Presidentinlinnan täydelliset naiset – Linnan juhlien emännät 1920-luvulta tähän päivään

Virheettömästi etikettiä noudattavat emännät keräävät itsenäisyyspäivän vastaanotolla aina eniten katseita.

Rouva Jenni Haukio ja presidentti Sauli Niinistö tanssivat Presidentinlinnassa 6. joulukuuta 2012.

6.12.2016 14:47 | Päivitetty 6.12.2016 12:50

Linnan juhlien emännän osa ei ole helppo. Virheitä ei saa tehdä ja iltapuvun pitäisi miellyttää kaikkia. Koko valtakunta näkee jokaisen nenän pyyhkäisynkin: lehdistöä juhlassa oli jo 1920-luvulla ja televisiointi alkoi 1957.

Kaisa Kallio tuskin mietti, mitä hänen juhlapuvustaan ajatellaan, mutta muotitietoinen Signe Relander ilahtui varmasti, jos hänen juhla-asuaan kehuttiin.

Alli Paasikivi osasi nauttia huomiosta. Harmi tosin, että televisiokamerat tulivat Linnaan vasta Kekkosen kaudella: vuonna 1953 Paasikivi ei ilahtunut, kun kamera ikuisti hänen käsivarsiensa "allit".

Toiset ovat olleet juhlaemännän roolista enemmän, toiset vähemmän innostuneita – mutta kaikki ovat kestäneet osansa hyvin.

Ester Ståhlberg 1920–1924

Ensimmäistä Linnan juhlaa 1919 emännöi leskeksi jääneen presidentti K.J. Ståhlbergin tytär Aino. Kahvitilaisuus alkoi kello 12.30 ja kesti tunnin.

Ester Ståhlberg pääsi emännöimään vain kerran Linnan juhlia, joissa tanssittiin. Kuvassa hän on vieraana Paasikivien kutsuilla 1946, oikealla presidentti J.K. Paasikivi.

1920 Ståhlberg avioitui Ester Hällströmin kanssa. Ester Ståhlberg piti juhlista, mutta itsenäisyyspäivän vastaanotto oli myös 1920–1921 ja 1923–1924 pelkkä iltapäivätilaisuus.

Historiantutkija ja tohtori Maritta Pohls arvioi, että Ståhlberg oli naisasianainen, mutta myös hyvin naisellinen, ja toi tämän puolen hillitysti esille pukeutumisessaan.

– Ståhlberg pukeutui perinteiseen iäkkään naisen asuun: tumma puku, helmet kaulassa.

Iltapäivätilaisuuteen oli naisille koruton pukeutumisvaatimus: korkeakauluksinen, lyhythihainen leninki.

Vuonna 1922 linnassa oli ensimmäisen kerran tanssiaiset ja voileipäillallinen. Juhla alkoi kello 21.

Signe Relander 1925–1930

L.K. Relander vakiinnutti Linnan itsenäisyyspäiväjuhlaan tanssiaiset. Signe Relander hoiti mallikkaasti puolison tehtävänsä. Hän oli ujo, luonteva ja hymyilevä.

Signe Relander oli muodin edelläkävijä. Hän suunnitteli iltapukunsa itse. Kuvassa hän on vuoden 1930 vastaanotolla.

Signe Relander piti pukeutumisesta ja suunnitteli itse pukujensa mallit. Tyylikkyyttä hän oli oppinut kansainvälisessä Viipurissa.

– 1920-luvun maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelussa Signe edusti kaupunkilaisuutta. Hän käytti charleston-vaikutteisia asuja. Hänen pukeutumislinjaansa pidettiin hyvänä ja modernina, Maritta Pohls tietää.

1920-luvulla iltapukumuoti muuttui riehakkaaksi: helmat lyhenivät ja värit kirkastuivat. Muotia oli paljastaa nilkat.

"Juhlapukuja, avonaisia kauloja, kauniita käsivarsia, siroja nilkkoja..." kuvattiin Helsingin Sanomissa 7. joulukuuta 1929.

Ellen Svinhufvud 1931–1936

Kun Ellen Svinhufvudista tuli Linnan emäntä, hän oli 61-vuotias. Tomera emäntä ei koreillut, mutta tyyliä hänessä oli. Vuoden 1936 kuvassa Ellen Svinhufvudin juhlakampaus näyttää oudolta – mutta se oli luultavasti muotia.

Mutkattomasti seurustelevalla Ellen Svinhufvudilla (vas.) oli lähes aina turkispuuhka mukanaan. Oikealla Signe Relander.

– Ellen oli tyylikäs säätyläisnainen. Voisi kuvitella, että hänen iltapukunsa olivat silkkiä, Pohls arvioi.

Ellen-rouva pukeutui usein mustaan. Turkispuuhkaansa hän saattoi kantaa kesälläkin ja tarhasi itse kettuja.

Ellen seurusteli mutkattomasti kaikkien kanssa. Presidenttipari karsi juhlamuodollisuudet minimiin eivätkä edes seisoneet kättelemässä vieraita.

Kun kieltolaki päättyi, Linnassa oli tarjolla alkoholia. Kuuluisaksi tuli Ellen Svinhufvudin kakku, jota emäntä ei sentään itse valmistanut, vaan Konditoria Stella.

Kaisa Kallio 1937–1939

Juhlan tunnelma muuttui, kun uskonnollisesta Kyösti Kalliosta tuli presidentti. Kaisa-vaimokin oli syvästi vakaumuksellinen. Alkoholia ei enää tarjoiltu eikä tanssia saanut. Kaisa Kallio loi silti valoisalla luonteellaan juhlaan niin lämpimän tunnelman, ettei "syntisen elämän" puuttumisesta naristu.

Kaisa Kallion (oik.) pukuvalinnat olivat siveellisiä, myös itsenäisyyspäivänä 1938.

Kaisa Kallio oli talonpoikaistaustainen mutta ui kuin kala vedessä edustustilaisuuksissa.

– Pukeutumisessaan Kallio edusti maaseudun ihanteita: ei hienostelua, napit kiinni kaulaan asti.

Vuoden 1937 valokuvassa Kallio emännöi pitsikuvioisessa asussa, mitä voi pitää häneltä rohkeana. Kaula-aukkokin on yllättävän avoin – ehkä siksi, että kaulassa oleva risti pääsi esille. Nutturakaan ei ole ihan tiukalla.

Kyösti Kallion presidenttikaudella eksoottisena lisänä juhlassa olivat banaanit. Tänä vuonna hämmästelyä voi herättää nyhtökaura.

1939–1945

Sodan aikana ei juhlittu, eikä Gerda Ryti ehkä olisi emännöimisestä innostunutkaan. Risto Rytin puoliso osallistui vain kansan yhteistä hyvää edistäviin tilaisuuksiin. Gerda ei osallistunut Linnan juhlaan koskaan, vaikka sai protokollan mukaisesti kutsun. Myöskään presidentti C.G.E. Mannerheim ei ehtinyt isännöidä juhlaa.

Alli Paasikivi 1946–1955

Presidentti J.K. Paasikivi oli temperamenttinen, eikä Alli-vaimokaan ollut hissukka. Hän rakasti esilläoloa ja näyttäviä sisääntuloja.

Paasikivi näytteli nuorena Kansallisteatterissa. Nopeasti hän omaksui myös presidentin puolison roolin.

– Hänen olemuksensa viestitti, että hän todella viihtyi siinä roolissa. Ehkä hän halusi myös pehmittää miehensä kovaa imagoa, Pohls arvelee.

Paasikivi seurasi muotia ja uskalsi käyttää värejä. Sodan jälkeen iltapukumuoti oli taas ilakoivaa eikä paljasta pintaa hävetty.

Alankomaiden suurlähettiläs van der Vlugt ja Alli Paasikivi pistivät tanssiksi Linnan parketilla 1953.

– Hänen iltapuvuissaan oli hienoja leikkauksia, hänellä oli varmasti pukusuunnittelija. Oli häkellyttävää, kun puolisolla näkyivät Linnassa olkapäiden lisäksi käsivarret.

1953 Paasikivi tanssi juhlassa käsivarret hölskyen. Kun kohukuva julkaistiin, hän vaati sen kaunistamista. Edelleen löysiä käsivarsia kutsutaan "alleiksi". Presidenttipari ei kätellyt vieraita, koska iäkästä presidenttiä ei haluttu rasittaa, joten "allit" paljastuivat vasta tanssilattialla.

Sylvi Kekkonen 1956–1973

Sylvi ja Urho Kekkonen kutsuivat Linnaan ennätysmäärän vieraita: ensimmäisissä juhlissa 1956 oli 1 500 vierasta ja myöhemmin parhaimmillaan 2 300.

Rouva Sylvi Kekkonen ja presidentti Urho Kekkonen itsenäisyyspäivänä 1969.

Sylvi Kekkonen kuoli sairauskohtaukseen 2. joulukuuta 1974. Linnan juhlat peruttiin sinä vuonna. Lähes kymmenen vuotta Urho Kekkonen otti Linnan vieraat vastaan yksin.

Sylvi Kekkosessa oli sisäistä vahvuutta, mutta hänen ulkoinen olemuksensa muistetaan reuman haurastuttamana. Silti hän näytti tyylikkäältä.

– Hänellä oli iltapuvuissaan hienoja kankaita, esimerkiksi paksua silkkiä. Puvuillaan hän toi hienosti siroutensa esille. Se ei ollut mitään prinsessatyyliä, kehuu Pohls.

– Paasikiven aikana alettiin kiinnittää huomiota naisten iltapukuihin. 1960-luvulla oli jo kilpailua, kenellä on hienoin puku, Pohls kertoo.

Tellervo Koivisto 1982–1993

1980-luku oli kimalluksen ja rimssujen aikaa, mutta Tellervo Koivisto piti kiinni tyylikkäästä linjastaan presidentti Mauno Koiviston rinnalla.

– Koiviston pukuja ruodittiin, mutta niitä pidettiin tyylikkäinä, Pohls sanoo mutta huomauttaa, että historiantutkijana hänellä ei ole näkemyksiä Kekkosen jälkeiseltä ajalta.

Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto itsenäisyyspäivänä 1983.

Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto itsenäisyyspäivänä 1984.

Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto itsenäisyyspäivänä 1985.

Iltapuvut pääsivät pitkän ja hoikan Koiviston päällä oikeuksiinsa. Värejä hän ei kaihtanut, muttei liioin lähtenyt muoti­kotkotuksiin. Juhlissa Koivistosta välittyi hiljainen karisma, jota ei tarvinnut kimalteilla pönkittää.

Koiviston kaudelta muistetaan myös upea tytär Assi, joka oli kuin prinsessa.

Eeva Ahtisaari 1994–1999

Eeva ja Martti Ahtisaaren aikana jazz tuli Linnan musiikkivalikoimaan ja viinit ruokapöytiin. Vieraiden keski-ikä nuoreni, mutta toisaalta Ahtisaaret aloittivat perinteen kutsua Linnaan kaikki elossa olevat Mannerheim-ristin ritarit.

Sosiaalisuus ja lempeä olemus tekivät Eeva Ahtisaaresta pidetyn puolison. Hän otti vieraat vastaan tyylikkäänä ja hymyilevänä.

– Ahtisaari ei ole esille työntyvä persoona, mikä näkyi hänen pukeutumisessaankin, Pohls uskoo.

Eeva Ahtisaari itsenäisyyspäivänä 1997.

Presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari itsenäisyyspäivänä 1998.

Filosofian maisteri Eeva Ahtisaari tiedetään osaavaksi, mutta presidentin puolisona hän ei selvästi halunnut korostaa omaa persoonaansa. Linnaan Ahtisaari valitsi usein tummasävyisen iltapuvun. Illan aikana hän viihtyi erityisesti kirjallisissa keskusteluissa.

Tarja Halonen 2000–2011

Kun Tarja Halosesta tuli presidentti, Linnan juhlat muuttuivat rennommiksi, mikä näkyi vieraslistassa. Ruoka muuttui kasvis- ja luomupainotteisemmaksi.

Halonen toivoi ennen ensimmäistä juhlavastaanottoaan, ettei tärkeä päivä olisi pukujuhla, mutta siihen hän ei pystynyt vaikuttamaan.

Presidentin omatkin iltapuvut olivat varsin tyylikkäitä. Pukusuunnittelijoina hänellä olivat muiden muassa Vuokko Nurmesniemi ja Ritva Falla.

– Hänen puvuissaan oli kauniita kankaita ja kauniita leikkauksia, mutta naisellinen hörhö hän ei ollut, Pohls muistelee.

Presidentti Tarja Halosen muinaispuku vuodelta 2001 on yksi ikimuistoisimmista Linnan juhlien asuista.

Presidentti Tarja Halonen ja puoliso Pentti Arajärvi itsenäisyyspäivänä 2011.

Halonen oli Linnan juhlissa nauravainen ja puhelias. Puoliso, professori Pentti Arajärvi, löysi hänkin juhlista aina tuttujaan.

Jenni Haukio 2012–

Jenni Haukio hurmasi vieraat ja televisionkatsojat jo ensimmäisessä Linnan juhlassaan Sauli Niinistön keralla.

Rouva Jenni Haukio ja presidentti Sauli Niinistö itsenäisyyspäivänä 2012.

Haukio oli Suomen nuorin istuvan presidentin puoliso, mutta ei vaikuttanut hetkeäkään epävarmalta. Sittemmin Haukio on opittu tuntemaan moitteettomana pukeutujana. Muotiasiantuntijat ovat kiittäneet häntä hillitystä charmista, selkeydestä ja varmuudesta – mutta myös rohkeudesta.

– Hänen tyylinsä on tavallisesti hyvin klassinen, mutta tämä oli trendikäs irtiotto, stylisti Outi Broux arvioi Ilta-Sanomille 2013.

– Haukio osaa korostaa pukeutumisessaan hyviä puoliaan, mutta ei yliampuvasti. Hänen viehätyksessään on tyttömäisyyttä ja arvokkuutta, kiteyttää Maritta Pohls.

Rouva Jenni Haukio ja presidentti Sauli Niinistö itsenäisyyspäivänä 2013.

Rouva Jenni Haukio ja presidentti Sauli Niinistö itsenäisyyspäivänä 2014.

Rouva Jenni Haukio ja presidentti Sauli Niinistö itsenäisyyspäivänä 2015.

Valtiotieteen maisteri Haukio, 39, on nykyaikainen nainen, joka haluaa tehdä omaa työtään. Viime vuosina hän on ollut Turun kirjamessujen ohjelmapäällikkönä. Hän on myös runoilija.

Linnan juhlissa 2015 Haukio näytti liikuttumistaan, kun sotaveteraanit lauloivat Veteraanin iltahuudon. Edellisenä vuonna 101-vuotias sotaveteraani Hannes Hynönen kertoi, miten otettu hän oli, kun Haukio laittoi posken poskea vasten.

Lähteet: Helinä Hirvikorpi: Linnan juhlat kautta aikojen ja IS-arkisto.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?