Toistaiseksi on lähes mahdotonta arvioida vaatteiden koko elinkaaren ympäristövaikutuksia. Niinpä pienistäkin edistysaskeleista kohti ekologisempaa muotia iloitaan – ja mikä tahansa, missä lukee eko, organic tai bio, myy.
Yksi ekologiselta kuulostavista innovaatioista on biohajoavat vaatteet.
Esimerkiksi Partioaitassa on myynnissä Tretornin biohajoava sadetakki, joka on valmistettu biohajoavasta polyamidilangasta, biohajoavasta polyuretaanista ja biohajoavasta polylaktidista. Jälkimmäinen materiaali tehdään langasta, joka on kehrätty jatkojalostetusta hiilidioksidista, joka on otettu talteen kasveista, kuten maissista. Melkoista teknologiaa.
– Ahkeroimme voidaksemme tarjota asiakkaillemme yhä kestävämpiä vaihtoehtoja, Tretornin Euroopan viestintäjohtaja Fredrik Ekström kertoo Partioaitan sivuilla.
Pelkkä biohajoavuus ei tarkoita kestävyyttä
Kestävät, siis käytössä pitkäikäiset, vaatteet ovat tosiaan ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Biohajoavuus ei kuitenkaan lähtökohtaisesti paranna vaatteen kestävyyttä.
Vastuullisuus- ja kiertotalousasiantuntija Satumaija Mäki Suomen tekstiili ja muoti ry:stä kertoo, että lähes kaikki materiaalit hajoavat biologisesti jossakin ajassa, mutta jos vaatetta markkinoidaan biohajoavuudella, sen tulee muuttua kompostointiolosuhteissa vähintään 90-prosenttisesti hiilidioksidiksi alle puolessa vuodessa.
Biohajoava sadetakki maatuu Partioaitan sivujen mukaan täydellisesti 2–3 vuoden kuluessa.
– Kun tekstiilejä valmistetaan luonnonkuiduista, ne ovat periaatteessa biohajoavia. Aikaväli, jolla ne ovat biohajoavia, saattaa kuitenkin olla todella pitkä, ja pituus riippuu myös olosuhteista. Lisäksi tuotteiden valmistusprosessissa käytetyt kemikaalit voivat vaikuttaa tuotteen hajoavuuteen, Mäki toteaa.
Älä hylkää takkia
Satumaija Mäen mielestä on hyvä, että vaatteiden materiaaleihin kehitetään jatkuvasti uusia ekologisia vaihtoehtoja. Vaatteiden kohdalla biohajoavuus saattaa kuitenkin antaa kuluttajille harhaanjohtavan käsityksen tuotteen ekologisuudesta.
Mäen mukaan ympäristönäkökulmasta olennaisempaa olisi kehittää esimerkiksi käyttökelvottomille vaatteille kierrätysratkaisuja.
Lisäksi vaatteiden markkinointi biohajoavina saattaa hämmentää kuluttajia sen suhteen, miten vaatteet pitäisi hävittää.
– Ettei tulisi sellaista kuvaa, että biohajoavan sadetakin voi hylätä retkellä, jos ei sadakaan.
Vaatteet eivät Mäen mukaan kuulu biojätteeseen eivätkä varsinkaan luontoon. Ehjät ja käyttökelpoiset vaatteet pitäisi vielä tekstiilikeräykseen ja rikkinäiset sekä muuten käyttökelvottomat laittaa sekajätteeseen, josta ne päätyvät poltettaviksi.
– Ensisijaisesti pitäisi välttää luontoon kuulumattomien asioiden päätymistä ympäristöön. Kyllähän vaikkapa pahvimukit ovat usein biohajoavia, mutta tienposkeen heitetty roska säilyy aika kauan ennen kuin maatuu.
Lue lisää:
Muovijätteestä tehdään nyt vaatteita – mutta ovatko ne oikeasti ympäristöystävällisiä?
Kuulutko tähän possumaiseen 20 prosenttiin? Vastaus löytyy roskiksestasi
Muoviroska tappaa lintuja ja kaloja – näin sinäkin voit auttaa pitämään meret puhtaina
