolella perinteinen oikomishoidon jälkeinen väliaikainen ratkaisu, retentiolanka.

Hoidot kovassa kasvussa

Esteettisen hammashoidon klinikka eSmilen johtava hammaslääkäri Hannu Vesanen on seurannut alan muutosta jo pari vuosikymmentä. Ihmiset panostavat tällä hetkellä aiempaa enemmän hampaiden ulkonäköön ja terveyteen ja sitä kautta hyvinvointiinsa.

– Oikomishoitojen suosio on kasvanut viime vuosina Suomessakin merkittävästi. Olen nähnyt, mitä viimeisen viidentoista vuoden aikana on tapahtunut esimerkiksi Jenkeissä, eikä hoitojen huippua ole missään nimessä vielä saavutettu.

– Oikomista tulee tapahtumaan tulevaisuudessa aivan hirvittävä määrä.

Syyksi Vesanen arvelee muun muassa sitä, että kuvaamme itseämme nykyisin niin paljon.

– Itse olen viisikymppinen. Minun nuoruudessani ei ajateltu näin paljon sitä, miltä hampaat näyttävät.

Oikomiseen moderneja menetelmiä

Helsinkiläisessä eSmilessa oikomishoitoja tehdään vuosittain 200–300 asiakkaalle. Tilanteesta riippuen oikomishoito kestää puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Kustannukset ovat tavanomaisesti 3500 ja 6500 euron välillä.

Klinikalla tehtävät oikomishoidot tehdään lähes poikkeuksetta Yhdysvalloissa kehitetyillä 3D-mallinnetuilla läpinäkyvillä kalvoilla, jotka potilas saa itse asetettua paikoilleen. Samaa menetelmää käytetään monella yksityisellä hammaslääkäriasemalla ja esimerkiksi lääkärikeskus Mehiläisessä.

– Kalvohoidoista kuulee yhä kritiikkiä, mutta ne ovat jo nykyisyyttä, eivät enää edes tulevaisuutta, Vesanen sanoo.

Julkisella puolella kalvohoitoja ei tehdä. Siellä oikomishoitovaihtoehdot ovat perinteiset kiinteät raudat ja erilaiset irrotettavat oikomiskojeet.

Hammaslääkäriliitto kertoo, että yleensä oikomishoitoa tehdään 9–12 vuoden iässä, mutta myös aikuisten hampaita voidaan oikoa. Aikuisilla yksittäisen hampaan asennon korjaus saattaa kestää vain muutaman kuukauden, mutta laaja hoito voi viedä kahdesta kolmeen vuotta.

– Aikataulun määrää hampaiden liikkumisvauhti luussa. Hampaita ei voi siirtää nopeammin kuin luusolut sallivat, liiton sivuilla kerrotaan.

Kiinteillä raudoilla ja kalvoilla oiotaan purukalusto kokonaisuudessaan, erilaisilla kojeilla yleensä vain neljästä kuuteen etuhammasta, Vesanen selventää.

Ketkä tulevat hoitoon?

Vesanen muistuttaa, että lähtökohtaisesti Suomen järjestelmä hoitaa oikomishoidon tarpeet hyvin. Hammashoidon seulonta varmistaa, että oleellisimmat tapaukset pääsevät hoitoon jo lapsena.

Yksityiselle puolelle saapuvat hoitoon lähinnä he, joille kunnallinen puoli ei tarjoa oikomista.

– Iällä ei ole niin merkitystä. Meillä hoidetaan teini-ikäisiä, nuoria aikuisia ja aikuisia. Vanhimmat oikomispotilaat ovat olleet kahdeksankymppisiä. Siitä huomaa, että ihmiset haluavat nykyisin vielä vanhempanakin toteuttaa unelmiaan.

Silti ammattilainen muistuttaa, että mitä aikaisemmin, sen parempi. Silloin voidaan hyödyntää esimerkiksi leukaluiden kasvupotentiaali.

– Esimerkiksi omien kaksostyttöjeni oikomishoidot aloitettiin 11-vuotiaana ja viimeisteltiin 16-vuotiaana.

Onko oikomishoidossa riskejä?

Vesanen kertoo, että sekä kalvoilla että kiinteillä raudoilla oikomista tehtäessä törmätään myös komplikaatioihin. Jos oikomisessa käytetään liian suurta voimaa, hampaan juuri voi vahingoittua ja ikään kuin sulaa pois.

– Jos hampaaseen kohdistuu hetkellisesti liian suuria voimia, paine alkaa resorboimaan ja omat solut aiheuttavat sen, että juuri sulautuu pois. Tätä voi tapahtua sekä nuorilla että aikuisilla, ja vaikutus on peruuttamaton. Tämä ei ole yleistä, mutta sitä tapahtuu.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?