Nuorena hän oli tuuheatukkainen, leiskuvakatseinen nuori mies. Ikämieheksi tullessaan hänestä oli varttunut majestettiinen kalju ”säveltäjämestari” ja koko Suomen kansan ylpeys.
150 vuotta sitten hämeenlinnalaiseen lääkäriperheeseen syntynyt Johan Julius Christian ”Janne” Sibelius oli poikkeusyksilö musiikillisen lahjakkuutensa vuoksi. Sen lisäksi hän oli myös tyylitaituri, jolla oli varma silmä.
Jean Sibelius Wienissä 1891.
Sibelius saattoi omaksua pukeutumismalleja ulkomailta. Hän opiskeli Helsingissä musiikkia vuosina 1885–89 ja teki jatko-opintoja vuosikymmenen vaihteessa Berliinissä 1889–90 ja Wienissä 1890–91.
1910-luvun alussa, jolloin hän teki useita konserttimatkoja ulkomaille. Kohteina olivat muun muassa Göteborg, Riika, Kööpenhamina, Berliini ja Pariisi.
Sibelius 1800-luvun loppupuolella.
Sibelius menetti hiuksensa ikääntyessään, mutta nuorena ne olivat hänen tavaramerkkinsä.
Kauniisti leikattu tweed-takki ja hiukset kunnossa vuona 1891. Sibelius oli tuolloin 26-vuotias.
Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön johtaja Erkki Korhonen on perehtynyt paitsi Sibeliuksen säveltäjän uraan, myös hänen yksityiselämäänsä.
– Sibeliuksella oli hienot hiukset, joista hän oli myös hyvin tarkka. Daniel Nyblin kuvasi Sibeliuksen kadulla juhlitun yön jälkeen. Kuvassa Sibeliuksella oli rasvainen, kampaamaton tukka valvotun yön jäljiltä, ja Sibeliusta kuva harmitti. Kuvasta kuitenkin tuli kuuluisa, ja juuri tämä kuva valittiin Suomen viimeiseen sadan markan seteliin, Korhonen kertoo Hämeen Sanomissa.
Sadan markan seteli vuodelta 1986.
Sibelius kulki räätälin tekemissä puvuissa ja hyvin epäsuomalaiseen tapaan tilasi kesäkausiksi itselleen valkoisia pukuja.
Etelä-Suomen Sanomien mukaan Sibelius pukeutui paremmin kuin oli varaa.
– Sibelius oli hyvin humoristinen tyyppi ja hyvä seuramies. Hän oli keikari, joka piti räätäliltä tilattua mittatilauspukua, Korhonen muistuttaa.
Sibelius oli hyvin humoristinen tyyppi ja hyvä seuramies. Sibeliuksen isä kuoli kun poika oli vain kaksivuotias ja isän velat jäivät leskelle ja lapsille.
– Velkaantuminen ei koskaan näkynyt hänen pukeutumisessaan. Ehkä hänellä oli pieni kompleksi pukeutumisesta. Ankean lapsuuden vastapainoksi piti pukeutua paremmin, Itä-Suomen yliopiston käsityötieteen yliopistonlehtori Minna Kaipainen pohtii lehden artikkelissa.
Halusi herättää huomiota
Kaipainen on tutkinut valokuvista ja muista aikalaislähteistä Sibeliuksen tyyliä ja pukeutumista. Kaipaisen mukaan Sibelius oli tilanteessa kuin tilanteessa tiptop.
– Sibelius halusi ehkä vähän herättää huomiota ja erottua muista. Tyyli ja muoti olivat hänelle aina tärkeitä.
Sibelius oli aina tiptop.
– Sibeliuksen sanotaan ilmoittaneen, että hän ei halua laskeutua maaseudulle mennessään. Laskeutumisella hän viittasi rennommin pukeutumiseen. Yhdessä kuvassa Sibelius on hiukan rennommin lippalakki päässään. Se on hyvin harvinaista.
Jean Sibelius halusi maallakin eli Ainolassa pukeutua herraskaisesti.
– Sibelius teetätti puvun vielä vain 11 kuukautta ennen kuolemaansa. Sekin kertoo jotain hänen tyylikkyydestään, Kaipainen sanoo.
Valkoiset kesäpuvut erottivat Sibeliuksen muista. Tässä kotona Ainolassa flyygelin ääressä.
Sibeliuksen musiikki elää vahvasti läsnä suomalaisissa juhlissa. Itsenäisyyspäivänä kuulimme taas Jääkärimarssin ja jouluun kuuluvat muun muassa En etsi valtaa, loistoa ja On hanget korkeat, nietokset -joululaulut.