Kuinka monta kertaa käytät vaatetta? Pikamuodin asiantuntija kertoo, missä shoppailijan pitää tehdä suurin muutos - Tyyli - Ilta-Sanomat

Kuinka monta kertaa käytät vaatetta? Pikamuodin asiantuntija kertoo, missä shoppailijan pitää tehdä suurin muutos

Voiko olla totta, että suurinta osaa naisten muotivaatteista käytetään vain seitsemän kertaa? Näillä ohjeilla ostat ja pukeudut kestävämmin.

Kokeile itse: katso vaatekaappiisi ja mieti kunkin vaatteen kohdalla, kuinka monta kertaa se on todellisuudessa päätynyt yllesi.

24.10.2019 16:08

Viime viikolla Suomeen saapuneet puolalaiset vaateketjut herättivät runsaasti keskustelua pikamuodin ympärillä.

Halpavaatteiden massiivinen globaali tuotanto, jatkuva ostaminen ja vähäinen käyttö ja sen jälkeen pois heittäminen on kansainvälinen ongelma, sillä nopeasyklisen vaateteollisuuden aiheuttamat päästöt ja ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Luonnonvarojen kulutuksen ja päästöjen lisäksi halpavaatetuotantoon liittyy usein riskejä ihmisten huonoista työoloista.

Lue lisää:

Kuinka monta kertaa käytät jokaista vaatettasi?

Moni lukija pohti kommenttiosiossa, että saattaa ostaa halpaa vaatetta, mutta käyttää vaatetta kuitenkin pitkään. Pikamuodin suurimpia ongelmia on juuri vaatteiden vähäinen tai jopa olematon käyttö.

Joidenkin lähteiden mukaan suurinta osaa naisten ostamista muotivaatteista käytetään seitsemän kertaa. Muun muassa Helsingin Sanomat nosti brittiläistutkimuksen tuloksen esiin viime joulukuussa. Me Naiset uutisoi viime vuonna puolestaan tutkimustuloksesta, jonka mukaan suomalaisten vaatekaapin sisällöstä 60 prosenttia lojuu siellä tyhjänpanttina.

Jos tuplaat käytön, vähennät ilmastopäästöjä 40 %

Suomen Tekstiili & Muoti Ry:n vastuullisuuden ja kiertotalouden asiantuntija Satumaija Mäki sanoo, että todellisuudessa vaatteiden käyttökertojen määrä keskimäärin on paljon seitsemää kertaa suurempi.

– Tuotteen keskimääräinen käyttöikä vaihtelee tuotteesta ja käyttäjästä riippuen. Ellen MacArthur -säätiön selvityksen mukaan keskimäärin tuotteita käytetään noin 160 kertaa.

Muotitoimittaja katsahti kaappiinsa. Tämä ketjuliike Mangon villasekoitetakki on käytössä nyt kolmatta talvea ja ylittää siksi jo keskimääräisen 160 käyttökertaa, mutta läheskään kaikista huushollin vaatekappaleista ei voi sanoa samaa.

Oleellista kuluttajan taistelussa pikamuotia vastaan on kunkin ostetun vaatekappaleen käyttökertojen lisääminen.

– Tuplaamalla vaatteiden nykyisen käyttöiän tekstiili- ja muotialan ilmastopäästöjä voitaisiin vähentää yli 40 prosenttia, Mäki sanoo.

– Käyttöiän pidentäminen on avainasemassa kestävään ja kiertotalouden mukaiseen toimintamalliin.

Ketjuliike Gina Tricot’n simppeli musta viskoosimekko on ollut iltatilaisuuksien luottomekko kolmisen vuotta. Silti se on päätynyt päälle alle kymmenen kertaa – mikä sekin on paljon yksittäiselle juhlamekolle. Kuinka usein sinun juhlavaatteesi ovat käytössä?

Pelkkä hinta ei aina kerro vastuullisuudesta

Voiko asiantuntijan mukaan edullinen vaate olla koskaan ekologinen? Onko halpamuoti aina vastuutonta?

– Hinta ei automaattisesti kerro tuotteen laadusta tai vastuullisuudesta. Valmistuksen ja materiaalien osuus vaatteen hinnasta on kuitenkin keskimäärin noin 20 prosenttia, joten mitä halvempi tuote, sen haastavampaa on löytää siihen laadukas materiaali ja panostaa viimeistelyyn.

Usein halpa hinta vaikuttaa kuitenkin kuluttajan asennoitumiseen ostettua vaatetta kohtaan.

– Halpojen hintojen suurin haaste ekologisesta näkökulmasta on se, että kuluttajat eivät välttämättä harkitse ostopäätöksiään. Pikamuodissa ei ole kyse pelkästään tuotteiden laadusta, vaan ihmisten asenteesta kuluttamiseen.

– Pikamuoti on johtanut luonnonvarojen näkökulmasta kestämättömään ylikulutukseen, Mäki sanoo.

Tässä on muotitoimittajan kaapin kenties vanhin ja käytetyin vaate. Puuvillamekko on ostettu ketjuliike H&M:ltä peräti 11 vuotta sitten, ja sen jälkeen se on ollut käytössä kaikilla aurinkolomilla ja Suomen suvessa. Eikä se lähde hyllyltä vieläkään!

Mitä voi ostaa?

Satumaija Mäellä on suora vastaus hyvän ostopäätöksen tekemiseen. Sen lisäksi, että ostaa vain sellaista, mitä tietää varmasti käyttävänsä pitkään, kannattaa päätöksellä tukea hidasta sykliä.

– Jokainen kuluttaja voi ostopäätöksellään vaikuttaa, tukeeko pikamuotia ylläpitävää toimijaa vai jotain muuta. Suosittelen myös käyttämään vähän aikaa siihen, että ennen ostopäätöstä perehtyy yritykseen ja sen toimintatapaan. Yleensä kun asiat on taustalla hoidettu hyvin ja niiden eteen on nähty vaivaa, niistä myös mielellään kerrotaan.

Nyt päällä on tänä vuonna ostettua Mangoa ja Lindexiä. Asiantuntija neuvoo miettimään, tukeeko ostopäätöksillään jatkuvaan kulutukseen pohjautuvaa toimintaa.

Päätös muun muassa parhaista materiaalivalinnoista on haastavampaa.

– Materiaalien asettaminen paremmuusjärjestykseen on valitettavasti mahdotonta, Mäki sanoo.

– Olennaisinta on aina valita käyttötarkoitukseen sopiva tuote ja huoltaa sitä niin, että se kestää mahdollisimman pitkään. Tekokuituja käytetään esimerkiksi urheiluvaatteissa paljon, koska niillä saadaan vaatteeseen toivottuja ominaisuuksia ja ne kestävät toistuvia pesuja. Luonnonkuidut sen sijaan sopivat erinomaisesti sellaisiin tuotteisiin, jotka eivät ole suorassa ihokontaktissa ja joita voidaan huoltaa myös tuulettamalla, kuten esimerkiksi neuleisiin.

Halpamuotia kuulee parjattavan poikkeuksetta kertakäyttöiseksi. H&M:n mohairvillasekoiteneule palvelee jo kolmatta talvea, vaikka se on ollut talvikausina päällä toistuvasti. Neule puhdistuu tuulettamalla, joten se on vieläkin uudenveroisessa kunnossa.

Mäen mukaan materiaalien ekologisuuden vertailu keskenään on haastavaa, sillä siihen vaikuttavat esimerkiksi raaka-aineen tuotantoon tarvittavat resurssit, valmistustapa ja paikka, se, mitä energiaa tuotannossa on käytetty ja kuinka pitkiä matkoja raaka-aineita on kuljetettu.

Kaksi ohjetta hän kuitenkin antaa:

– Jos tarjolla on perinteisten materiaalien rinnalla esimerkiksi kierrätetty- tai luomuvaihtoehto, niin yleensä ne ovat ekologisempi vaihtoehto.

– Oikoteitä onneen ei valitettavasti ole olemassa. Yksittäisten materiaalien boikotoimisen sijaan näkisin, että vaatekulutuksen muuttaminen kestävämpään suuntaan vaatii ajattelutavan muutosta.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?