Millaista on työ vanhustenhoidossa? Hanna Mäenniemi kertoo - Työ & raha - Ilta-Sanomat

Hanna, 37, on vanhustenhoitaja, joka ei ole harkinnut kertaakaan alan vaihtoa: ”Omaisten kiitokset vahvistavat tunnetta, että olen oikealla alalla”

Kun Hanna Mäenniemi oli 12-vuotias, mummi muutti heille. – Kaverit aina ihmettelivät, mihin hävisin, kun lähdin laittamaan mummille papiljotit päähän.

Hanna Mäenniemi tykkää myös työyhteisöstään. ”Kahvihuoneessa nauretaan ja itketään yhdessä.”

4.1. 18:00

Ensin toivotetaan asukkaille hyvät huomenet, sitten vaihdetaan vaipat, hoidetaan haavat, puetaan ja syötetään aamupala. Näin alkaa Hanna Mäenniemen, 37, tyypillinen työpäivä Attendon hoivakodissa.

– Ja sitten pelataan bingoa, tanssitaan, käydään ulkoilemassa, jutellaan, halataan, nauretaan, ollaan läsnä ja pidetään kädestä, Hanna kertoo.

Hanna on työskennellyt lähes koko työuransa vanhustenhoidossa – alalla, joka on viimeiset vuodet ollut otsikoissa lähinnä negatiivisessa valossa. Hanna ei ole harkinnut alanvaihtoa kertaakaan.

– Minulle hoitotyö on kutsumusammatti, ja saan eniten juuri vanhustenhoidosta.

Myös alan työpaikoissa vaihtuvuus on suurta, mutta Hanna on ollut töissä samassa hoivakodissa sen perustamisesta asti, vuodesta 2011 lähtien.

Hanna on työskennellyt lyhyitä jaksoja myös lastenkodissa ja mielenterveyspuolella, mutta palannut aina vanhusten pariin.

– On hienoa, jos ihmiselle pystytään luomaan paikka, jossa hän voi viettää turvallisen ja hyvän loppuelämän. Omaisilta on tullut vuosien varrella paljon kiitosta. Se vahvistaa tunnetta siitä, että olen oikealla alalla.

Lähihoitajaksi oppisopimuksella

Hannalla on kokemusta vanhusten hoivaamisesta jo lapsuudesta lähtien; kun Hanna oli 12-vuotias, mummi muutti heille.

– Kaverit aina ihmettelivät, mihin hävisin, kun lähdin laittamaan mummille papiljotit päähän.

Lukion jälkeen Hanna aloitti sairaanhoitajan opinnot, mutta käytännönläheinen hoitotyö kiinnosti enemmän kuin pänttääminen. Lopulta Hanna keskeytti opintonsa ja kouluttautui lähihoitajaksi oppisopimuksella.

– Välillä olen harmitellut sitä, että lopetin opinnot. Sitten mietin, että saan jo nyt tehdä työtä, jota haluan.

Rakkaudesta lajiin

Hanna kyllä tunnistaa ongelmat, joiden takia moni hoitaja lähtee alalta.

– Vanhustenhoito on sekä fyysisesti että henkisesti rankkaa, mutta myös erittäin palkitsevaa.

Vuonna 2018 vanhusten hoivapalveluista paljastui paljon epäkohtia ja puutteita, ja myös Attendon maine sai kolauksen.

Hannan mukaan hoivakriisin jälkeen resursseja on lisätty.

– Hoitajilla on nyt enemmän aikaa asukkaille. Saamme keskittyä hoitamiseen.

Vanhustenhoito on rankkaa, mutta myös palkitsevaa.

Kiireen ja stressinkin keskellä Hanna on ollut tyytyväinen työpaikkaansa.

Se johtuu tiiviiksi hitsautuneesta työporukasta, jossa jaetaan ilot ja surut.

Hanna kiittelee myös työnantajaansa, joka on joustanut silloin, kun hän on sitä tarvinnut. Esimerkiksi lapsen saatuaan Hanna on saanut tehdä pelkkää päivävuoroa. Hanna on pystynyt myös opiskelemaan töiden ohessa. Nyt hän suorittaa vanhustyön erikoisammattitutkintoa, jossa on keskittynyt erityisesti saattohoitoon. Kun Hanna keväällä valmistuu, hän saa alkaa kehittää toimipisteen saattohoitotyötä.

– Kuoleman hetki on luonnollinen, ja se voi olla kauniskin, kunhan asiat tehdään oikein.

Hannan on vaikea kuvitella, että hän haluaisi vaihtaa joskus työpaikkaa – saati alaa.

– Tätä työtä ei tehdä rahasta vaan rakkaudesta lajiin.

Lue lisää: Karita, 36, sinnitteli töissä viimeiseen asti, kunnes lääkäri passitti saikulle – asiantuntijat kertovat, onko sairausloma välttämätön

Lue lisää: 8 suomalaista kertoo, miten he päätyivät urallaan yllättävään suuntaan – ”Aluksi nauroin mieheni visiolle, mutta ei tämä ole ollut hullumpaa hommaa”

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?