Tämän takia suomalaiset suosivat leggingsejä ja crocseja – pukeutumisemme alkoi eriytyä jo 70-luvulla - Tyyli - Ilta-Sanomat

Tämän takia suomalaiset suosivat leggingsejä ja crocseja – pukeutumisemme alkoi eriytyä jo 70-luvulla

Tutkijatohtorin mukaan suomalaisten pukeutumistyylin ominaispiirteet kumpuavat parin vuosikymmenen takaa.

7.7.2016 7:30

ILTA-SANOMAT kirjoitti aiemmin tällä viikolla leggingsien suuresta ja pitkään jatkuneesta suosiosta Suomessa. Muotiasiantuntija Mirva Saukkola vahvisti jutussa arkihavainnon, että suomalaiset rakastavat leggingsejä.

Pukeutumiskulttuuriin erikoistunut etnologian tutkijatohtori Arja Turunen Jyväskylän yliopistosta ymmärtää väitteen leggingseistä suomalaisten suosikkivaatteena. Turusen mukaan suomalaisen pukeutumiskulttuurin rennot erityispiirteet kumpuavat vuosikymmenten takaa.

  • Yllä olevalla videolla suomalaiset kertovat mielipiteitään leggingseistä.

60–70-luvuilla uudeksi normiksi tuli epämuodollisuus, ja muodollista tyyliä alettiin pitää vanhanaikaisena. Esimerkiksi farkuista tuli joka paikan vaate, joita saattoi käyttää myös töissä.

– 70-luvulta lähtien työpaikoilla on hyväksytty hyvin epämuodollinen pukeutumistyyli. Täällä ei ole sellaista puku- tai hamepakkoa työpaikoilla. Se heijastuu sitten muuhunkin pukeutumiseen, eli pukeudutaan vähän vapaamuotoisemmin.

MUUALLA maailmassa pukeutumista ohjaavat usein esimerkiksi lasten koulupuvut ja työpaikkojen tiukat pukukoodit. Suomalaisten tyylin peruskivi on puolestaan käytännöllisyys.

– Suomessa arvostetaan sitä, että on helppoa, käytännöllistä ja mukavaa, ja että ihmiset saavat pukeutua niin kuin haluavat. Ajatellaan, että Suomessa jo ilmastonkin takia täytyy pukeutua hyvin käytännöllisesti.

Simo Salminen, Vesa-Matti Loiri ja Pertti Spede Pasanen esittelevät hilpeästi miesten alusvaatemuotia 1971.

Suomalaisten pukeutumisessa alkoi tapahtua muutos 70-luvulla.

Siinä missä monissa muissa maissa naisten odotetaan pukeutuvan naisellisesti, suomalaisnaisten ei odoteta korostavan pukeutumisella sukupuoltaan.

– Täällä työpaikoilla ei ole esimerkiksi naisten korkokenkäpakkoa. Oletetaan, että naiset pukeutuvat käytännöllisesti, eikä tarvitse hirveästi laittautua. Ajatellaan, että suomalaiset naiset ovat niin itsenäisiä, ettei tarvitse noudattaa tällaisia perinteisiä ja vanhanaikaisia pukukoodeja.

TOISISSA maissa esimerkiksi Crocs-sandaaleja käytetään vain kotipihassa. Suomessa muovisandaaleja uskalletaan käyttää kaupungillakin. Suomalaisten rakastama mökkeily näkyy myös suomalaisten suosikkivaatteissa.

– Tuulipukuhan on periaatteessa keksitty Suomessa. Arkipukeutumisessa näkyy vahvasti urheiluvaatteiden vaikutus, ja lenkkarit ja tuulipuku ovat hyvin yleisiä vaatteita. Mukaville ulkoilu- ja mökkivaatteille on täällä käyttöä. Marimekon t-paita on ollut suomalaisten suosikkivaate jo 70-luvulta saakka.

TURUSEN mukaan suomalaiset satsaavat ostohankinnoissaan uusimpien tai kalliiden muotivaatteiden sijaan esimerkiksi teknologiaan.

– Suomalaisten mielestä ei ehkä ole sopivaa hankkia korkokenkiä tai muotivaatteita. Arvostetaan sitä, että ihmiset saavat pukeutua niin kuin haluavat. Ajatellaan, että tavalliset vaatteet riittävät, eikä vaatteilla saa erottautua.

Muotia 70-luvulta.

Miss Suomi 1979 Päivi Uitto ja perintöprinsessa Käte Nyberg ajanmukaisissa vaatteissa.

Tässä talvimuotia vuodelta 1973.

Suomalaisten pukeutumisessa näkyy edelleen vahvasti se, että Suomi oli pitkään maaseutukansaa.

– 50-luvulle asti valtaosa väestöstä asui maalla ja oli aika vähävaraista. Ajateltiin, että rahaa ei pidä laittaa mihinkään turhuuteen, koska raha meni ihan perusjuttuihin, kuten ruokaan ja asumiseen. Pidettiin jopa ihan syntinä sitä, että pukeutui liian hienosti, jos ei ollut varaa.

SUOMALAISTEN rento pukeutuminen liittyy Turusen mukaan myös tasa-arvoon suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Kun elintaso alkoi nousta 60–70-luvuilla, ajateltiin että Suomi on tasa-arvoinen maa, jossa ei ole luokkaeroja. Hienostelusta ja muotivaatteiden käytöstä tuli sen takia paheksuttavaa.

– Ruotsissa on kuninkaallinen hovi ja tietty varakkaampien piiri, mutta täällä ajatellaan, että kaikki suomalaiset ovat yhtä ja samaa, ja että yhteiskuntaluokat eivät saakaan näkyä, Turunen analysoi.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?