Nyt keräillään lenkkareita – näistä harvinaisuuksista maksetaan tähtitieteellisiä summia - Tyyli - Ilta-Sanomat

Nyt keräillään lenkkareita – näistä harvinaisuuksista maksetaan tähtitieteellisiä summia

Lenkkarien keräily on kasvava ilmiö. Keräilijöillä on jaloissaan – ja pahvilaatikoissaan – kenkiä tuhansien eurojen arvosta.

Brädi ja Scott Gold ovat intohimoisia kenkien keräilijöitä. Keräily ei ole harvinaista, sillä tunnettujen urheilubrändien kenkiä himoitaan ja hankitaan kaikissa maanosissa.­

16.9.2017 8:02

Omakotitalon vierashuone Siuntiossa on ihan tavallinen, siisti suomalaisen perheen makuuhuone. Jos kuitenkin oikein silmin katsotaan, se on aarreaitta.

Tai jaloin, sillä yhden seinustan peittää 54 pahvilaatikollista kenkiä. Eikä mitä tahansa kenkiä, vaan urheilukenkiä, sneakereita, suomalaisittain lenkkareita tai tossuja tai tennareita – kenkäparista riippuen.

Scott Gold keräilee urheilukenkiä.­

Kengät ovat osa 20-vuotiaan Scott Goldin kokoelmaa. Gold ei ole satunnainen friikki, vaan osa isoa ilmiötä. Lenkkari­harrastus on levinnyt ympäri maailman ja saanut pauloihinsa niin siuntiolaisen tyyliniekan kaltaisia nuoria miehiä kuin pitkälle keski-ikään ehtineitä julkkiksiakin.

– Esimerkiksi (rap-artisti) Brädi on kerännyt kenkiä niin kauan kuin minä olen elänyt, Gold kertoo.

Scott Gold ja Besnik Konjuhaj järjestävät Sneakerbash17-tapahtuman Helsingissä. –Sinne saa tulla ihan millaisissa kengissä vain, Gold korostaa.­

Gold ja hänen kaverinsa Paavo Jokinen, 19, ja Besnik Konjuhaj, 24, ovat pyytäneet Brädin eli Kari Härkösen, 38, Suomen ensimmäisten lenkkarimessujen Sneakerbashin mainoskasvoksi. Brädi on Cheekin pitkäaikainen lahtelaistoveri ja levyttänyt muun muassa Kuudes pelaaja -kappaleen Suomen miesten koripallomaajoukkueelle.

Mistä ilmiössä on kyse?

Ensinnäkin miljardibisneksestä, sillä tunnettujen urheilubrändien kenkiä himoitaan ja hankitaan kaikissa maanosissa. Useimmille tyylikkäät urheilukengät ovat huolellisesti valittu käyttötuote, jolla ilmennetään omaa persoonallisuutta kuten millä tahansa asuvalinnalla tai vaikkapa automerkillä.

Sneakerit olivat kuitenkin New Yorkin kaduilta ponnistaneille räppäreillekin erottautumis- ja heimoutumiskeino jo ennen kuin heillä oli varaa hienoihin autoihin. Esimerkiksi 1980-luvun rap-yhtye Run DMC käytti Adidas Superstar -kenkiä ja sai faninsakin pukeutumaan niihin. Menestystä saatuaan 1986 kokoonpano levytti kappaleen My Adidas – ilmeisesti ilman varsinaista yhteistyösopimusta saksalaisbrändin kanssa.

Goldin ja Brädin kaltaiset keräilijät ovat streetwear- eli katumuotikenkien käyttäjien jäävuoren huippu. Heidänkin kenkänsä kuluvat käytössä, mutta niistä myös pidetään hyvää huolta – ja säilytetään pahvilaatikoissa. Monista kengistä on useampia pareja.

– On tärkeää pitää kengistä huolta, Gold sanoo.

– Olen ennen kaikkea varovainen. Katson, mihin astun ja vältän tilanteita, että joku astuu kengille.

Entä mistä kertoo se, että kengät säilytetään mahdollisuuksien mukaan alkuperäispakkauksissa, pahvilaatikoissa?

Siitä, että kyseessä on nimenomaan keräily. Alkuperäispakkaus tuo tuotteeseen lisää keräilyarvoa. Tämä näkyy nettihuutokauppa eBayssa, jossa on myytävänä kaikkea 1960-luvun Corgi Toys -pikkuautoista Applen musiikkisoittimiin.

– Jos kengät maksavat vaikkapa 250 euroa, niin pahvilaatikon kanssa hinta on satasen enemmän, Gold selittää.

Hirvittääkö hinta? Sido nauhat tiukemmalle, sillä vauhti kiihtyy. On olemassa paljon kalliimpiakin kenkiä.

Maksaisitko kengistä jopa 240 000 dollaria eli 200 000 euroa? Harva pystyisikään siihen, mutta joku on maksanut.

Netin lukuisista sneaker-sivustoista Sneakerfreaker.com listasi vuosi sitten kymmenen älyttömimmän hintaista lenkkaria. Kärkeen nousi koripallolegenda Michael Jordanin kokomusta erikoismalli Niken Air Jordaneista. Joku oli maksanut niistä eBayssa peräti 200 000 euroa.

Koripallotähti Michael Jordan nimikkokengissään.­

Summa meni hyväntekeväisyyteen toisen koristähden Kobe Bryantin säätiön kautta, mutta Sneakerfreaker listaa muitakin tuhansien ja kymmenien tuhansien arvoisia kenkiä.

Yksi arvojalkineista on rapmuusikko Kanye Westin nimikirjoituksella varustettu Adidas Yeezy Boost 750 – sitä oli myyty hintaan 25 000 dollaria eli noin 20 000 euroa.

Westin nimellä myytävien kenkien kauppoihin tuleminen oli Suomessakin ensimmäinen valtamedioissa havaittu lenkkarikeräilijöiden merkkitapahtuma kaksi vuotta sitten. Tai oikeammin uutinen oli kenkien saapuminen yhteen kauppaan, sillä Suomeen saatiin 50 paria Yeezy Boosteja joulukuussa 2015, ja niitä jonotettiin helsinkiläisen Beamhill-myymälän ulkopuolella yön yli vuoronumerolapuilla.

Silloin ilmiö tuli paitsi muiden ihmisten, myös keräilijäväen omaan tietoon.

– Tutustuin jonossa muihin keräilijöihin, ja kaikki olivat mukavaa väkeä. Ajattelin, että yhteydenpito näiden ihmisten kesken pitää järjestää jotenkin ja perustin Sneaker Market Finland -ryhmän Facebookiin. Suljetussa ryhmässä on nyt melkein 6 000 jäsentä, Besnik Konjuhajin kertoo.

Vaikka kaikilla ryhmän jäsenillä ei olisikaan kymmeniä pareja kenkiä, niiden keräily kiinnostaa tuhansia ihmisiä niin paljon, että he käyttävät aikaansa kenkien kuvien katselemiseen ja kengistä keskustelemiseen.

Keräilijät Brädi ja Scott Gold koripallon EM-kisojen Suomi–Kreikka- ottelussa.­

Brädillä riittää tuttuja Helsingin Hartwall Arenassa. On koripallon EM-turnaus, ja Kari Härkönen on omiensa keskellä. Hän on nähnyt suomiräpin ja koripallon kasvamisen omasta intohimosta massasuosioon, koko kansan huveiksi.

Samalla tavalla on käymässä kengille. Susijengin ottelussa Arenan käytävilläkin näkyy tuhansia pareja siistejä, kuin pakasta vedettyjä koristossuja.

– Minulla oli Lahdessa streetwear-liikekin, joka myi kenkiä. Olisipa silloin ollut tuollaisia tapahtumia myyntiä tukemassa, Brädi naurahtaa.

Enemmän kuin myyjä, Brädikin on kuitenkin ollut ostaja. Hän sanoo omistavansa "kolminumeroisen määrän" Air Jordaneita. Asiaa tarkemmin tivatessa hän sanoo pareja olevan yli sata mutta alle kaksisataa.

– En keräile mitä tahansa, vaan nimenomaan niitä. Pidän kyllä kengistä ylipäätään ja pukeudun tilanteen mukaan. Kun lähden ajamaan prätkällä, käytän buutseja, hän sanoo.

Eikä määrä ole tärkeä, vaan se, että kengät ovat mukavia ja itselle hyviä.

Brädin keräily lähti koripalloharrastuksesta ja Michael Jordanin ihailuista. Nykyajan sneaker-kulttuurilla on vahvat juuret afroamerikkalaiseen viihteessä, urheilun ja musiikin sankareissa.

Toki kengillä on ollut väliä aikaisemminkin ja muuallakin kuin koripallon ja hip hop -kulttuurin parissa. Skeittaajilla on omat, vuosikymmeniä suosiossa säilyneet merkkinsä ja mallinsa. Indierokkarit suosivat vuodesta toiseen Converseja, jotka jalassa Ramones ja muut 1970-luvun uuden aallon nimet rämpyttivät itsensä maailman tietoon.

Converset vuodelta 1923.­

Adidas x Run-DMC 25th Anniversary Superstar -malli.­

Kengät ovat osa tyyliä, osa kokonaisuutta. Aika monen mielestä tärkein osa.

Vääristä kengistä kiusaaminen nousi taannoin pienen nettikohun aiheeksi. Oululaista koulupoikaa oli kiusattu, kun tämä oli tahtonut kiusaajien mielestä "väärät kengät".

Sneaker Market -ryhmässä alkoi keskustelu: mitkä ovat väärät kengät?

– Eihän sellaisia ole olemassakaan, Konjuhajin sanoo.

Oululaispojan tapaus innosti Sneakerbashin järjestäjiä julistamaan tämän vuoden tapahtuman teemaksi individualismin, yksilöllisyyden. Katukenkävalinnoilla ilmennetään usein kuulumista yhteisöön tai ihailua jotakin kohtaan. Goldin ja Konjuhajinin mielestä jalkaan tulee kuitenkin ennen kaikkea laittaa se, mikä miellyttää omaa makua.

Yksilöllisyyttä korostetaan myös sillä, että Sneakerbash ei ole vain yhden urheiluvälinevalmistajan sponsoroima pr-tapahtuma.

– Miten voisimme julistaa, että ole yksilöllinen, mutta käytä vain tämän yhden merkin kenkiä? Konjuhajin naurahtaa.

Kenkäkeräilijöiden solidaarisuus ulottuu Siuntiosta Ouluun, mutta ulottuuko se Kiinaan? Isot kenkäbrändit ovat siirtäneet tuotantonsa halvemman työvoiman tehtäväksi. Toimittaja-tietokirjailija Elina Grundström kirjoitti jo 2002 tietoteokseen Alkuperämaa tuntematon: kertomus Kiinan keisarista ja kenkätehtaan tytöistä (Tammi) epäinhimillisistä olosuhteista, joissa alaikäiset tehdastyöläiset tekevät merkkikenkiä muun maailman käyttöön.

– Tämä on tietysti epäkohta, mutta se koskee koko muotibisnestä, Konjuhajin sanoo.

Olympiavoittaja Jesse Owensin kengät 1930-luvulta. Adidaksen perustaja Adi Dassler lahjoitti kengät hänelle.­

Monet merkit ovat puuttuneet epäkohtiin saatuaan tietää, miten heidän alihankkijansa tai alihankkijoiden alihankkijat toimivat.

Entä mikä on keräilijän vastuu? Konjuhajin sanoo keskittäneensä viime aikojen hankinnat harvinaisuuksiin, joita on valmistettu pienet erät, mieluusti ekologisesti kestävistä materiaaleista ja kunniallisissa työoloissa.

Viikonvaihteen tapahtumassa Gold ja Konjuhajin – ja Paavo Jokinen, jos armeijan esimiehet hänelle sen suovat – ovat paitsi isäntiä, myös itsensä edustajia kenkäkeräilijöinä.

– Olen miettinyt, mitä laitan jalkaan, Gold sanoo.

Valinnanvaraa ainakin on. Vaikka hänkin on erikoistunut erityisesti 1980-luvun koriskenkäklassikkoon Niken Air Jordaneihin, laatikoissa on useita tuttuja sporttikenkämerkkejä: Adidas, Puma, Nike, New Balance, Converse, Vans, Asics – ja Karhu.

Tarinallisuus on tärkeää, ja nykyisin ulkomaisessa omistuksessa olevaa Karhua myydään maailmalle Paavo Nurmella ja sillä, että Karhu myi kolmen raidan tunnuksen aikanaan Adidaksen käyttöön.

Mutta olisivatko taannoin Suomessa valmistetut aidot Karhu-lenkkarit minkään arvoisia? Eivät välttämättä, arvelee Gold. Konjuhajin jatkaa:

– Kenkiä pitää olla markkinoilla niin paljon, että niille muodostuu kysyntää ja joku hintataso. Karhut ovat ehkä liian harvinaiset.

Sneakerbash 2017 Helsingissä Konepaja Brunossa lauantaina 16. syyskuuta.

Niken Air Jordanit.­

Run DMC pukeutui Adidaksen kenkiin. 8. Brädi sanoo omistavansa kolminumeroisen määrän Air Jordaneita.­

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?